anni
Lounais-Suomen toimenpideohjelma valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisesta on päivitetty
Alueellista tiekarttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi Lounais-Suomessa on päivitetty. Vuonna 2019 julkaistua tiekarttaa päivitettiin kevään ja syksyn 2021 aikana kuvaamaan tiekartan teemoissa tapahtunutta kehitystä kuluneiden muutaman vuoden aikana. Päivitys pohjaa sidosryhmäkeskusteluihin sekä sidosryhmille lähetettyyn kyselyyn seurantakauden aikana toteutuneista ja edistyneistä toimenpiteistä. Tiekartan teemoiksi nostettiin alkuperäisessä laadintaprosessissa rakentaminen, biohajoavat jätteet ja ravinnekierto sekä yhdyskuntajätteet. Kahdessakin vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon.
Rakentamisen teemassa alueelle on muun muassa perustettu Turku Science Parkin vetämänä rakentamisen kiertotalouden klusteri, Lounais-Suomen jätehuolto on laatinut kotitalouksille suunnatun oppaan rakennus- ja remonttijätteiden käsittelyyn ja alueella on järjestetty useita maankäyttöön, maarakentamiseen, uusiomateriaaleihin sekä maamassoihin liittyviä koulutuksia ja webinaareja. Seuranta-ajanjaksolla Valonian ja Varsinais-Suomen liiton toimesta teetettiin Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa -selvitys ja selvityksen pohjalta järjestettiin kolmiosainen Rakentamisen kiertotalous -webinaarisarja. Tulevien vuosien keskittymisen kohteiksi määriteltiin muun muassa osaamisen kehitys ja koulutus korkeakoulujen ja yritysten tiiviimpänä yhteistyönä sekä parempi alueellinen tietämys rakennusjätteen synnystä, käytettävyydestä sekä sen kierrätysasteesta.
Biohajoavien jätteiden ja ravinnekierron teemassa Porissa on otettu käyttöön koulujen ylijäämäruokajakelun toimintamalli. Käytössä myös sähköinen kysely, jolla kartoitetaan lukioissa ruokailijoiden määrää etukäteen hävikin vähentämiseksi ja lisäksi Porin palveluliikelaitos kehittää ruokahävikin seurantaa jatkuvaksi. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta alensi kotitalouksien ja kuntien palvelutoiminnan biojätteen käsittelymaksuja 35 % vuoden 2021 alusta ja lisäksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lla on käynnissä kehittämistyö liittyen lietehuollon vastaanottoverkoston kehittämiseen ja kuivaavan kaluston käyttöönoton mahdollisuuksista. Seurantakauden aikana toteutettiin valtakunnallinen Rakasta joka murua -ruokahävikki- ja biojätekampanja. Alueella käynnistyneessä Sustainable biogas -hankkeessa edistetään biokaasutuotannon yhteydessä tapahtuvaa ravinnekierrätystä. Tulevina vuosina biohajoavien jätteiden ja ravinnekierron teemassa halutaan panostaa muun muassa biojätteen keräysasteen nostoon tähtääviin toimenpiteisiin sekä yhdyskuntalietteiden keräyksen, kuljetuksen ja jatkohyödyntämisen edelleen kehittämiseen ja tiedonvälitykseen.
Yhdyskuntajätteiden osuudessa toteutuneina toimenpiteinä nostettiin esiin muun muassa se, että Turun ammattikorkeakoulussa on päivitetty opetusmateriaaleja muun muassa jätteiden, kierrätysmateriaalien ja kestävän kehityksen asioiden osalta. Alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä poistotekstiilin kiertotalouslaitos valmistui Paimioon ja Salossa Korvenmäen Ekovoimalaitos on toiminut testialustana uusille innovaatioille. Jatkossa yhdyskuntajätteiden teemassa keskittymisen kohteiksi määriteltiin muun muassa jätteen synnyn ehkäisyn toimenpiteisiin paneutuminen sekä kuntien jätehuoltomääräysten yhtenäistäminen.
Tutustu päivitettyyn Kierrätyksestä kiertotalouteen. Tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa -tiekarttaan Valonian verkkosivuilla.
Lisätiedot
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia
anni.lahtela@valonia.fi
Lähiruokatuotteet ja ruokaelämykset turkulaisten ulottuville
Elintarvike- ja matkailuyritykset tarvitsevat uusia liiketoimintamalleja ja jakelukanavia muun muassa korvaamaan rajoituksista koitunutta myynnin radikaalia vähenemistä. Food Hub on uudenlainen siirrettävä lähi- ja luomuruokatuotteiden myynti- ja jakelukanava, joka tuo paikalliset elintarvikkeet ja elämyspalvelut, kuten tilavierailut helposti kaupunkilaisten ulottuville. Tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä paikallisten mikro- ja pk-elintarvike- ja -matkailuyritysten myynti- ja jakeluverkostoja.
