Energia
Omalla biokaasulaitoksella maatilalle sähköä, lannoitetta ja kuiviketta
Ruskolle Lähteenmäen maitotilalle rakennettiin vuonna 2020 maatilakoon biokaasulaitos. Se koostuu Demecan kahdesta laitteistokontista ja pyöreäkattoisesta reaktorista, jonka reaktoritilavuus on 600 kuutiometriä. Ennen biokaasua Lähteenmäen tilalla oli pohdittu erilaisia keinoja, joilla voisi lisätä energiaomavaraisuutta, esimerkiksi aurinkoenergiaa. Tilalla päädyttiin lopulta rakentamaan biokaasulaitos, koska se oli sekä taloudellisesti että ympäristöystävällisyyden kannalta järkevä vaihtoehto. Biokaasu on uusiutuvaa energiaa.
Biokaasulaitos tuottaa tilan tarvitseman sähkön ja lämmön lehmänlannasta ja ylijäämärehusta.
Prosessissa mädätetään nestemäinen lanta, jonka sekaan on sekoitettu pieninä erinä kuivalantaa sekä rehujäämiä. Mädätyksessä reaktorissa syntyy 60–65-prosenttista metaanikaasua. Tämä kaasu siirtyy käyttölaitteille eli generaattorille ja lämpökattilalle polttoaineeksi. Generaattori ja lämpökattila tuottavat lopulta maatilan käyttämän sähkön ja lämmön. Käytännössä laitoksen lämpökattila on kuitenkin käytössä vain poikkeustilanteissa, kun generaattori ei toimi, kaasua on liikaa tai talvella on erityisen kylmää.
Tilat käyttävät sähkön yleensä itse, mutta ylijäämäsähköä voi myös myydä sähköyhtiölle. Laitoksen sähköntuotantoteho on 50 kilowattia ja lämmöntuotantoteho 80 kilowattia. Maksimissaan lämpökattilan lämmöntuotantoteho on 240 kilowattia. Turun AMK teki Circwaste-kohti kiertotaloutta -hankkeen puitteissa tilalle kaasuntuottolaskelmia. Lähteenmäen maatilayhtymän Antti Lähteenmäki kertoo, että AMK:n laskelmat ja koeprosessi tuotti varsin yhtenevät luvut laitostoimittajan lukujen kanssa. ”Ne vahvistivat kyllä uskoa suunnitelman toimivuuteen”, hän toteaa.
Kuukauden verran laitoksessa muhinut ja kaasua tuottanut lanta separoidaan eli kuivajae ja nestejae erotetaan toisistaan. Kuivajae käytetään eläinten kuivikkeena tai peltolannoitteena. Kuivikekäytössä tämä on toiminut tilalla jopa paremmin kuin osattiin odottaa. Nestemäinen aines hyödynnetään peltolannoitteena. Ravinnearvoiltaan biokaasulaitoksen prosessin läpikäynyt lannoite on hyvää, koska biologisen prosessin myötä aineen typpi on paremmin kasvien käytettävissä. Lähteenmäen kokemukset lannoitetestauksista ovat positiivisia. ”Levitettiin yhdelle lohkolle tavallista lantaa ja viereiselle prosessoitua jaetta. Jälkimmäinen oli tehokkaampi lannoite.” Asutusta lähellä sijaitsevilla pelloilla positiivinen puoli on sekin, että lannoite on lähes hajutonta.
Lähteenmäen tila laajensi vuonna 2019 reiluun 200 lypsävään lehmään ja kolmen robotin navettaan. Antti Lähteenmäen mukaan tämän kokoinen karja alkaa olla sopiva sille, että biokaasulaitoksen rakentaminen on kannattavaa ja maksaa itsensä takaisin noin kymmenen vuoden kuluessa tai jopa nopeammin energiakriisin ja lannoitteiden hinnan nousujen takia.
Investointina biokaasulaitos oli noin puoli miljoonaa, mutta vuosien varrella saatu energiansäästö ja muut hyödyt huomioiden laitos maksaa itsensä takaisin verrattain lyhyessä ajassa.
