Year: 2020
Turun Hirvensalossa vertaillaan kahden kerrostalon ilmastovaikutuksia
Turun Hirvensaloon rakennetaan kaksi kerrostaloa, jotka mahdollistavat rakennusten uudenlaisen ilmastovaikutusten vertailun. Samalla tontilla sijaitsevat talot ovat pohjapiirustuksiltaan ja huoneistoaloiltaan samanlaiset, mutta toinen valmistetaan puusta ja toinen betonista. Taloihin tulee 82 vuokra-asuntoa ja ne rakennetaan Turun kaupungin vuokrataloyhtiölle TVT Asunnoille. Talot valmistuvat arvion mukaan marraskuussa 2021.
Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja hiilikädenjälkeä kasvattaa parhaiten, kun ne otetaan suunnittelun lähtökohdiksi ja rakentamisen tavoitteiksi. Hirvensalon kerrostalojen suunnittelussa onkin hyödynnetty hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskentaa. Ne selvittävät rakentamisen ja elinkaaren aikaisia ilmastovaikutuksia. Hirvensalossa otetaan huomioon ilmastovaikutuksia vertailtaessa rakennuselementtien lisäksi materiaalien käyttäytyminen, käytönaikainen huolto, asukkaiden tyytyväisyys sekä hiilikädenjälki eli rakennusten myönteinen ilmastovaikutus. Tuloksia raportoidaan aiempaa kattavammin rakennusten koko elinkaaren ajalta, myös valmistumisen jälkeen.
Ekologinen tapa toimia näkyy Hirvensalon kohteessa suunnittelun lisäksi työmaan toiminnoissa ja kierrätysjärjestelyissä. Energiaratkaisuksi kerrostalohankkeeseen on valittu kaukolämpö.
Lue lisää täältä.
Lisätiedot
Antti Lundstedt, toimitusjohtaja, Mangrove Oy
antti.lundstedt@mangrove.fi
Maatalousmuovien kierrättämiseksi kehitetään uusia lajittelu-, varastointi- ja kierrätysratkaisuja
Maatiloilla syntyy Suomessa joka vuosi arviolta 12 000 tonnia maatalousmuovijätettä ja sen kierrätyksessä on paljon tehostamisen tarvetta. Suurimmat haasteet maatalousmuovien kierrätyksessä liittyvät erilaatuisten muovien tunnistamiseen ja erotteluun toisistaan, muovien likaisuusasteen arviointiin sekä siihen, että ei tiedetä, mihin mitäkin muovia voisi viedä käsiteltäväksi. Lokakuussa 2020 alkaneella Älykkäät ratkaisut maatalousmuovien kierrätykseen -hankkeella haetaan ratkaisuja maatalouden muovien kierrätyksen tehostamiseen Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla.
Muovijätettä on kahta erilaista – tuottajavastuulain piiriin kuuluvia pakkausmuoveja ja ei-pakkaus-muoveja. Kierrätykseen kelpaamattomien ei-pakkausmuovien kierrätys maatilojen täytyy hoitaa itse. Tällaisia muoveja ovat esimerkiksi maatiloilla itse pakatut paalimuovit tai puutarhatuotannossa käytettävät kate- ja harsomuovit. Logistiikkayritykset noutavat muovia vain suuria määriä kerrallaan ja maatiloille ison muovijätemäärän säilytys voi aiheuttaa ongelmia.
Älykkäät ratkaisut maatalousmuovien kierrätykseen -hankkeen tavoitteena on kehittää tila- ja toimialakohtaisia maatalousmuovien lajittelu-, varastointi- ja kierrätysratkaisuja maatiloille, joiden avulla maatalousmuovijätteen kierrätysastetta saataisiin nostettua.
Hankkeen alussa selvitetään paikalliset haasteet, joita muovinkeräyksessä koetaan sekä kerätään tietoa siitä, mitä muovijakeiden jatkojalostajat odottavat muovijätteen laadulta. Ratkaisuja muovien tehokkaampaan kierrätykseen kehitetään yhteistyössä maatilojen, logistiikkayritysten ja muovien jatkojalostajien kanssa. Maatilojen joukosta valitaan pilottitiloja, joissa ratkaisuja kehitetään ja kokeillaan käytännössä.