Food Hub - elämystori on Turun yliopiston ja Turun kaupungin yhteinen hanke, jota luotsaa Turun yliopiston Brahea-keskus. Hankkeen tarkoituksena on lisätä paikallisten elintarvikkeiden ja niiden oheispalveluiden vaivatonta saatavuutta niin kuluttajille kuin hotelli, ravintola ja catering -yrityksille.
Hankkeessa pilotoidaan siirrettävää paikallisen ruoan ja ruokaelämysten myynti- ja jakelukanavaa Turun kaupunkiympäristössä. Toiminta tarjoaa yrityksille uuden saavutettavan verkkokauppapohjaisen jakelu- ja myyntiverkoston sekä paremmat mahdollisuudet tavoittaa kuluttaja. Toimintaympäristönä Food Hub myös mahdollistaa uusien elintarvikkeiden ketterän testaamisen ja palautteen saamisen nopeasti asiakkailta.
Food Hub vähentää myös ruokaketjun toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Toiminnalla tavoitellaan siirtymää kestävämpään ruokajärjestelmään, jossa paikallisen ruoan reitti kuluttajien ruokapöytään olisi mahdollisimman lyhyt. Digitalisaatio ja kuluttajakysynnän muutokset mahdollistavat nimenomaan paikallisten elintarvikeyritysten suoramyynnin kasvun.
Hankkeen arvioidaan monipuolistavan varsinaissuomalaisten elintarvike- ja matkailualan mikro- ja pk-yritysten myynti- ja jakelukanavia sekä lisäävän paikallisten yritysten välistä yhteistyötä, yritysten omien ja yhteisten tuotekehitysinnovaatioiden syntymistä ja kannattavuutta.
Hanketta rahoitetaan Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahastosta.
Lisätiedot
Johanna Mattila, projektipäällikkö, Brahea-keskus
johanna.mattila@utu.fi
Naantalissa selvitetään ja konseptoidaan lähijakelupisteiden toimintaa
Vähähiilisemmän logistiikkajärjestelmän kehittäminen on tärkeää, koska se parantaa ihmisten turvallisuutta ja viihtyvyyttä keskusta-alueilla, tukee kaupunkien ilmastostrategioita, vähentää alueella liikkuvien autojen määrää, tuottaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kartoittaa uusien toimintamallien toimivuutta yhteistyössä alalla toimivien yritysten kanssa.
Naantalin kaupungissa selvitetään lähijakelupistekonseptin mahdollisuuksia vuosina 2021–2022. Esiselvityksellä kartoitetaan lähijakelupistekonseptin edellytyksiä, tarpeita ja paikallisten asukkaiden sekä yritysten toiveita. Markkinavuoropuhelulla selvitetään lähijakelupisteen teknisiä ja digitaalisia ratkaisuja ja sovelluksia. Pakettiliikenteen ohella tarkastelussa ovat lähiruoan tuottajat ja toimittajat. Sidosryhmäkeskusteluja käydään laajasti paikallisten toimijoiden, kuten asukasyhteisöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa ja tehdään palvelutarpeisiin ja -odotuksiin liittyvä sähköinen kysely.
Esiselvityksen perusteella Naantalin kaupungin kokeiltavaksi muotoillaan palvelukonsepti erityisesti maaseutumaisille saaristoalueille. Esiselvityksellä ja siihen liittyvällä pilottisuunnitelmalla pyritään yhdistämään Naantalin kaupungin tarpeet älykkäiden kylien ja lähipalveluiden kehittämiseksi sekä kansalliset ja kansainväliset tavoitteet ilmastopäästöjen leikkaamiseksi uudenlaisia logistiikan palveluita kehittämällä.
Naantalin kaupunki tekee yhteistyötä Valonian kanssa esiselvityksessä ja pilotoinnissa.
Lisätiedot
Lähijakelupisteiden esiselvitys- ja kokeiluhanke Naantalissa
Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia
paula.vaisanen@valonia.fi
Keraaminen purkujäte tehokkaammin kiertoon
Järjestäytynyt keramiikkajätteen keräys puuttuu Suomesta ja keramiikkajätteen hyötykäyttö on vähäistä. Keraamisia materiaaleja menee purkukohteissa usein sekalaiseen purkujätteeseen, jonka hinta on purku-urakoitsijoille kalliimpi kuin erilliskerätyn jätteen.