Biokaasulaitoksen rakentaminen oli nopea prosessi, koska konteissa oleva laitteisto rakennettiin valmiiksi tehtaalla. Laitoshanke aloitettiin kesällä ja rakenteet olivat valmiina syyskuussa. Marraskuun lopulla laitos otettiin käyttöön ja lämpökattila alkoi tuottaa lämpöä maatilalle joulun välipäivinä. Generaattori puolestaan otettiin käyttöön helmikuun alussa. ”Jälkikäteen ajatellen olisi joitakin muutoksia kannattanut tehdä tekniikan osalta. Merkittävämpänä se, että reaktori on turhan pieni, mutta kaiken kaikkiaan investointi oli hyvä”, pohtii Lähteenmäki.
Kuvat: Demeca Oy
Ekotekoagentti-hankkeella vauhtia Uudenkaupungin ja Laitilan kiertotaloustyöhön
Uudessakaupungissa ja Laitilassa käynnistyi marraskuussa 2022 Ukipoliksen vetämä yhteishanke kiertotalouden ja ilmastotyön edistämiseksi. Ekotekoagentti-hanketta rahoittaa Ympäristöministeriön kuntien ilmasto- ja kiertotalousohjelma sekä molemmat kaupungit 30 % osuudella. Hanke jatkuu huhtikuun 2024 loppuun asti. Hankkeessa kehitetään kaupunkien, sekä niissä toimivien yritysten välistä ilmasto- ja kiertotalousyhteistyötä. Ekoteko-toimintaa kohdennetaan kuntien eri toimialojen ja yritysten lisäksi kuntalaisiin, päättäjiin sekä oppilaitoksiin.
Hankkeen aikana tehdään erilaisia kiertotalouden kokeiluja, kehitetään kaupunkien toimintatapoja ja käytänteitä liittyen ilmastotoimiin. Ratkaisuja pyritään löytämään erityisesti vähähiiliseen liikkumiseen, logistiikkaan, kiertotalouden edistämiseen ja materiaalitehokkuuteen.
Seudun vahvat tuotantoalat kuten autoteollisuus, metalli-, lasi- ja muoviteollisuus sekä alkutuotanto on huomioitu hankkeen toimissa. Kiertotalouden mahdollisuuksia edistetään kokeilujen lisäksi sivuvirtojen ja hukkalämmön kartoituksilla sekä lisäämällä kiertotalousosaamista. Yhteistyökumppaneina kokeiluissa mukana ovat myös paikalliset jätehuolto- ja energiayhtiöt. Muovin kierrätys, hukkalämpö ja erilaiset digitaaliset ratkaisut voivat esimerkiksi olla yhteisiä teemoja.
Kuntalaisia osallistetaan ilmastotekoihin muun muassa yhteisillä laatikkoviljelyprojekteilla, kaupunkipyörillä ja geokätköillä, joissa on ekotekohaasteita sekä Ekopoli-lautapeleillä. Lautapelissä kierrätetään tavaroita ja opitaan kiertotaloudesta. Pelistä voi lukea lisää ja tulostaa omaankin käyttöön täältä.
Hankkeen toimilla on merkittävää tukea HINKU-tekoihin. Sekä Uusikaupunki että Laitila ovat sitoutuneet HINKU-tavoitteisiin eli vähentämään hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Yhteisen ilmastoryhmän muodostaminen on yksi hankeen merkittävä ilmastoteko. Toiminta vastaa nopealla aikataululla kaupunkien ilmastotyön ja kiertotalousasioiden vauhditukseen.
Lisätietoja
Jaana Suksi, projektipäällikkö, Ukipolis Oy
044 773 2214
jaana.suksi@ukipolis.fi
Kiertotalousopinnoilla kohti kestävämpää maailmaa
Globaali kestävyyskriisi on lisännyt kestävän kiertotalouden periaatteet hallitsevien asiantuntijoiden tarvetta. Turun ammattikorkeakoulu vastaa tähän kysyntään ja syksyllä 2023 on alkamassa uusi ylempään korkeakoulututkintoon valmistava Kestävä kiertotalous -koulutus.
Koulutus on suunnattu työelämässä pätevöityneille eri insinööri- ja tradenomialojen osaajille, jotka haluavat kehittää kiertotalouden liiketoimintaa, antaa panoksensa kestävyysmuutoksen toteuttamisessa sekä luoda systeemistä muutosta ja kestävää kiertotalousliiketoimintaa yrityksissä ja laajemmin yhteiskunnassa.
