Alueellinen ruokaketju
Omalla biokaasulaitoksella maatilalle sähköä, lannoitetta ja kuiviketta
Ruskolle Lähteenmäen maitotilalle rakennettiin vuonna 2020 maatilakoon biokaasulaitos. Se koostuu Demecan kahdesta laitteistokontista ja pyöreäkattoisesta reaktorista, jonka reaktoritilavuus on 600 kuutiometriä. Ennen biokaasua Lähteenmäen tilalla oli pohdittu erilaisia keinoja, joilla voisi lisätä energiaomavaraisuutta, esimerkiksi aurinkoenergiaa. Tilalla päädyttiin lopulta rakentamaan biokaasulaitos, koska se oli sekä taloudellisesti että ympäristöystävällisyyden kannalta järkevä vaihtoehto. Biokaasu on uusiutuvaa energiaa.
Biokaasulaitos tuottaa tilan tarvitseman sähkön ja lämmön lehmänlannasta ja ylijäämärehusta.
Prosessissa mädätetään nestemäinen lanta, jonka sekaan on sekoitettu pieninä erinä kuivalantaa sekä rehujäämiä. Mädätyksessä reaktorissa syntyy 60–65-prosenttista metaanikaasua. Tämä kaasu siirtyy käyttölaitteille eli generaattorille ja lämpökattilalle polttoaineeksi. Generaattori ja lämpökattila tuottavat lopulta maatilan käyttämän sähkön ja lämmön. Käytännössä laitoksen lämpökattila on kuitenkin käytössä vain poikkeustilanteissa, kun generaattori ei toimi, kaasua on liikaa tai talvella on erityisen kylmää.
Tilat käyttävät sähkön yleensä itse, mutta ylijäämäsähköä voi myös myydä sähköyhtiölle. Laitoksen sähköntuotantoteho on 50 kilowattia ja lämmöntuotantoteho 80 kilowattia. Maksimissaan lämpökattilan lämmöntuotantoteho on 240 kilowattia. Turun AMK teki Circwaste-kohti kiertotaloutta -hankkeen puitteissa tilalle kaasuntuottolaskelmia. Lähteenmäen maatilayhtymän Antti Lähteenmäki kertoo, että AMK:n laskelmat ja koeprosessi tuotti varsin yhtenevät luvut laitostoimittajan lukujen kanssa. ”Ne vahvistivat kyllä uskoa suunnitelman toimivuuteen”, hän toteaa.
Kuukauden verran laitoksessa muhinut ja kaasua tuottanut lanta separoidaan eli kuivajae ja nestejae erotetaan toisistaan. Kuivajae käytetään eläinten kuivikkeena tai peltolannoitteena. Kuivikekäytössä tämä on toiminut tilalla jopa paremmin kuin osattiin odottaa. Nestemäinen aines hyödynnetään peltolannoitteena. Ravinnearvoiltaan biokaasulaitoksen prosessin läpikäynyt lannoite on hyvää, koska biologisen prosessin myötä aineen typpi on paremmin kasvien käytettävissä. Lähteenmäen kokemukset lannoitetestauksista ovat positiivisia. ”Levitettiin yhdelle lohkolle tavallista lantaa ja viereiselle prosessoitua jaetta. Jälkimmäinen oli tehokkaampi lannoite.” Asutusta lähellä sijaitsevilla pelloilla positiivinen puoli on sekin, että lannoite on lähes hajutonta.
Lähteenmäen tila laajensi vuonna 2019 reiluun 200 lypsävään lehmään ja kolmen robotin navettaan. Antti Lähteenmäen mukaan tämän kokoinen karja alkaa olla sopiva sille, että biokaasulaitoksen rakentaminen on kannattavaa ja maksaa itsensä takaisin noin kymmenen vuoden kuluessa tai jopa nopeammin energiakriisin ja lannoitteiden hinnan nousujen takia.
Investointina biokaasulaitos oli noin puoli miljoonaa, mutta vuosien varrella saatu energiansäästö ja muut hyödyt huomioiden laitos maksaa itsensä takaisin verrattain lyhyessä ajassa.
