Energia
Sybimar Oy: Energian- ja ruoantuotantoa suljetun kierron konseptilla
Sybimar Oy on monialayritys, jonka toimintoihin kuuluvat kalanviljely, kasvihuonetuotanto, bioenergiantuotanto sekä elintarvike- ja energiateollisuuden laitteistovalmistus. Laitteistovalmistuksesta vastaa yritysryhmässä Sybiworks Oy. Sybimar on toteuttanut Uuteenkaupunkiin teollisen mittakaavan suljetun kierron pilottilaitoksen, jossa elintarviketuotantolaitoksen tarvitsema energia tuotetaan bioenergian avulla.
Sybimar Oy:n suljetun kierron konseptissa jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian ja elintarviketuotannossa. Ruoan ja bioenergian tuotanto yhdistämällä saadaan monia hyötyjä: kasvihuoneiden ja kalanviljelyn biojätteestä tuotetaan biopolttoainetta tai biokaasua voimalaitoksen energianlähteeksi. Voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöenergiaa, ja lämpöenergia hyödynnetään kalanviljelylaitoksen veden lämmityksessä. Voimalaitoksessa syntyvä hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Kalanviljelylaitoksen ravinteikkaat vedet käytetään myös kasvihuoneiden lannoituksessa.
Suljetun kierron malli pyrkii korkeaan energiatehokkuuteen yhdistämällä energian- ja ruoantuotannon. Myös hiilijalanjälki pienenee hiilidioksidi talteen ottamalla. Ruokaa ja energiaa voidaan tuottaa paikallisesti ja pienemmin päästöin suljetun kierron järjestelmällä, jolloin konkreettisesti säästyy luonnonvaroja. Sybimar Oy:n konsepti on joustava ja se rakennetaan aina paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.
Lisätiedot:
info@sybimar.fi
+358 440 122 100
Sybiworks
rami.salminen@sybimar.fi
+358 440 122 095
Kiertotalouden edistämiseen usean vuoden hankerahoitusta
Kiertotalouden käytännön toimenpiteitä toteutetaan Lounais-Suomessa vuosina 2016–2023 osana valtakunnallista CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta
Hankkeessa eri toimijat toteuttavat konkreettisia kiertotalouden demonstraatioita, joita Lounais-Suomessa ovat muun muassa tilakoon biokaasulaitosten suunnittelu, ruokahävikin vähentäminen, digitaalisten materiaaliketjujen kehittäminen, teollisuuden sivuvirtojen parempi hyödyntäminen sekä Saramäen maa-ainespuiston kehittäminen.
Tärkeänä toimenpiteenä on edistää kansallisen jätehuoltosuunnitelman toteutumista. Hankkeessa laaditaan alueelliset toimintalinjaukset jätehuoltosuunnitelmien toteutukseen ja seurantaan yhteistyössä jätehuollon kunnallisten toimijoiden, valvontaa suorittavien viranomaisten sekä yritysten kanssa.
Lisäksi perustetaan valtakunnallinen resurssitehokkuuskeskus, jonka vetovastuu on Suomen ympäristökeskus SYKE:llä ja Motivalla.
Kiertotaloustoimia toteutetaan neljällä ydinalueella. Lounais-Suomen lisäksi mukana ovat Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Keski-Suomi. Hankkeen kansallinen koordinaattori on SYKE. Valonia ja Varsinais-Suomen liitto toimivat hankkeen alueellisena (Lounais-Suomi) koordinaattorina. Rahoituksen hanke saa Euroopan Unionin Life IP –rahoitusohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).
Lisätiedot:
Anni Lahtela
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856
Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137
Someron uusi kaukolämpölaitos vähentää päästöjä
Someron uusi kaukolämpölaitos on toiminut keväästä 2015 alkaen. Laitoksen käyttöönoton myötä on laskettu, että hiukkaspäästöt ilmaan vähenevät 4,5 tonnia vuodessa, typpioksidipäästöt 6,5 tonnia vuodessa ja rikkidioksidipäästöt 4 tonnia vuodessa. Uusi lämpölaitos auttaa kunnan ilmasto-ohjelmaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka suuri vaikutus lämpölaitoksella on kaupungin kokonaispäästöihin.
Uudessa laitoksessa voidaan polttaa puuhaketta, sahanpurua, palaturvetta ja pieniä määriä viljaakin. Biopolttoaineilla voidaan tuottaa vähintään 98 % Someron keskustaajaman kaukolämmön tarpeesta, vaikka osuus vielä 2015 oli 82%.
Kaukolämpölaitoksen seitsemän megawatin kattila tuottaa kaukolämpöverkkoon kaiken lämmön 15 pakkasasteeseen asti. Yhdessä vanhan 4,5 megawatin laitoksen kanssa kotimaisilla polttoaineilla saadaan tuotettua lämpöä vielä 25 pakkasasteessa.
Lisätiedot:
Loimaalla otettiin käyttöön 2,4 hehtaarin aurinkosähköpuisto
Loimaalla on otettu käyttöön Sallila Energian 2,4 hehtaarin aurinkopaneelipuisto. Hulmin teollisuusalueella sijaitsevassa puistossa on 2400 vuokrattavaa aurinkopaneelia, joista lähes kaikki on jo vuokrattu. Suurimmat aurinkopaneelien vuokraajat ovat Loimaan kaupunki ja Loimaan Kaukolämpö, jotka saavat käyttöönsä yhteensä 1600 paneelin tuottaman sähkön. Loimaan Kaukolämpö Oy on kaupungin ja Sallila Energian omistama yhtiö. Vuoden 2016 aikana rakennettua aurinkosähköpuistoa on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa.