Hanketta toteuttavat Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Turun Yliopiston Brahea-keskus aikavälillä 1.10.2020 - 31.12.2022. Kokonaisuutta rahoittaa Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto. Lisäksi hankkeen rahoittamisessa ovat mukana Clean Plastic Finland Oy, Keskitien Tukisäätiö, MTK-Varsinais-Suomi ry ja Niemi-säätiö.
Lisätietoja hankkeesta:
www.maatalousmuovijate.fi
https://www.facebook.com/maatalousmuovijate
Lisätiedot
Satakunta
Katja Helenius, Satafood Kehittämisyhdistys ry
katja.helenius@satafood.net
Jukka Saarinen, Satafood Kehittämisyhdistys ry
jukka.saarinen@satafood.net
Varsinais-Suomi
Leena Erälinna, Turun Yliopiston Brahea keskus
leena.eralinna@utu.fi
Johanna Yliskylä-Peuralahti, Turun Yliopiston Brahea keskus
joylpe@utu.fi
Selvitys: Lounais-Suomella olisi paljon nykyistä enemmän potentiaalia proteiinikasvien viljelyyn ja jalostamiseen
Kasvipohjaisten tuotteiden myyntimäärät ovat kasvaneet viime vuosina Suomessa selvästi. Maailmalla kasvavat sekä proteiinien kokonaistarve, kestävien proteiinilähteiden kysyntä, että proteiinipitoiset kasvistuotteet. Kansallisessa keskustelussa esiin nousevia kysymyksiä proteiinikasvien tuotantoon liittyen ovat omavaraisuus, hiilineutraalisuuden ja vesistöjen ekologisen hyvän tilan saavuttaminen sekä luonnon monimuotoisuuden suojelu.
Varsinais-Suomen liitto tilasi Gaia Consultingin toteuttaman selvityksen, jossa tuodaan selkeästi ja konkreettisesti esiin Lounais-Suomen proteiinikasvien viljelyyn ja jalostukseen liittyvät mahdollisuudet. Selvityksen tarkastelussa on mukana sekä ruokakasviproteiinituotanto sekä rehuvalkuaistuotanto Lounais-Suomen alueella.
Nykyisin Suomessa suoraan ruoaksi käytetään vain noin 10 % kasviperäisestä proteiinista. Proteiinista 90 % menee rehukäyttöön eläinperäisen proteiinin tuotantoon. Kasviperäisen proteiinin kokonaisomavaraisuus on noin 90 %, mutta eläinrehun täydennysvalkuaisen osalta omavaraisuusaste on kuitenkin vain noin 15 %.
Varsinais-Suomen pinta-alasta noin 30 % ja Satakunnan pinta-alasta 20 % on peltoa. 13 %:lla viljellystä alasta kasvaa muita viljelykasveja kuin viljaa tai nurmea. Näihin muihin viljelykasveihin lukeutuvat selvityksessä tarkastellut proteiinikasvit. Tällä hetkellä kuitenkin vain alle 6 % Lounais-Suomessa viljellyistä kasveista on proteiinikasveja.
Satakunnassa olisi kuitenkin runsaasti monille proteiinikasveille hyvin soveltuvia kivennäismaita ja ilmasto-olosuhteiden näkökulmasta Varsinais-Suomi taas on otollisin alue Suomessa erilaisten proteiinikasvien viljelyyn.
Viljelyn lisäksi Lounais-Suomessa on potentiaalia myös proteiinikasvien jalostukseen liittyen. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on noin 100 rehuaineita ja rehusekoituksia valmistavaa yritystä, jotka voidaan nähdä mahdollisina kasviproteiinin jatkojalostajina. Elintarviketoimijoita, jotka työstävät pääasiassa kasviperäisiä raaka-aineita on noin 50.
Laaditussa selvityksessä tarkasteltiin kolmea skenaariota, joista yhdessä viljellään mahdollisimman suurella volyymilla kasviproteiinia, toisessa luodaan kasviproteiiniin erikoistuneita ekosysteemeitä korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamiseksi ja kolmannessa tähdätään kasviproteiinin ketjun muutosjoustavuuteen ja ketteryyteen. Kaikilla näistä on vahvuutensa, mutta ideaalitilanteessa saavutetaan näiden skenaarioiden yhdistelmä.