Biokaasulaitoksen rakentaminen oli nopea prosessi, koska konteissa oleva laitteisto rakennettiin valmiiksi tehtaalla. Laitoshanke aloitettiin kesällä ja rakenteet olivat valmiina syyskuussa. Marraskuun lopulla laitos otettiin käyttöön ja lämpökattila alkoi tuottaa lämpöä maatilalle joulun välipäivinä. Generaattori puolestaan otettiin käyttöön helmikuun alussa. ”Jälkikäteen ajatellen olisi joitakin muutoksia kannattanut tehdä tekniikan osalta. Merkittävämpänä se, että reaktori on turhan pieni, mutta kaiken kaikkiaan investointi oli hyvä”, pohtii Lähteenmäki.
Kuvat: Demeca Oy
Oljesta ja järviruo´osta raaka-ainetta tekstiili- ja kosmetiikkateollisuudelle
Vajaa vuosi sitten käynnistettiin BioDemo-hanke, jossa rakennetaan bio- ja kiertotalouden toimijoiden välisiä arvoketjuja Turun seudulla. Yhdessä yritysten kanssa testataan arvoketjuja, joita ovat mm. biomassan korjuu ja hankinta sekä raaka-aineen jalostus ja prosessointi aina lopputuotteiksi asti. Paikallista raaka-ainetta, kuten olkea ja järviruokoa pyritään jalostamaan esimerkiksi tekstiili- ja kosmetiikkateollisuudessa käytettäviksi raaka-aineiksi. Samalla kerätään tietoa seudulla olevien biopohjaisten raaka-aineiden saatavuudesta ja siitä, miten saatavuus vastaa yritysten ja teollisuuden raaka-ainetarpeisiin.
Missä mennään nyt, BioDemo-hankkeen projektipäällikkö Ida Forssell-Martikainen?
”Hanke on edennyt vauhdilla. Verkostoja on kasvatettu ja takana on lukuisia yritys- ja toimijatapaamisia. Haasteita myös riittää: logistiikkaketjut raaka-aineiden korjuun ympärillä ovat vielä toistaiseksi alikehittyneet, ja töitä tehdään muun muassa järviruo’on korjuun luvituksen kanssa.
Uusiutuvien biomassojen käyttö teollisuuden raaka-aineena on avainasemassa kiertotalouden ja kestävän liiketoiminnan kannalta. Puuteollisuudessa teknologioita ja toimintaketjuja on kehitetty vuosikymmeniä, mutta useiden ei-puupohjaisten biomassojen kohdalla ollaan vielä monella saraa hyvin alkeellisessa asemassa. Kannattava ja kestävä liiketoimintamalli vaatii kustannustehokkaan arvoketjun – ei riitä, että on tiedossa raaka-aineen potentiaali, mahdollisuudet ja ympäristönäkökanta, jos korjuuteknologia tai logistiikkaketjut ovat puutteellisia ja kannattamattoman kalliita. Muun muassa näiden asioiden kehitykseen laitetaan paljon työtunteja.
Järviruoko on biomassaltaan monikäyttöinen raaka-aine, jonka kasvusto on lisääntynyt rehevöitymisen seurauksena muun muassa järvissä ja merenlahdissa. Laitteiston kehitys järviruo'on poistoon sekä ruo'on hyödyntäminen on Suomessa ollut vähäistä. Järviruo’on leikkuuteknologian kehittämiseksi järjestettiin toukokuussa työpaja, johon osallistui 28 alan toimijaa, yritysedustajia, ympäristöasiantuntijoita ja edunvalvontatahojen edustajia. Työpajan seurauksena koottiin ydinryhmä, jonka kanssa suunnitellaan yhtenäisen leikkuualueen valintaa pidempiaikaiseen käyttöön. Aluetta tullaan käyttämään yritysten laitepilotointitestauksiin, logistiikka-arvoketjun rakentamiseksi ja testaamiseen, sekä raaka-aineen korjuuseen.
Olkea syntyy maatalouden sivuvirtana. Korjuuteknologiaa sekä logistiikkatoimijoita biomassalle löytyy, mutta haasteena ovat oljen kohdalla muun muassa kustannustehokkuus, ravinteiden korvaus ja sääolosuhteet. Oljen poisto viljelymaalta ei ole itsestäänselvyys, ja tekijöitä on monia, minkä takia usein katsotaan kannattavammaksi poistamisen sijaan jättää olki biomassana maaperään. Tietyissä tilanteissa olki voi kuitenkin olla riesana, jolloin sen poisto on tarpeellista sadontuotannon kannalta, mutta samat haasteet ovat edelleen olemassa. Oljen potentiaali teollisuuden raaka-aineena on kuitenkin tutkitusti merkittävä. Oljen saatavuudesta ja toimintamalleista on myös järjestetty keskustelutilaisuuksia, joihin osallistui maanviljelijöitä, yrityksiä ja edunvalvontayhteisöjä.
