Month: elokuu 2017

Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Tuhka jalostuu hyötykäyttökelpoiseksi Renotechin menetelmillä

Hyödyntämällä teollisuudessa syntyviä tuhkia ja muita sivuvirtoja osana infrarakentamista säästetään luonnonvaroja ja vältetään hyötykäyttökelpoisten materiaalien päätyminen loppusijoitukseen. Näin edesautetaan osaltaan kestävien käytänteiden käyttöönottoa maarakennussektorilla, ja vähennetään päästöjä sekä taloudellisia kustannuksia.

Smart Chemistry Parkissa Raisiossa toimiva Renotech R & D tuotteistaa palveluna tuhkia ja muita epäorgaanisia sivuvirtoja. Renotechin Ash2Cash-konseptin avulla tuhkista voidaan jalostaa sideainetta erilaisiin infrarakentamisen tarpeisiin. Sideainetta voidaan käyttää esimerkiksi pehmeiden maamassojen stabilointiin kantaviksi maarakentamista varten.

Muita Renotechin kehitystuotteita ovat esimerkiksi kevyet runkomateriaalit ja korkean lämpötilan vuorausmateriaalit. Kaikissa tuoteperheissä käytetään 80 - 100 % aiemmin jätteeksi päätyneitä sivuvirtoja. Renotech toimii myös rakennusteollisuudessa muun muassa paloeristys ja akustiikkatuotteiden toimittajana sekä meriteollisuudessa sisustusratkaisuiden toimittajana.

ash2cash

Lisätiedot:

www.renotech.fi/r-d
www.smartchemistrypark.com

Valter Wigren, R&D Manager
valter@renotech.fi
+358 50 574 1745

 


Kuntec hyödyntää kaduilta kerättyä hiekoitushiekkaa maarakentamisessa

Katujen puhdistaminen on jokakeväinen työ. Puhdistamisen yhteydessä kaduilta nostetaan tonneittain hiekoitushiekkaa. Aiemmin käytetty hiekoitushiekka on toimitettu kaatopaikoille ja maankaatopaikoille.

Nykyisin Kuntec hyödyntää Turun alueelta kerätyn hiekoitushiekan. Kaduilta nostetun hiekoitushiekan uusiokäyttökohteita voivat olla esimerkiksi puistokäytävät, sorapintaiset parkkialueet ja erilaiset kaivantojen täytöt. Hyödyntämällä katujen puhdistamisessa kerättyä hiekoitushiekkaa säästetään osaltaan uusiutumattomia kiviainesvaroja ja vähennetään merkittävästi kaatopaikalle päätyvän materiaalin määrää.

Käytetty hiekoitushiekka on paikoin roskaantumisen tai liikenteen päästöjen haitta-aineiden likaamaa, mikä on aiemmin aiheuttanut sen, että kaikki nostettu materiaali on päätynyt kaatopaikalle. Nyt nostettaessa hiekoitushiekkaa kaduilta se erotellaan käyttökohteen mukaan. Kevyen liikenteen väylien ja omakotitaloalueiden hiekoituksessa käytetty materiaali on huomattavasti puhtaampaa, kuin keskustasta tai pääväyliltä nostettu materiaali. Hyötykäyttökelpoinen materiaali saadaan suunnitelmallisen keräämisen myötä erotettua hyvin kaatopaikalle joutavasta.

Hiekoitushiekkaa levitetään Kuntecin toimesta talven olosuhteista riippuen noin 3000 – 10000 tonnia vuosittain. Tästä määrästä saadaan katujen puhdistamisen yhteydessä kerättyä takaisin noin kolmannes, josta hyötykäyttökelpoista on karkeasti arvioiden 80 prosenttia. Hyötykäyttökelpoisuus varmistetaan seuraamalla materiaalista otettavien näytteiden haitta-ainepitoisuuksia. Seurantaa on tehty jo parin vuoden ajan ja näytteet ovat tähän mennessä olleet puhtaita.

Lisätiedot:

Mikko Kunttu, tuotantojohtaja
mikko.kunttu@kuntec.fi
+358 44 907 2418


Sybimar Oy ja Biolinja Oy: Yhteensovitettu suljetun kierron vesiviljely ja bioenergian tuotanto

Sybimar Oy on rakentanut suljetun kierron ekosysteemin, jossa prosessissa syntyvät jätteet, energia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään takaisin energian- ja elintarviketuotantoon. Tavoitteena on, että koko tuotantoketju on mahdollisimman hiilineutraali.

Suljetun kierron pilottilaitos sijaitsee Uudessakaupungissa. Sen osia ovat vesiviljely (kalankasvatus), kasvihuone, biokaasulaitos sekä bioöljyn tuotanto. Vuosien kehitystyön tuloksena Sybimar on rakentanut täysin uudenlaisen tavan kasvattaa kaloja kuivalla maalla, kestävällä tavalla, joka kuormittaa ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin perinteinen kalankasvatus. Kalankasvatuksessa syntyvät ravinnepitoiset vedet ohjataan kiertovesilaitoksen päällä sijaitsevaan kasvihuoneeseen kasvien hyödynnettäväksi. Kasvihuoneessa viljeltävät kasvit ovat luomuhyväksyttyjä. Kasvihuoneesta ja kalanviljelystä syntyvä biojäte voidaan vielä uudelleen hyödyntää joko biokaasuna tai biopolttoaineena.