Liiton Gaia Consultingilta tilaama kokonaisuus toimii esiselvityksenä ja luo kokonaiskuvaa alueen ruokaketjun tilanteesta proteiinikasvien osalta. Selvitys on osa laajempaa usean toimijan yhteistä ponnistusta alueellisen ruokajärjestelmän kehittämiseksi kestävämmäksi, kannattavammaksi ja joustavammaksi.
Liiton kanssa kiinteässä yhteistyössä selvityksen tilaamis- ja kommentointiprosessissa sekä jatkotoimien suunnittelussa toimivat MTK Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä Turun yliopiston Brahea-keskus.
Selvitys kokonaisuudessaan on tutustuttavissa Varsinais-Suomen liiton ja Valonian verkkosivuilla. Selvitykseen liittyen järjestetään kaikille avoin webinaari perjantaina 4.12.2020. Webinaarin ohjelma- ja ilmoittautumistiedot täydentyvät Valonian verkkosivuille.
Selvitys on laadittu osana Circwaste – Kohti Kiertotaloutta -hanketta.
Lisätiedot
Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
Anna Kortesoja, vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting
anna.kortesoja@gaia.fi
Turkuun avattu Suomen ensimmäinen nesteytettyä biokaasua tuottava biokaasulaitos
Turun Topinojalla sijaitsevan biokaasulaitoksen mittava laajennus- ja modernisointiprosessi on saatu päätökseen ja laitoksen kaupallinen käyttö on aloitettu. Turun biokaasulaitos on Suomen ensimmäinen biokaasulaitos, joka tuottaa nesteytettyä biokaasua liikenteen, teollisuuden ja meriliikenteen tarpeisiin. Turun laitos edistää kiertotalouden toteutumista ja kaasumarkkinan kehittymistä Turun seudulla. Turun biokaasulaitos lisää kestävästi uusiutuvan energian osuutta Suomessa käytetystä energiasta parantamalla sen tarjontaa.
Laitoksella käsitellään vuodessa noin 130 000 tonnia biomassoja, tuotetaan noin 60 GWh nesteytettyä biokaasua (LBG) vuodessa, joka vastaa 125 raskaan liikenteen ajoneuvon tai 5 000 henkilöauton vuotuista polttoaineenkulutusta. Laitoksella tuotetaan myös noin 4 000 t ammoniakkivettä kierrätysravinteeksi.
Gasum vauhdittaa biokaasun tuotantokapasiteettia laajentamalla olemassa olevia biokaasulaitoksia, rakentamalla uusia laitoksia ja laajentamalla biokaasun hankintaa muiden toimijoiden tuotantolaitoksista. Yhtiö tavoittelee biokaasuntuotannossa kustannustehokkuutta ja uusien biokaasun tuotantoon sopivien raaka-aineiden käyttöä.
Gasum käsittelee biokaasulaitosverkostossaan biomassoja noin 800 000 t/vuosi ja tuottaa lannoitevalmisteita yhteensä noin 740 000 tn/vuodessa yhteensä Suomessa ja Ruotsissa. Biokaasu on täysin uusiutuva energialähde, jota voidaan tuottaa monenlaisista biohajoavista jätteistä. Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosentilla fossiiliseen dieseliin verrattuna. Gasumilla on nyt 15 biokaasulaitosta Suomessa ja Ruotsissa, ja yhtiö on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista.
Lisätiedot
Johan Grön, johtaja, biokaasu, Gasum
johan.gron@gasum.com
Ari Suomilammi, johtaja, biokaasu, kiertotalous Suomi, Gasum
ari.suomilammi@gasum.com
Kuva: Gasum
Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa -selvitys summaa maakunnan nykytilaa ja mahdollisuuksia
Tarve kiertotalouden mukaisille ratkaisuille rakennusalalla on suuri. Ala tuottaa noin 35 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja vastaa 50 prosentista maapallon raaka-aineiden kulutuksesta. Kiertotaloudesta puhuttaessa on tärkeää kiinnittää huomio kokonaisvaltaisen muutoksen tavoitteluun ja muutoksia pitääkin tehdä koko ketjussa. Rakentamisen kiertotalouden teemassa koko ketjulla tarkoitetaan kaavoitusta ja aluesuunnittelua, tontinluovutusta, tilaamista ja kilpailuttamista, suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja huoltoa sekä purkua ja uusiokäyttöä.