Åbo Akademi on tutkinut talvileikattuja järviruokonäytteitä ja olkipellettejä, joista on tehty alustavat koostumusanalyysit (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini). Seuraavaksi vuorossa on erotusprosessin kehitys, jotta näytteiden koostumus voidaan analysoida tarkemmin. Mahdollisuuksien mukaan tullaan myös selvittämään, antaako kasvin eri osien erottelu (varsi, lehti, kukka) prosessille lisäarvoa. Tätä varten kasvien eri osat analysoidaan ja koostumuserot määritetään. Yhteistyö yritysten kanssa on tiivistä ja jatkuvaa, jotta varmistetaan, että teetetyt analyysit ja tutkimukset vastaavat teollisuuden todellisia tarpeita."
"Kesän aikana tutkitaan myös pyrolyysiprosessointia yritysyhteistyössä, jossa tarkistellaan järviruo’osta ja sekoitteista valmistetun biohiilen ominaisuuksia ja laatua sekä pyrolyysissä muodostuvien päästöjen määrää. Loppukesästä Turun AMK toimittaa vielä Åbo Akademiille kesäruokonäytteitä, jotta voidaan määritellä talvi- ja kesäleikkuujärviruo’on eroavaisuuksia.
Arvoketjujen demonstrointihanke etenee aikataulujen mukaisesti ja yhteistyö yritysten, hankepartnereiden ja edunvalvontatoimijoiden kanssa on erittäin hyvää. Haasteista huolimatta tavoitteet ovat edelleen korkealla, ja heinäkuuhun 2025 mennessä esitellään toteutuneiden arvoketjujen toimivuus. ”
Turku Science Park Oy toimii päätoteuttajana ja koordinaattorina. Ryhmähankkeessa mukana ovat myös Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke jatkuu heinäkuuhun 2025 ja tavoitteena on edesauttaa bio- ja kiertotalouden mukaisen teollisen mittakaavan yritystoiminnan kehittymistä Turun seudulla. Hanke toteutetaan Euroopan Unionin osarahoittamana.
Kansikuva: Jerome Tornikoski
Lisätietoja:
Ida Forssell-Martikainen
Projektipäällikkö
CleanTurku, Turku Science Park Oy
ida.forssell@turkubusinessregion.com
Nina Savela
Asiantuntija
Turun Ammattikorkeakoulu
Jan-Erik Lönnqvist
Yliopistonlehtori
Molekylääritieteen ja -tekniikan laboratorio
Åbo Akademi
Kiertotalousopinnoilla kohti kestävämpää maailmaa
Globaali kestävyyskriisi on lisännyt kestävän kiertotalouden periaatteet hallitsevien asiantuntijoiden tarvetta. Turun ammattikorkeakoulu vastaa tähän kysyntään ja syksyllä 2023 on alkamassa uusi ylempään korkeakoulututkintoon valmistava Kestävä kiertotalous -koulutus.
Koulutus on suunnattu työelämässä pätevöityneille eri insinööri- ja tradenomialojen osaajille, jotka haluavat kehittää kiertotalouden liiketoimintaa, antaa panoksensa kestävyysmuutoksen toteuttamisessa sekä luoda systeemistä muutosta ja kestävää kiertotalousliiketoimintaa yrityksissä ja laajemmin yhteiskunnassa.
1,5 - 2 vuoden mittainen koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen Professional Excellence -koulutustarjontaa. Kiertotalous koskee koko yhteiskuntaa ja kaikkia aloja, joten tutkinnossa tehdäänkin tiivistä yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa. Ympäristöystävällisellä ajattelutavalla ja kiertotalouden periaatteilla rakennamme kestävämpää tulevaisuutta.