Konseptiin kuuluvan Biolinja Oy:n biokaasulaitoksella biokaasusta tehdään sähkö- sekä lämpöenergiaa. Biokaasun tuotanto tukee hajautetun energiantuotannon tavoitteita. Biolinja vastaanottaa Sybimarissa syntyvien jätteiden lisäksi koko Lounais-Suomen alueen kotitalouksien erilliskerätyt biojätteet. Biokaasulaitos tuottaa energian Sybimarin suljetun kierron ekosysteemiin ja lisäksi kaukolämpöä Vakka-Suomen Voiman kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön käyttäjiä ovat mm. Uudenkaupungin autotehdas ja kotitaloudet.

Kaikki biokaasulaitokselle tuleva biojäte kiertää. Biokaasun tuotannossa hajoamaton biojäte, mädätysjäännös, on runsaasti kasvuravinteita sisältävä lannoitevalmiste. Tuote hyödynnetään Uudenkaupungin alueella peltoravinteina korvaten mineraalilannoitteita.

Lisätiedot:

www.sybimar.fi
www.biolinja.fi


Aurinkoenergiaa Kupittaan aurinkovoimalasta

Turku Energia vuokraa asiakkailleen aurinkopaneeleita Kupittaalla sijaitsevasta aurinkovoimalastaan.  Aurinkopaneeleiden vuokraamisella Turku Energia haluaa mahdollistaa asiakkailleen helpon tavan hankkia paikallista ja ympäristöystävällisesti tuotettua energiaa. Teknologiakiinteistöt Oy:n katolla Kupittaalla sijaitsevassa voimalassa on yhteensä 350 paneelia ja niiden yhteenlaskettu vuosituotanto on 87 500 kWh.

Yhden paneelin vuotuinen energiantuotto on noin 250 kWh ja se vastaa vuositasolla kerrostalokaksion kulutuksesta noin kymmentä prosenttia. Koko aurinkovoimalan tuotto vastaa noin 35 kerrostalokaksion vuotuista energiankulutusta. Asiakkaan vuokaraamien paneelien tuotto hyvitetään asiakkaan laskulta kerran kuukaudessa. Kuukausitasolla yhden paneelin tuottama taloudellinen hyöty on noin yhden euron verran. Yhden aurinkopaneelin vuosituotto vastaa esimerkiksi astianpesukoneen keskimääräistä vuotuista kulutusta.

Tuotanto painottuu vuodenaikavaihteluista johtuen pääosin kesäajalle. Turku Energian verkkosivuilta osoitteessa www.turkuenergia.fi/kupittaanaurinkovoimala voi seurata paneelien tuottamaa energiaa. Tiedot päivittyvät vuorokauden viiveellä sivuille.

Turku Energian tavoitteena on, että 50 %  sen myymästä sähköstä ja lämmöstä on tuotettu uusiutuvilla tai päästöttömillä energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä.

Lisätiedot:

www.turkuenergia.fi


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Turun Topinpuisto mukana kiertotalouskeskuksia kehittävässä CircHubs-hankkeessa

Turun Topinpuiston alue on merkittävässä roolissa toukokuussa 2017 käynnistyneessä kuuden suurimman kaupungin yhteisessä 6Aika-rahoitusohjelman tulevaisuuden kiertotalouskeskuksia kehittävässä hankkeessa. Tavoitteena on tehdä Topinpuistosta ja muiden kaupunkien paikallisista jätekeskuksista tulevaisuuden kiertotalouskeskuksia, joissa syntyy uudenlaista liiketoimintaa. Kiertotalouskeskuksiin etsitään uusia liiketoimintamalleja, kumppanuuksia ja yhteistyötä sekä tarjotaan tukea kiertotalouteen liittyvien innovaatioiden kaupallistamiseen.

Kiertotalouden liiketoimintamalleja suunnitellaan yhteistyössä Turun, Tampereen, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun kaupunkien kanssa. Verkoston kautta välitetään avoimesti tietoa kiertotalouden tarjoamista mahdollisuuksista yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Samalla luodaan uusia laskentamalleja ja mittareita, joilla suomalainen kiertotalousosaaminen kehittyy ja yhdenmukaistuu.

Topinpuistossa toimii jo useita ympäristöalan yrityksiä. Kehittämistyössä on mukana myös muita kiertotalouden toimijoita, kuten oppilaitoksia ja muita asiantuntijaorganisaatioita. Topinpuistoon kehitetään myös kiertotalousteemaista vierailukeskusta, jota pilotoidaan jo syksyn 2017 aikana. Alueesta halutaan kiertotalouden näyteikkuna. Topinpuiston kehittämistä koordinoi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.

6Aika-hanke kestää vuoden 2019 syyskuuhun asti. Pääkoordinaattorina toimii Business Tampere. Osatoteuttajina ovat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Turun ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Jätehuolto Oy, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Suomen ympäristökeskus, Ekokumppanit Oy ja TTY-säätiö.

Lisätiedot:

circhubs.fi
www.topinpuisto.fi

Sini Ilmonen, kiertotalousasiantuntija, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
sini.ilmonen@lsjh.fi
+358 40 867 0139