Varsinais-Suomen liitto tilasi ja AFRY Finland Oy toteutti selvityksen, jossa tarkastellaan kiertotalouden mukaisen rakentamisen potentiaalia Lounais-Suomessa. Selvityksessä nostetaan esimerkkitapauksiin pohjautuen esiin alueelle mahdollisimman hyvin skaalautuvia ratkaisuja.
Selvityksessä käydään läpi kaikki ketjun osa-alueet ja niitä vaikuttavimpia ratkaisuja, joita jokaisessa vaiheessa voidaan tehdä. Lounais-Suomen tilanteeseen ja potentiaaliin syvennyttiin nykytilakatsauksesta aloittaen. Potentiaalin arvioinnissa on lähdetty liikkeelle tarkastelemalla Lounais-Suomen alueellista rakennetta ja väestöä, olemassa olevaa rakennuskantaa sekä rakentamisen volyymeja. Tämän tarkastelun pohjalta on syntynyt käsitys siitä, minkälaisia tarpeita rakennettuun ympäristöön kohdistuu tulevaisuudessa. Näin voitiin tunnistaa rakennustyyppejä ja kiertotalousteknisiäratkaisuja, joita todennäköisesti on kannattavinta soveltaa Lounais-Suomen alueella.
Lounais-Suomessa on lähes 700 000 asukasta, mutta nyky- ja erityisesti tulevaisuuden tarpeet alueen sisällä vaihtelevat merkittävästi. Turun kaupunkiseudun ydinalueilla väkimäärä kasvaa ja on kasvava tarve pientaloasumiselle, vanhojen 1970–80–luvuilla rakennettujen lähiöiden peruskorjaamiselle ja koulujen, päiväkotien ja vanhusten hoitolaitosten rakentamiselle. Muuttotappioalueilla, missä tilojen käyttöaste pienenee, on peruskorjattavia rakennuksia tai uusien investointien kannattavuus on heikkoa, on syytä arvioida purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan olemassa olevaa rakennuskantaa hyödyntäviä, monikäyttöisiä, purettavaksi ja siirrettäväksi suunniteltuja tiloja.
Esimerkkitapauksissa on tarkasteltu seitsemää eri kohdetta ja niissä on arvioitu erilaisten kiertotalousratkaisujen hyödyntämistä. Tällaisia ratkaisuja ovat muun muassa niin olemassa olevan säilyttäminen, kierrätysmateriaalien ja uusiutuvien materiaalien käyttäminen, korjattavaksi, purettavaksi tai muuntojoustavaksi suunnitteleminen kuin esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen. Mukana on niin ulkomaisia kuin kotimaisia tapausesimerkkejä, aina muuntojoustavasta kunnantalosta Alankomaissa raisiolaisen asuinkerrostalon korjausrakentamiseen.
Selvitykseen liittyen käynnistyy 27.11.2020 kolmiosainen webinaarisarja, joka on avoin kaikille kiinnostuneille.
Lisätiedot
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia, Varsinais-Suomen liitto
anni.lahtela@valonia.fi
Kuva: Dakota Roos on Unsplash
Opiskelija-asuntokohde tuottaa energiaa yli oman tarpeen
Turun Ylioppilaskyläsäätiön arvoihin kuuluu kiinteästi kestävän kehityksen sekä ekologisuuden huomioiminen. Asumisen päästöt ovat merkittävä hiilipäästöjen lähde. Säätiön rakennusten energiatehokuuden kehittäminen on olennainen osa peruskorjaussuunnittelussa sekä uusia kohteita rakennettaessa. Energiatehokkuuden parantamisella on merkittävä säästöpotentiaali hiilipäästöjen suhteen.
Ylioppilaskyläsäätiön uusin opiskelijoiden asuntokohde, Aitiopaikka, tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Kohteessa on yhteensä 255 uutta asuntoa opiskelijoille.