Lue lisää
Insinööri (ylempi AMK), kestävä kiertotalous
Tradenomi (ylempi AMK), kestävä kiertotalous
Kiertotalousopinnoilla luodaan kestävämpää tulevaisuutta
Turussa kokeillaan uudenlaista lähiruoan ostopaikkaa
Kestävän paikallisen ruokajärjestelmän edistäminen vaatii uudenlaisia ja luovia toimintatapoja. Ruuantuotannon heikko kannattavuus korostaa muutoksen tarvetta. Huhtikuusta 2022 alkaen Turussa on kokeiltu uudenlaista kaupunkiympäristön myynti- ja jakelukanavaa lähiruokatuotteille. Laari Lähiruokapiste mahdollistaa paikallisten tuotteiden vaivattoman saatavuuden Turun kaupunkikeskustassa. Älylukolla toimiva miehittämätön noutopiste palvelee Puutorilla syyskuun loppuun asti, jonka jälkeen konseptia testataan myös toisessa sijainnissa.
Laarin konsepti on osaltaan vastaus kestävän ruokajärjestelmän kehittämiseen paikallisesti. Laari tuo helppoutta ja joustavuutta lähiruuan ostamiseen ja tarjoaa läpinäkyvän ketjun pellolta ruokapöytään. Samalla se monipuolistaa pienten paikallisten elintarvikeyritysten myynti- ja jakeluverkostoja sekä mahdollistaa uusien tuotteiden ketterän testaamisen ja palautteen saamisen nopeasti asiakkailta.
Kokeiluun on lähtenyt mukaan useita alueen lähiruokatuottajia ja -yrityksiä. Kokeilun aikana sekä Laarin toimintamallia että valikoimaa kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.
Lähiruokatuotteiden tarjonta tulee myös vaihtelemaan sesongin ja asiakkaiden toiveiden mukaan. Myöhemmin tarjontaa täydennetään yhdessä yritysten kanssa kehitetyillä teemoitetuilla ruokatapahtumilla ja ruokaelämyspalveluilla. Laari Lähiruokapisteen pilotoinnin toteuttaa Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Turun kaupungin yhteinen Food Hub -elämystorihanke, joka on saanut rahoitusta EU:n aluekehitysrahastosta. Laarin pilotointi osana hanketta jatkuu elokuulle 2023, jonka jälkeen tavoitteena on se, että Laarin toiminta jatkuu paikallisten yritysten toimesta.
Kuva: Eelis Lynne
Lisätiedot
Laura Varjotie, projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
laura.e.varjotie[a]utu.fi
Varsinaissuomalaista ruokaketjua kehitetään kestävämmäksi ja kiertotalouden mukaiseksi
Varsinais-Suomi on Suomen merkittävin ruoantuotantoalue ja ruokalähtöisen kestävän kehityksen edelläkävijä. Ruokaketjulla on merkittävä aluetaloudellinen rooli, sillä sen suora työllistävä vaikutus on melkein 20 000 henkilöä. Maakunnan toimipaikoista yli 20 prosenttia ja liikevaihdosta 15 prosenttia kuuluu ruokaketjuun. Ruokaketju pitää sisällään niin maatalouden ja kalastuksen, elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen, niiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravintolasektorin.
VarsiFood-hanke edistää maakunnan ruokaketjun kestävää kehitystä ja profiloitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeen tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen alueen osaamista valituissa kärkiteemoissa rakentamalla käytännön tapoja, jotka mahdollistavat yritysten, tutkijoiden ja opiskelijoiden törmäyttämisen. Varsinais-Suomen ruokaketjun kärkiteemoiksi on määritelty uudet viljelykasvit, kiertotalousratkaisut, mittaaminen ja datan hyödyntäminen, lyhyet ketjut ja alustatalous sekä uudet liiketoimintamallit, kalatalous, ruokamatkailu ja ravintolat.
Hankkeessa edistetään ruokaketjun yritysten ja tutkijoiden yhteistyötä sekä tuetaan uusien liiketoimintaideoiden syntymistä ja testausta. Yhteistyö käynnistetään yrityksille suunnattujen työpajojen sekä opiskelijoille ja tutkijoille suunnatun innovaatiokilpailun kautta. Innovaatiokilpailussa opiskelijatiimit ratkovat yrityskentästä nousseita haasteita. Lisäksi hankkeen avulla kootaan viestinnällisesti yhteen alueen ruokaketjun yrityksille suunnatut testausalustat ja kehitetään niitä yhdessä yritysten kanssa.
Hankkeen päätoteuttajat ovat Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus sekä Yrityssalo Oy ja hanketta toteutetaan aikavälillä 01.01.2022 - 31.08.2023.