1,5 - 2 vuoden mittainen koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen Professional Excellence -koulutustarjontaa. Kiertotalous koskee koko yhteiskuntaa ja kaikkia aloja, joten tutkinnossa tehdäänkin tiivistä yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa. Ympäristöystävällisellä ajattelutavalla ja kiertotalouden periaatteilla rakennamme kestävämpää tulevaisuutta.
Lue lisää
Insinööri (ylempi AMK), kestävä kiertotalous
Tradenomi (ylempi AMK), kestävä kiertotalous
Kiertotalousopinnoilla luodaan kestävämpää tulevaisuutta
Saloon kaavaillaan uutta Lounapuiston kiertotalouskeskittymää
Salossa sijaitsevaa ja jo toiminnassa olevaa Ekovoimalaitosta sekä Korvenmäkeä ympäristöineen halutaan kehittää kiertotaloustoiminnalle keskeiseksi alueeksi ja liittää se osaksi Varsinais-Suomen muita kiertotalouspuistoja. Kehitettävää aluetta kutsutaan tällä hetkellä Lounapuistoksi.
Vuoden 2021 lopulla alkaneessa hankkeessa kootaan yhteen alueeseen ja yleisesti kyseiseen kasvualaan liittyvät kiertotalouden selvitykset ja teknistaloudelliset tarkastelut, arvioidaan tulevaisuuden markkinoita ja laaditaan tulevaisuusnäkymistä visio tulevaisuuteen. Visiotyöhön kutsutaan avoimesti mukaan alueella jo toimivia yrityksiä.
Visiotyön jälkeen käynnistetään systemaattinen yhteistyö sellaisille yrityksille ja toimijoille, joiden jäte- ja sivuvirtoja on mahdollisuus hyödyntää uusien ja olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden resurssina. Myös yritys-korkeakoulu-kumppanuuksien käynnistymiseen panostetaan.
Lounapuiston toivotaan profiloituvan yhdeksi eteläisen Suomen innovatiiviseksi kiertotalousympäristöksi, kiinnostavaksi sijoittautumiskohteeksi uusille clean tech- ja ympäristöalan yrityksille sekä testausympäristöksi laite- ja sovellustoimittajille.
Hanketta hallinnoi Yrityssalo, osatoteuttajina ovat Turku AMK, Turun yliopisto ja Lounavoima Oy. Hankkeen toteutusaika on 1.12.2021 – 31.8.2023.
Lisätiedot
Jussi Somerpalo, erityisasiantuntija, Yrityssalo
jussi.somerpalo@yrityssalo.fi
Kuntien kiertotalous- ja ilmastotyöhön vauhtia uusilla ohjauskeinoilla
Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia on mukana selvittämässä, millaiset uudet kunnille kohdistetut ohjauskeinot voisivat vauhdittaa kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistymistä. Selvitys toteutetaan aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toimesta ympäristöministeriölle. Valonian lisäksi mukana on myös Tyrsky-Konsultointi.
Kunnilla on jo nykyisillään useita työkaluja kestävyystyön vauhdittamiseen ja valtiolla taas useanlaisia ohjauskeinoja käytössään. Kuntien kestävyystyötä on kuitenkin tarpeen vauhdittaa entisestään ja nyt laadittavassa selvityksessä pyritään löytämään uusia ohjauskeinoja, jotka huomioivat kuntien erilaiset tilanteet ja kannustavat myös keskenään hyvin erikokoisia kuntia ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Tarkastelujen pohjalta selvityksessä arvioidaan uusille lupaaville ohjausvälineille erilaisia toteutustapoja ja pohditaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä annetaan erityinen painoarvo keinojen muotoilulle ja niiden vuorovaikutteiselle työstämiselle.
Kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien nykyisistä sekä parhaillaan suunnitteilla olevista ohjauskeinoista sekä ulkomailla käytössä olevista käytännöistä kootaan tilannekuva. Laajan asiantuntijajoukon kanssa käydään keskustelua parhaiden nykyisten sekä potentiaalisimpien uusien ohjauskeinojen tunnistamiseksi. Mukaan keskusteluihin kutsutaan sekä kuntien, valtiohallinnon että eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Ajankohtaista tietoa saadaan myös MDI:n vuosittaisesta kuntakyselystä.
Uudenlaisten ohjauskeinojen ja kannustimien muotoilu luodaan laajojen vuorovaikutteisten asiantuntija- ja kuntatyöpajojen avulla. Selvitysprosessin aikana kunnista luodaan kypsyysarviotaulukko, joka huomioi kuntien erilaiset valmiudet ja motivaatiot ja pyrkii hahmottamaan lupaavia ohjauskeinoja kullekin kuntatyypille sopivassa muodossa.