Ylioppilaskylän reunalle rakennettuun Aitiopaikkaan valittiin hyvällä lämpötilahyötysuhteella toimivat huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet. Kohteen katolle asennettiin yli 500 aurinkopaneelia sisältävä aurinkoenergiavoimala. Voimalan vuosituotto vastaa suunnilleen rakennuksen vuotuista sähkön tarvetta. Aurinkopaneelit tuottavat vuositasolla noin 200 MWh. Se vähentää alueen hiilidioksidipäästöjä noin 30 tonnia vuodessa kolmenkymmenen vuoden ajan.
Lisäksi Aitiopaikan alle on rakennettu naapuritontilla sijaitsevan Ikituurin opiskelija-asuinrakennuksen geotermisen energian keruukenttä.
Lisätiedot
Joonas Rantala, kiinteistöinsinööri, Turun ylioppilaskyläsäätiö
joonas.rantala(a)tys.fi
Varsinais-Suomessa paneudutaan biokaasun kestävyyteen vesiensuojelun näkökulmasta
Biokaasu on ilmastoystävällinen energiamuoto. Se voi kuitenkin aiheuttaa riskin rehevöittävien ravinteiden pääsemisestä vesistöihin, jos tuotannossa syntyvien mädätteiden ja biokaasulaitosten jätevesien käsittelyä ja hyödyntämistä ei ole suunniteltu huolellisesti. Sustainable Biogas -hankkeen tavoitteena on edistää biokaasun kestävyyttä vesiensuojelun näkökulmasta ja vähentää ravinnepäästöjä sen koko elinkaaren aikana, ottaen huomioon raaka-aineet, polttoaineen tuotannon ja ravinnepitoisten sivuvirtojen kierrätyksen ja loppusijoituksen. Hankkeessa luodaan yhteistyössä biokaasusektorin ja eri sidosryhmien kanssa keinoja ravinnevirtojen parempaan hallintaan.
Hankkeessa vähennetään biokaasun tuotantoon liittyviä ravinnepäästöjä vesistöihin luomalla biokaasulaitoksille ja viranomaisille ravinnevirtojen hallintaa parantavia työkaluja ja toimintatapoja sekä lisäämällä tietoisuutta biokaasun tuotantoon liittyvistä ravinnepäästöriskeistä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa suunnittelussa ja biokaasulaitosten ympäristölupien antamisessa. Lisäksi hanke edistää biokaasun tuotannosta syntyvien ravinnepitoisten mädätteiden kestävää ja turvallista hyödyntämistä kierrätyslannoitteina.
Toimenpiteitä toteutetaan kolmella alueella: Varsinais-Suomessa, Zemgalen alueella Latviassa ja Ahvenanmaalla. Kaikilla kolmella alueella on biokaasuntuotannon lisäksi paikoin ylitarjontaa ravinteista muun muassa intensiivisen eläintuotannon vuoksi, samalla kun peltojen ravinnepitoisuudet ovat korkealla tasolla, mikä lisää ravinnepäästöjen riskiä vesistöihin. Tavoitteena on parantaa ravinteiden hallintaa ja vähentää päästöjä noin 30 olemassa olevalla biokaasulaitoksella sekä useissa vasta suunnitteilla olevissa laitoksissa. Lisäksi tuloksia hyödynnetään koko Itämeren alueella biokaasun tuotannon ravinnepäästöjen vähentämiseksi.
Hankkeen tuloksena syntyy viranomaiselle ja laitoksille suunnattuja ohjeita mädätteiden ja rejektivesien käsittelyyn sekä kolme alueellista suunnitelmaa, joilla parannetaan Varsinais-Suomen, Zemgalen ja Ahvenanmaan ravinnetasapainoa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan latvialaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden voimin kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmä Latviaan ja kehitetään edelleen Suomessa jo olemassa olevaa laatujärjestelmää. Hankkeessa myös analysoidaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden jätevesipohjaisten lietteiden ja mädätteiden käyttö- ja käsittelytapoja Suomessa ja Latviassa.
Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla hanketta toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry. Latviassa yhteistyökumppaneina toimivat Latvian valtiolliset ympäristöpalvelut sekä Latvian biokaasuyhdistys. EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma rahoittaa hanketta yhteensä 1.06 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2022.
https://johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/sustainable-biogas/
www.ymparisto.fi/kestavabiokaasutuotanto
Lisätiedot
Maija Salmiovirta, projektipäällikkö, John Nurmisen Säätiö
maija.salmiovirta(at)jnfoundation.fi
Sanna Tikander, Varsinais-Suomen Ely-keskus
sanna.tikander(at)ely-keskus.fi
Maaperän rakennettavuus & Kiertotalouden ja maankäytön yhteensovittaminen -webinaarin esitysmateriaalit
Maaperän rakennettavuus & Kiertotalouden ja maankäytön yhteensovittaminen -webinaari järjestettiin 22.9.2020. Tilaisuudessa kuultiin Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten maankäytön suunnittelussa voitaisiin paremmin huomioida kiertotalouden teemat erityisesti maarakentamisen näkökulmasta.
Geologian tutkimuskeskuksen Hilkka Kallio kertoi omassa puheenvuorossaan maaperän rakennettavuuden merkityksestä maankäytön suunnittelun kannalta, sekä uusista keinoista ottaa se huomioon entistä paremmin. Hanna Nieminen Suomen ympäristökeskuksen KITARA-hankkeesta avasi hankkeessa sekä yleisellä että konkreettisella tasolla havaittuja mahdollisuuksia kiertotalouden paremmasta huomioinnista maankäytön suunnittelussa. Lopuksi Jani Salminen Suomen ympäristökeskuksesta esitteli projektin, jossa Porvoon kaupungin alueelta etsittiin paikkatietopohjaisen tarkastelun avulla alueita, joita voitaisiin hyödyntää kaupungissa maamassojen kiertotalouden tukena.
Voit tutustua tilaisuudessa pidettyjen esitysten esitysmateriaaleihin alla olevien linkkien kautta.
Avaussanat - Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Maaperän rakennettavuus - Hilkka Kallio, Geologian tutkimuskeskus
Kiertotalouden ratkaisuja mahdollistava maankäytön suunnittelu (KITARA-hanke 2019-2020) - Hanna Nieminen, Suomen ympäristökeskus
Kiertotalouden ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen, case Porvoo - Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus
Tilaisuuteen osallistui yli 70 kuulijaa niin kunnista kuin yksityiseltäkin sektorilta. Webinaari järjestettiin osana 6Aika: CircVol -hanketta.
Kaatopaikkakaasusta jalostettiin onnistuneesti liikennepolttoainetta Salossa
Salon Korvenmäen jätekeskuksessa kehitetään aktiivisesti kestävää ja innovatiivista jätteenkäsittelyä. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja energiateknologiayhtiö Q Power ovat kokeilleet kevään ja kesän 2020 aikana hyödyntämiskelvottoman kaatopaikkakaasun muuntamista puhtaaksi biometaaniksi Q Powerin kehittämässä biologisessa reaktorissa Korvenmäen jätekeskuksessa. Kokeilu on onnistunut odotettuakin paremmin: mikrobiologinen reaktori on metaanin tuottamisen lisäksi puhdistanut kaatopaikkakaasusta rikkivetyjä ja muita epäpuhtauksia, jotka tähän asti ovat haitanneet kaatopaikkakaasun hyödyntämistä biokaasuvoimalassa.
Kokeilu osoitti, että käyttökelvoton kaatopaikkakaasu on mahdollista muuntaa liikennepolttoaineeksi sopivaksi metaaniksi. Pilotissa kaatopaikkakaasun sisältämä hiilidioksidi hyödynnettiin kokonaisuudessaan metanointireaktiossa eli ilmastopäästöjen sijasta tuotettiin lisää hyödyntämiskelpoista polttoainetta.
Suomessa jätehuollon ilmastovaikutukset ovat viime vuosina olleet laskussa, koska biohajoavaa yhdyskuntajätettä ei enää sijoiteta kaatopaikoille. Kansainvälisesti kaatopaikkakaasun hyödyntämisen potentiaali olisi mittava, ja Salon onnistuneessa pilotissa piilee Suomelle huomattava vientipotentiaali. Onnistunut kokeilu on läpimurto yhdyskuntajätehuollon ilmastovaikutusten vähentämisen kannalta ja merkittävä suomalainen avaus ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kehitetyllä prosessilla kaatopaikkakaasusta tulee ilmastopäästön sijasta raaka-aine nettopäästöttömälle polttoaineelle.