Lisätiedot
Mari Norrdal, Turun yliopisto
manorr(at)utu.fi
Kuntien kiertotalous- ja ilmastotyöhön vauhtia uusilla ohjauskeinoilla
Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia on mukana selvittämässä, millaiset uudet kunnille kohdistetut ohjauskeinot voisivat vauhdittaa kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistymistä. Selvitys toteutetaan aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toimesta ympäristöministeriölle. Valonian lisäksi mukana on myös Tyrsky-Konsultointi.
Kunnilla on jo nykyisillään useita työkaluja kestävyystyön vauhdittamiseen ja valtiolla taas useanlaisia ohjauskeinoja käytössään. Kuntien kestävyystyötä on kuitenkin tarpeen vauhdittaa entisestään ja nyt laadittavassa selvityksessä pyritään löytämään uusia ohjauskeinoja, jotka huomioivat kuntien erilaiset tilanteet ja kannustavat myös keskenään hyvin erikokoisia kuntia ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Tarkastelujen pohjalta selvityksessä arvioidaan uusille lupaaville ohjausvälineille erilaisia toteutustapoja ja pohditaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä annetaan erityinen painoarvo keinojen muotoilulle ja niiden vuorovaikutteiselle työstämiselle.
Kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien nykyisistä sekä parhaillaan suunnitteilla olevista ohjauskeinoista sekä ulkomailla käytössä olevista käytännöistä kootaan tilannekuva. Laajan asiantuntijajoukon kanssa käydään keskustelua parhaiden nykyisten sekä potentiaalisimpien uusien ohjauskeinojen tunnistamiseksi. Mukaan keskusteluihin kutsutaan sekä kuntien, valtiohallinnon että eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Ajankohtaista tietoa saadaan myös MDI:n vuosittaisesta kuntakyselystä.
Uudenlaisten ohjauskeinojen ja kannustimien muotoilu luodaan laajojen vuorovaikutteisten asiantuntija- ja kuntatyöpajojen avulla. Selvitysprosessin aikana kunnista luodaan kypsyysarviotaulukko, joka huomioi kuntien erilaiset valmiudet ja motivaatiot ja pyrkii hahmottamaan lupaavia ohjauskeinoja kullekin kuntatyypille sopivassa muodossa.
Valonia on mukana yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ilmasto- ja kiertotaloustyön asiantuntijana. Valonian tehtävänä on huolehtia, että eri näkökulmat ja erilaisten kuntien tarpeet tulevat huomioiduksi ja että ohjauskeinot palvelevat kuntia ja vievät työtä oikeaan suuntaan.
Selvitys laaditaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.
Lisätiedot
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia
Lounais-Suomen toimenpideohjelma valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisesta on päivitetty
Alueellista tiekarttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi Lounais-Suomessa on päivitetty. Vuonna 2019 julkaistua tiekarttaa päivitettiin kevään ja syksyn 2021 aikana kuvaamaan tiekartan teemoissa tapahtunutta kehitystä kuluneiden muutaman vuoden aikana. Päivitys pohjaa sidosryhmäkeskusteluihin sekä sidosryhmille lähetettyyn kyselyyn seurantakauden aikana toteutuneista ja edistyneistä toimenpiteistä. Tiekartan teemoiksi nostettiin alkuperäisessä laadintaprosessissa rakentaminen, biohajoavat jätteet ja ravinnekierto sekä yhdyskuntajätteet. Kahdessakin vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon.
Rakentamisen teemassa alueelle on muun muassa perustettu Turku Science Parkin vetämänä rakentamisen kiertotalouden klusteri, Lounais-Suomen jätehuolto on laatinut kotitalouksille suunnatun oppaan rakennus- ja remonttijätteiden käsittelyyn ja alueella on järjestetty useita maankäyttöön, maarakentamiseen, uusiomateriaaleihin sekä maamassoihin liittyviä koulutuksia ja webinaareja. Seuranta-ajanjaksolla Valonian ja Varsinais-Suomen liiton toimesta teetettiin Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa -selvitys ja selvityksen pohjalta järjestettiin kolmiosainen Rakentamisen kiertotalous -webinaarisarja. Tulevien vuosien keskittymisen kohteiksi määriteltiin muun muassa osaamisen kehitys ja koulutus korkeakoulujen ja yritysten tiiviimpänä yhteistyönä sekä parempi alueellinen tietämys rakennusjätteen synnystä, käytettävyydestä sekä sen kierrätysasteesta.