Loimaan kaupunki edistää aurinkopuistohankkeella ilmasto-ohjelmansa toteutusta. Loimaan kaupungin ja Sallila Energian aurinkopuiston yhteistyö on hyvä esimerkki uusiutuvan energian hyödyntämisestä kunnissa.
Lisätiedot:
Sallila Energian aurinkosähkö SUN – paikka auringossa
Ainespuun taloudellista arvoa tarkasteltiin Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomen metsävaroja, erityisesti ainespuuta eli tukki- ja kuitupuuta tarkasteltiin Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen aluetutkimuskurssille yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa tehdyssä harjoitustyössä. Työn tavoitteena oli selvittää keskeisimpiä ainespuuta tuottavia alueita, niiden puuntuotantopotentiaalia sekä arvioida metsätilastojen avulla niiden taloudellista arvoa Varsinais-Suomessa. Tarkastelussa mukana olivat kolme puulajia – kuusi, mänty ja koivu. Harjoitustyön tuloksena syntyi paikkatietoaineisto puuston kokonaistilavuudesta ja puulajien vuotuisen kasvun arvosta yleistettynä 250 m x 250 ruutukokoon Varsinais-Suomen alueella.
Ekosysteemipalvelut ovat ihmisen arvottamia luonnosta saatavia aineettomia ja aineellisia hyötyjä. Palveluihin sisältyy muun muassa virkistysmahdollisuuksien ja luonnontoiminnan lisäksi myös rakennustarvikkeet. Vaikka ekosysteemipalveluilla on rahallisen arvon ohella ennen kaikkea itseisarvoa, on niiden taloudellinen arvottaminen yksi tapa tuoda palvelut yhteismitallisesti ja paremmin esille suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ekosysteemipalvelujen arvon määrittäminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ja tämä huomattiin myös harjoitustyötä tehdessä. Määritetty taloudellinen arvo on ainoastaan arvio.
Satelliittiaineistoja tarkasteltaessa ja metsävarojen taloudellista arvoa määritettäessä tulisi ottaa huomioon myös se, että kaikkien metsäalueiden biomassaa ei voida laskea hyödynnettävän puukaupassa. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat suojelu- ja luonnonsuojelualueet sekä kaavoitetut virkistysalueet. Myös tausta-aineistona käytetty maaperä- tai kasvupaikkaluokitus voi aiheuttaa vaihtelua tuloksiin.
Analyyseissä käytetyt puuston tilavuusaineistot perustuivat Luonnonvarakeskuksen/Metlan VMI-aineistoihin (valtakunnan metsien inventointi), joista tuorein, VMI11, on kerätty vuosina 2009–2013.
Lisätiedot:
Laura Lähteenmäki, projektisuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
laura.lahteenmaki@varsinais-suomi.fi
Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä
Turku tavoittelee vuoteen 2040 mennessä hiilineutraaliutta, jota kohti edetään kunnianhimoisilla ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Vuonna 2040 kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen on oltava pienemmät kuin vuotuiset hiilinielut. Toimenpiteiden keskiössä ovat monet kestävään energiajärjestelmään sekä kestävään liikkumisjärjestelmään liittyvät ratkaisut.
Turku on 2000-luvun aikana vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään suhteellisesti eniten Suomen suurista kaupungeista – kokonaispäästöjä on vähennetty yli 20 % ja asukaskohtaisesti laskettuna melkein 25 %.
Lisätiedot:
Lue lisää: Hiilineutraali Turku 2040
Kakolan lämpöpumppulaitos tuottaa energiaa jätevedestä
Jäteveden hukkalämpöä hyödyntävä Kakolan lämpöpumppulaitos tuottaa sekä kaukolämpöä että kaukojäähdytystä turkulaisille kiinteistöille. Laitos valmistui 2009 Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen.
Lämpöpumppulaitos tuottaa energiaa uusiutuvasta energialähteestä – puhdistetusta jätevedestä. Se kierrättää puhdistetun jäteveden lämpöpumpun kautta, joka ottaa talteen jäteveden sisältämän lämpöenergian kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi. Laitos tuottaa lisäksi kaukojäähdytystä.
Lisätiedot:
Kiertotalouden yrityskehittämö Bastu edistää kiertotaloutta
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2015 perustama Bastu on yrityskehittämö, joka avaa uudenlaisia kiertotalouden bisnesmahdollisuuksia. Bastun tavoitteena on muun muassa erilaisten työpajojen kautta synnyttää ja tukea referenssihankkeita, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla.
Bastun idea syntyi yrittäjien toiveesta saada tukea uudenlaisen yritystoiminnan kehittämieen. Seudun kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa. Materiaalien ja energian älykäs käyttö on näistä uusista liiketoiminta-alueista tärkein.
Bastun avulla voidaan aikaansaada konkreettisia kiertotaloutta ja kuudennen aallon yritystoimintaa tukevia ratkaisuja; uusia bisnesinnovaatioita, olemassa olevien yritysten toiminnan suuntaamista kiertotaloutta edistäviksi ja olemassa olevien rakenteiden ja prosessien kehittämistä.
Bastun toiminnan rahoittavat Sitra ja Turun kaupunki.
Lisätiedot:
Keijo Koskinen
keijo.koskinen@utu.fi
+358 44 594 1659
Markku Wilenius
markku.wilenius@utu.fi
+358 50 592 9121