EU:n heinäkuussa julkaistun vetystrategian mukaisesti vedyn jalostusketju on keskeisessä roolissa eurooppalaisten ja globaalien päästövähennysten kannalta. Korvenmäessä onnistunut metanointi on olennainen osa strategian mukaisesti rakennettavaa vetytaloutta.
LSJH:n ja Saloon ekovoimalaitosta rakennuttavan Lounavoiman hallitukset ovat sitoutuneet jatkamaan investointihankkeen valmistelua yhdessä Q Powerin kanssa. Tähtäimessä on, että ekovoimalaitoksen tuottama hiilidioksidi saadaan muunnettua liikennepolttoaineeksi. Parhaillaan työhön haetaan sopivaa konsortiota rakentamaan ja operoimaan biometaanin valmistus- ja jakeluprosessia.
Lisätiedot
Jukka Heikkilä, toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), www.lsjh.fi
puh. 020 728 2101
jukka.heikkila@lsjh.fi
Eero Paunonen, toimitusjohtaja, Q Power, www.qpower.fi
puh. 044 425 2260
eero@qpower.fi
Petri Onikki, toimitusjohtaja, Lounavoima, www.lounavoima.fi
puh. 050 530 0404
petri.onikki@lounavoima.fi
Paimioon pohjoismaiden ensimmäinen laajamittainen poistotekstiilien jalostuslaitos
Tekstiiliteollisuuden poistotekstiiliongelma on kestämätön. Tekstiiliteollisuuden siirtyminen lineaarisesta mallista kiertotalouteen on välttämätöntä, sillä neitseellisillä materiaaleilla tekstiiliteollisuuden nykyistä rakennetta ei pystytä ylläpitämään. Tuotteiden valmistamiseen käytetään kasvavassa määrin luonnonvaroja ja toisaalta elinkaarensa päässä materiaalit menetetään. Pelkästään Suomessa syntyy vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä. Käyttämällä materiaali uudelleen voidaan pienentää tekstiiliteollisuuden hiilijalanjälkeä ja vähentää luonnonvarojen käyttöä huomattavasti.
Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti teollisuuden uusiokäyttöön käsittelevä jalostuslaitos valmistuu Paimioon vuonna 2021. Laitoksen rakennuttava Rester Oy jalostaa Paimiossa yritysten poistotekstiiliä sekä teollisuuden hukkamateriaaleja. Rester Oy:n pääomistaja on työvaatetoimittaja Touchpoint. Samassa kiinteistössä Paimiossa tulee toimimaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH), joka käsittelee omalla linjastollaan kotitalouksien poistotekstiiliä. Tuleva laitos pystyy vuosittain käsittelemään 12 000 tonnia poistotekstiiliä, mikä on noin 10 prosenttia Suomen tekstiilijätemäärästä.
Kumppanit jalostavat tekstiilijätettä teollisuuden raaka-aineeksi. Lopputuotteena molemmilta linjastoilta syntyy kierrätyskuitua, josta voi tuottaa teollisuuden eri käyttökohteisiin esimerkiksi lankaa ja kangasta, rakennus- ja laivateollisuuden eristysmateriaaleja, akustiikkalevyjä, komposiitteja, non-woven- ja suodatinmateriaaleja sekä muita teknisiä tekstiilejä, kuten geo-tekstiilejä.
Kuluttajien poistotekstiilit ovat materiaaleiltaan heterogeenisiä, minkä vuoksi ne ovat haastava raaka-aine jatkojalostukseen. Ennen käsittelyä LSJH lajittelee poistotekstiilit materiaaleittain eri kuituluokkiin käyttäen apuna optista tunnistusteknologiaa, jota LSJH on ollut mukana kehittämässä. Näin varmistetaan raaka-aineen ja siitä valmistettavien kuitutuotteiden laatu.
Lounais-Suomen Jätehuolto valmistelee pilottilinjastolla kerättyjen kokemusten pohjalta Turun seudulle täyden mittakaavan jalostuslaitosta, jossa käsitellään jo vuonna 2023 koko Suomen kotitalouksien poistotekstiilit. Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen kuntien omistamat jätelaitokset.
Lisätiedot
Outi Luukko, hallituksen puheenjohtaja, Rester Oy
Toimitusjohtaja, Touchpoint Oy
outi.luukko@touchpoint.fi
Jukka Heikkilä
Toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
jukka.heikkila@lsjh.fi