Biohajoavien jätteiden ja ravinnekierron teemassa Porissa on otettu käyttöön koulujen ylijäämäruokajakelun toimintamalli. Käytössä myös sähköinen kysely, jolla kartoitetaan lukioissa ruokailijoiden määrää etukäteen hävikin vähentämiseksi ja lisäksi Porin palveluliikelaitos kehittää ruokahävikin seurantaa jatkuvaksi. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta alensi kotitalouksien ja kuntien palvelutoiminnan biojätteen käsittelymaksuja 35 % vuoden 2021 alusta ja lisäksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lla on käynnissä kehittämistyö liittyen lietehuollon vastaanottoverkoston kehittämiseen ja kuivaavan kaluston käyttöönoton mahdollisuuksista. Seurantakauden aikana toteutettiin valtakunnallinen Rakasta joka murua -ruokahävikki- ja biojätekampanja. Alueella käynnistyneessä Sustainable biogas -hankkeessa edistetään biokaasutuotannon yhteydessä tapahtuvaa ravinnekierrätystä. Tulevina vuosina biohajoavien jätteiden ja ravinnekierron teemassa halutaan panostaa muun muassa biojätteen keräysasteen nostoon tähtääviin toimenpiteisiin sekä yhdyskuntalietteiden keräyksen, kuljetuksen ja jatkohyödyntämisen edelleen kehittämiseen ja tiedonvälitykseen.
Yhdyskuntajätteiden osuudessa toteutuneina toimenpiteinä nostettiin esiin muun muassa se, että Turun ammattikorkeakoulussa on päivitetty opetusmateriaaleja muun muassa jätteiden, kierrätysmateriaalien ja kestävän kehityksen asioiden osalta. Alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä poistotekstiilin kiertotalouslaitos valmistui Paimioon ja Salossa Korvenmäen Ekovoimalaitos on toiminut testialustana uusille innovaatioille. Jatkossa yhdyskuntajätteiden teemassa keskittymisen kohteiksi määriteltiin muun muassa jätteen synnyn ehkäisyn toimenpiteisiin paneutuminen sekä kuntien jätehuoltomääräysten yhtenäistäminen.
Tutustu päivitettyyn Kierrätyksestä kiertotalouteen. Tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa -tiekarttaan Valonian verkkosivuilla.
Lisätiedot
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia
anni.lahtela@valonia.fi
Lähiruokatuotteet ja ruokaelämykset turkulaisten ulottuville
Elintarvike- ja matkailuyritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamalleja ja jakelukanavia muun muassa korvaamaan rajoituksista koitunutta myynnin radikaalia vähenemistä. Food Hub on uudenlainen siirrettävä lähi- ja luomuruokatuotteiden myynti- ja jakelukanava, joka tuo paikalliset elintarvikkeet ja elämyspalvelut, kuten tilavierailut helposti kaupunkilaisten ulottuville. Tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä paikallisten mikro- ja pk-elintarvike- ja -matkailuyritysten myynti- ja jakeluverkostoja.
Food Hub - elämystori on Turun yliopiston ja Turun kaupungin yhteinen hanke, jota luotsaa Turun yliopiston Brahea-keskus. Hankkeen tarkoituksena on lisätä paikallisten elintarvikkeiden ja niiden oheispalveluiden vaivatonta saatavuutta niin kuluttajille kuin hotelli, ravintola ja catering -yrityksille.
Hankkeessa pilotoidaan siirrettävää paikallisen ruoan ja ruokaelämysten myynti- ja jakelukanavaa Turun kaupunkiympäristössä. Toiminta tarjoaa yrityksille uuden saavutettavan verkkokauppapohjaisen jakelu- ja myyntiverkoston sekä paremmat mahdollisuudet tavoittaa kuluttaja. Toimintaympäristönä Food Hub myös mahdollistaa uusien elintarvikkeiden ketterän testaamisen ja palautteen saamisen nopeasti asiakkailta.
Food Hub vähentää myös ruokaketjun toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Toiminnalla tavoitellaan siirtymää kestävämpään ruokajärjestelmään, jossa paikallisen ruoan reitti kuluttajien ruokapöytään olisi mahdollisimman lyhyt. Digitalisaatio ja kuluttajakysynnän muutokset mahdollistavat nimenomaan paikallisten elintarvikeyritysten suoramyynnin kasvun.