Valonia on mukana yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ilmasto- ja kiertotaloustyön asiantuntijana. Valonian tehtävänä on huolehtia, että eri näkökulmat ja erilaisten kuntien tarpeet tulevat huomioiduksi ja että ohjauskeinot palvelevat kuntia ja vievät työtä oikeaan suuntaan.
Selvitys laaditaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.
Lisätiedot
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia
Uusi tiekartta ohjaa siirtymää kohti kiertotalouden mukaista Turkua
Turussa on hyväksytty uusi Kiertotalouden tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029. Tiekartan toimenpiteiden avulla tavoitellaan sekä hiilineutraalia Turkua vuoteen 2029 mennessä että resurssiviisasta Turkua vuoteen 2040 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siirtymää kiertotalouteen ja on edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Resurssiviisaudella tarkoitetaan kestävää luonnonvarojen käyttöä, jossa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä tai päästöjä.
Tiekartta konkretisoi ilmastotyötä Turun seudulla yhdessä eri toimijoiden kanssa viidellä eri painopistealueella energiaan, ruokaan, veteen, liikkumiseen ja rakentamiseen liittyen. Näillä osa-alueilla syntyy merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta, ja niillä on myös huomattava paikallinen vaikutus ympäristöön, alueen talouteen ja hyvinvointiin. Tiekarttatyö linkittyy vahvasti Turun ilmasto- ja biodiversiteettistrategiaan.
Tiekartassa esiteltyjen painopistealueiden valintaan ja niin sanottujen muutostavoitteiden määrittelyyn osallistui noin 200 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, yrityksistä sekä koulutuksen ja tutkimuksen puolelta. Valmistelun aikana alueella tunnistettiin 700 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä. Monia merkittäviä alueen ratkaisuja esimerkiksi energiantuotannossa, vesijärjestelmässä ja jätehuollossa sekä teollisen toiminnan kehittämisessä on jo nykyisellään toteutettu kiertotalouden periaattein.
Tiekartassa on määritelty muutostavoitteet vuoteen 2029 resurssiviisauteen energia-, ruoka- ja vesijärjestelmissä, liikkumisessa sekä rakentamisessa ja asumisessa.
Resurssiviisaan energiajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Energiaa ohjataan viisaasti 2) Hukkalämmöt hyödynnetään sekä 3) Yhteisöt ja kotitaloudet tekevät energiakäänteen.
Resurssiviisaan ruokajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Ruoan markkinat toimivat resurssiviisaasti 2) Ruokaketjut ovat lyhyitä ja kestäviä 3) Ruokalat toimivat esimerkkeinä 4) Osallistumisen mahdollisuuksia ruoan tuotantoon sekä 5) Ruokajärjestelmän resurssien arvoa monipuolistetaan.
Resurssiviisaan vesijärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Seudullinen vesijärjestelmä toimii resurssiviisaasti 2) Hulevesien hallinta on tehokasta ja kattavaa 3) Vettä käytetään uudelleen ja kierrätetään sekä 4) Vedenkäyttöä ja haitta-aineita hallitaan paremmin.
Resurssiviisaan liikkumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Lihasvoimalla liikkuminen kasvaa 2) Liikutaan yhdessä ja jaetusti 3) Tavarat kulkevat resurssiviisaasti sekä 4) Matkailu kehittyy resurssiviisaaksi.
Resurssiviisaan rakentamisen, rakennuksien ja asumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Rakennettua ympäristöä käytetään pidempään 2) Rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta 3) Suunnitellaan resurssiviisaaksi - Turun esimerkkikaupunginosat näyttävät tietä sekä 4) Rakennetaan materiaaleja kierrättäen ja resurssiviisaasti.
Muutostavoitteiden alle on laadittu toimenpiteitä, joiden avulla muutostavoitteet konkretisoituvat. Toimenpiteitä suunnitellaan, käynnistetään ja arvioidaan jatkuvasti. Lisäksi tiekartassa on erilaisia läpileikkaavia muutostekijöitä.