Hankkeen arvioidaan monipuolistavan varsinaissuomalaisten elintarvike- ja matkailualan mikro- ja pk-yritysten myynti- ja jakelukanavia sekä lisäävän paikallisten yritysten välistä yhteistyötä, yritysten omien ja yhteisten tuotekehitysinnovaatioiden syntymistä ja kannattavuutta.
Hanketta rahoitetaan Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahastosta.
Lisätiedot
Johanna Mattila, projektipäällikkö, Brahea-keskus
johanna.mattila@utu.fi
Naantalissa selvitetään ja konseptoidaan lähijakelupisteiden toimintaa
Vähähiilisemmän logistiikkajärjestelmän kehittäminen on tärkeää, koska se parantaa ihmisten turvallisuutta ja viihtyvyyttä keskusta-alueilla, tukee kaupunkien ilmastostrategioita, vähentää alueella liikkuvien autojen määrää, tuottaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kartoittaa uusien toimintamallien toimivuutta yhteistyössä alalla toimivien yritysten kanssa.
Naantalin kaupungissa selvitetään lähijakelupistekonseptin mahdollisuuksia vuosina 2021–2022. Esiselvityksellä kartoitetaan lähijakelupistekonseptin edellytyksiä, tarpeita ja paikallisten asukkaiden sekä yritysten toiveita. Markkinavuoropuhelulla selvitetään lähijakelupisteen teknisiä ja digitaalisia ratkaisuja ja sovelluksia. Pakettiliikenteen ohella tarkastelussa ovat lähiruoan tuottajat ja toimittajat. Sidosryhmäkeskusteluja käydään laajasti paikallisten toimijoiden, kuten asukasyhteisöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa ja tehdään palvelutarpeisiin ja -odotuksiin liittyvä sähköinen kysely.
Esiselvityksen perusteella Naantalin kaupungin kokeiltavaksi muotoillaan palvelukonsepti erityisesti maaseutumaisille saaristoalueille. Esiselvityksellä ja siihen liittyvällä pilottisuunnitelmalla pyritään yhdistämään Naantalin kaupungin tarpeet älykkäiden kylien ja lähipalveluiden kehittämiseksi sekä kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ilmastopäästöjen leikkaamiseksi uudenlaisia logistiikan palveluita kehittämällä.
Naantalin kaupunki tekee yhteistyötä Valonian kanssa esiselvityksessä ja pilotoinnissa.
Lisätiedot
Lähijakelupisteiden esiselvitys- ja kokeiluhanke Naantalissa
Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia
paula.vaisanen@valonia.fi
Unwasted-sovelluksen avulla voi ostaa ruokaa edullisesti ja vähentää ruokahävikkiä
Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia, joka tarkoittaa 400 miljoonaa kiloa vuodessa. Kaupan osuus ruokahävikin synnystä on noin 18 %.
Maksuton Unwasted-sovellus on kehitetty pienentämään ruokahävikkiä. Käyttäjä voi sovelluksen kautta ostaa kaupoista edullisesti laadukkaita "parasta ennen" tai "viimeinen käyttöpäivä" -tuotteita, jotka muuten päätyisivät pian hävikiksi.
Ilmaisen sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta. Sijaintitiedot kannattaa hyväksyä, koska silloin käyttäjä saa lähimmät ruokatuote- ja ruokakassitarjoukset näkyville. Mieluinen tuote valitaan sovelluksessa, jonka kautta se myös maksetaan turvallisesti. Sähköpostiin saatava kuitti ostoksesta näytetään noutotilanteessa kaupan henkilökunnalle.
Palveluun liittyy jatkuvasti lisää tarjoajia ja kumppaniksi liittyminen on kaupoille maksutonta. Mukaan liittyvä yritys pääsee sovelluksen kautta tarjoamaan asiakkaille joko ruokakasseja tai yksittäisiä ruokatuotteita ja vähentää samalla ruokahävikkiä. Yritykset maksavat 20 % komission jokaisesta sovelluksen kautta myydystä tuotteesta. Palvelu toimii yrityksille myös positiivisen markkinoinnin kanavana ja sovellus mahdollistaa myös lisämyynnin. Ruokahävikin vähentäminen myös leikkaa jätteiden käsittelyn kustannuksia.
Lisätiedot
unwasted.io