Siirtymää kiertotalouteen toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Suurin osa toimenpiteistä on kaupunkivetoisia, mutta myös uusien toimijoiden panostusta tarvitaan yhä enemmän ja kaupunki vahvistaa sidosryhmätyötä entisestään. Erityinen painotus tulee olemaan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemien ja markkinoiden vahvistamisessa.
Tiekartassa on kiinnitetty paljon myös huomiota siihen, että siirtymä kiertotalouteen olisi reilu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimenpiteitä tehdään asukkaiden osallisuus huomioiden. Tavoitteena on, että alueen asukkaat, yhdistykset ja muut toimijat kokevat kiertotalouden työn omakseen.
Tiekartta laadittiin paikallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä
Tiekarttaa laadittiin yhteistyössä Turun kaupungin, Turun Yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Turku Science Park Oy:n, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen Liiton, Valonian, Sitran sekä ICLEI:n kanssa. Valonia oli työssä tiiviisti mukana laatimassa sisältöjä ja niiden muotoa sekä tuomassa tiekarttaan alueellista näkökulmaa.
ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto kehittää ja koordinoi kuntien kestävän kehityksen työtä maailmanlaajuisesti ja sitä kautta Turunkin tiekartasta tehtiin kansainvälisesti skaalattava malli. Näin Turun seutu toimii esimerkkinä sellaisille kaupungeille ja seuduille ympäri maailman, jotka haluavat käynnistää kiertotaloustyönsä ja tehdä tavoitteellisempaa ilmastopolitiikkaa. Tiekarttatyötä on rahoittanut Sitra.
Lisätiedot
Kiertotalouden tiekartta (PDF)
Lisätietoja tiekartasta Turun kaupungin sivuilla
Turun kiertotaloustyön esittelyä ICLEI:n sivustolla (eng.)
Kehitysyhtiö Green Industry Park perustettu kehittämään Naantalin jalostamoaluetta
Naantalin Nesteen jalostamoaluetta kehittämään on perustettu kehittämisyhtiö Green Industry Park. Jalostamon alueesta halutaan kehittää kansainvälinen kestävän teollisuuden puisto. Yhtiön tarkoituksena onkin selvittää alueen mahdollisuuksia sekä kehittää aluetta bio- ja kiertotalouden teollisuuden keskittymäksi. Kehittämistyö pohjaa selvityshenkilön Panu Routilan aiempaan selvitystyön.
Varsinais-Suomesta löytyy paljon potentiaalia jalostamoalueen kehittämiseen - merkittävien yritysten ja yliopistojen muodostamia ekosysteemejä, osaavaa työvoimaa ja jalostamon alueelta muun muassa kemikaalien käsittelyn mahdollistavaa infraa. Alue tarjoaa mahdollisuuksia myös huippututkimukselle ja kestävien ratkaisujen pilotoinneille ja innovoinnille.
Yhtiötä ovat perustamassa Naantalin ja Raision kaupungit, Turku Science Park Oy sekä Fortum Oy. Yhtiötä rahoittavat Neste Oyj ja Sitra. Yhtiöllä on seitsenjäseninen hallitus. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin Linda Fröberg-Niemi.
Lisätiedot
Linda Fröberg-Niemi, toimitusjohtaja
050 587 3441
Naantalin kaupungin verkkosivut
Turun yliopistoon kiertotalouden professuuri
Naantalin ja Turun seudun organisaatiot lahjoittavat yhdessä Turun yliopistolle 600 000 euroa kiertotalouden professuurin perustamiseen. Professuurin lahjoittavat Kesko, Turun kauppakamari, Turku Energia, Kiilto, Turun Osuuskauppa, Naantalin kaupunki, Finnsementti, BE Group, Hesburger, Sarcodon sekä Lounais-Suomen jätehuolto
Kiertotalous on alue, joka edellyttää sekä teknistaloudellisten prosessien että laajempien yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämistä. Professuuri perustetaan teknilliseen tiedekuntaan ja se vahvistaakin Turun yliopiston laajentunutta tekniikan kokonaisuutta sekä koko yliopiston monialaista osaamista ja poikkitieteellistä tutkimusta kiertotalouden alalla.
Turun yliopiston teknillinen tiedekunta aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa. Uusi tiedekunta on yliopiston kahdeksas. Teknillinen tiedekunta kouluttaa muun muassa elintarvikekemian, biokemian ja bioteknologian ammattilaisia sekä materiaalitekniikan diplomi-insinöörejä.
Lisätiedot
Turun Hirvensalossa vertaillaan kahden kerrostalon ilmastovaikutuksia
Turun Hirvensaloon rakennetaan kaksi kerrostaloa, jotka mahdollistavat rakennusten uudenlaisen ilmastovaikutusten vertailun. Samalla tontilla sijaitsevat talot ovat pohjapiirustuksiltaan ja huoneistoaloiltaan samanlaiset, mutta toinen valmistetaan puusta ja toinen betonista. Taloihin tulee 82 vuokra-asuntoa ja ne rakennetaan Turun kaupungin vuokrataloyhtiölle TVT Asunnoille. Talot valmistuvat arvion mukaan marraskuussa 2021.
Rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja hiilikädenjälkeä kasvattaa parhaiten, kun ne otetaan suunnittelun lähtökohdiksi ja rakentamisen tavoitteiksi. Hirvensalon kerrostalojen suunnittelussa onkin hyödynnetty hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskentaa. Ne selvittävät rakentamisen ja elinkaaren aikaisia ilmastovaikutuksia. Hirvensalossa otetaan huomioon ilmastovaikutuksia vertailtaessa rakennuselementtien lisäksi materiaalien käyttäytyminen, käytönaikainen huolto, asukkaiden tyytyväisyys sekä hiilikädenjälki eli rakennusten myönteinen ilmastovaikutus. Tuloksia raportoidaan aiempaa kattavammin rakennusten koko elinkaaren ajalta, myös valmistumisen jälkeen.
Ekologinen tapa toimia näkyy Hirvensalon kohteessa suunnittelun lisäksi työmaan toiminnoissa ja kierrätysjärjestelyissä. Energiaratkaisuksi kerrostalohankkeeseen on valittu kaukolämpö.
Lue lisää täältä.
Lisätiedot
Antti Lundstedt, toimitusjohtaja, Mangrove Oy
antti.lundstedt@mangrove.fi
Turkuun avattu Suomen ensimmäinen nesteytettyä biokaasua tuottava biokaasulaitos
Turun Topinojalla sijaitsevan biokaasulaitoksen mittava laajennus- ja modernisointiprosessi on saatu päätökseen ja laitoksen kaupallinen käyttö on aloitettu. Turun biokaasulaitos on Suomen ensimmäinen biokaasulaitos, joka tuottaa nesteytettyä biokaasua liikenteen, teollisuuden ja meriliikenteen tarpeisiin. Turun laitos edistää kiertotalouden toteutumista ja kaasumarkkinan kehittymistä Turun seudulla. Turun biokaasulaitos lisää kestävästi uusiutuvan energian osuutta Suomessa käytetystä energiasta parantamalla sen tarjontaa.
Laitoksella käsitellään vuodessa noin 130 000 tonnia biomassoja, tuotetaan noin 60 GWh nesteytettyä biokaasua (LBG) vuodessa, joka vastaa 125 raskaan liikenteen ajoneuvon tai 5 000 henkilöauton vuotuista polttoaineenkulutusta. Laitoksella tuotetaan myös noin 4 000 t ammoniakkivettä kierrätysravinteeksi.
Gasum vauhdittaa biokaasun tuotantokapasiteettia laajentamalla olemassa olevia biokaasulaitoksia, rakentamalla uusia laitoksia ja laajentamalla biokaasun hankintaa muiden toimijoiden tuotantolaitoksista. Yhtiö tavoittelee biokaasuntuotannossa kustannustehokkuutta ja uusien biokaasun tuotantoon sopivien raaka-aineiden käyttöä.
Gasum käsittelee biokaasulaitosverkostossaan biomassoja noin 800 000 t/vuosi ja tuottaa lannoitevalmisteita yhteensä noin 740 000 tn/vuodessa yhteensä Suomessa ja Ruotsissa. Biokaasu on täysin uusiutuva energialähde, jota voidaan tuottaa monenlaisista biohajoavista jätteistä. Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosentilla fossiiliseen dieseliin verrattuna. Gasumilla on nyt 15 biokaasulaitosta Suomessa ja Ruotsissa, ja yhtiö on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista.
Lisätiedot
Johan Grön, johtaja, biokaasu, Gasum
johan.gron@gasum.com
Ari Suomilammi, johtaja, biokaasu, kiertotalous Suomi, Gasum
ari.suomilammi@gasum.com
Kuva: Gasum