Syksyllä 2021 Varsinais-Suomessa käynnistyi hanke, jonka erityistavoite on kierrätyksen laatukriteerien määrittely ja uusien käyttökohteiden tunnistaminen keraamiselle jätteelle. KERPUR-hankkeen tavoite on tukea systeemistä muutosta lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta yrityksissä, teollisuudessa ja yhteiskunnassa sekä siten tukea hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumista.
Keraamisten jätteiden kierrättämistä pilotoidaan yhdessä yritysten kanssa. Hankkeessa kehitetään purkukohteista saatavan keramiikkajätteen keräystä, esikäsittelyä ja uudelleen käyttöä. Tavoitteena on myös osoittaa korkeamman jalostusasteen ja -arvon uudelleenkäyttöä keramiikkajätteelle ja tukea yrityksiä siirtymään pilottikokeiluista kohti laajamittaisempaa hyödyntämistä.
Aikavälillä 1.9.2021 – 31.8.2023 toteutettavaa hanketta koordinoi Turku Science Park Oy. Muita toteuttajia ovat Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu sekä Suomen ympäristökeskus SYKE.
Lisätiedot
Olof Malmström, erityisasiantuntija, Turku Science Park
etunimi.sukunimi@turkubusinessregion.com
Unwasted-sovelluksen avulla voi ostaa ruokaa edullisesti ja vähentää ruokahävikkiä
Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia, joka tarkoittaa 400 miljoonaa kiloa vuodessa. Kaupan osuus ruokahävikin synnystä on noin 18 %.
Maksuton Unwasted-sovellus on kehitetty pienentämään ruokahävikkiä. Käyttäjä voi sovelluksen kautta ostaa kaupoista edullisesti laadukkaita "parasta ennen" tai "viimeinen käyttöpäivä" -tuotteita, jotka muuten päätyisivät pian hävikiksi.
Ilmaisen sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta. Sijaintitiedot kannattaa hyväksyä, koska silloin käyttäjä saa lähimmät ruokatuote- ja ruokakassitarjoukset näkyville. Mieluinen tuote valitaan sovelluksessa, jonka kautta se myös maksetaan turvallisesti. Sähköpostiin saatava kuitti ostoksesta näytetään noutotilanteessa kaupan henkilökunnalle.
Palveluun liittyy jatkuvasti lisää tarjoajia ja kumppaniksi liittyminen on kaupoille maksutonta. Mukaan liittyvä yritys pääsee sovelluksen kautta tarjoamaan asiakkaille joko ruokakasseja tai yksittäisiä ruokatuotteita ja vähentää samalla ruokahävikkiä. Yritykset maksavat 20 % komission jokaisesta sovelluksen kautta myydystä tuotteesta. Palvelu toimii yrityksille myös positiivisen markkinoinnin kanavana ja sovellus mahdollistaa myös lisämyynnin. Ruokahävikin vähentäminen myös leikkaa jätteiden käsittelyn kustannuksia.
Lisätiedot
unwasted.io
Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntämistä kaupungeissa vauhditetaan
Kierrätettyjen materiaalien uusiokäyttö ja hyödyntäminen maa- ja kaupunkirakentamisessa säästää arvokkaita ja ehtyviä luonnonvaroja ja pienentää hiilijalanjälkeä. Tulevaisuudessa maa- ja infrarakentamiskohteissa ensisijaisena vaihtoehtona tulisi olla sivuvirtapohjaisten uusiomateriaalien hyödyntäminen neitseellisten materiaalien käytön sijaan.
Ratkaisuja kestävästi rakennetun elinympäristön haasteisiin sekä maamassojen ja teollisuuden suurivolyymisten sivuvirtojen hyödyntämiseen infra- ja maarakentamisessa haetaan hiljattain käynnistyneessä CircVol 2 -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tukea tietoa levittämällä kaupunkeja ja yrityksiä hiilijalanjäljen huomioimisessa ja laajamittaisessa uusiomateriaalien hyödyntämisessä. Työssä keskitytään uusiomateriaalien hiilijalanjälkilaskentaan sekä esimerkiksi uuden tiedon tuottamiseen rannikkokaupungeissa syntyviin, maalle läjitettyihin ruoppausmassoihin liittyen.
Maalle läjitettyjen ruoppausmassojen happamoituminen on tunnistettu merkittäväksi haasteeksi useissa maarakentamisen hankkeissa rannikkoseudulla. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa, joka on oleellista arvioitaessa happoa tuottavien ruoppausmassojen ympäristöriskejä ja käsittelytarvetta sekä -vaihtoehtoja.
Uusiomateriaalien hiilijalanjälkilaskelmat taas auttavat kaupunkeja ja yrityksiä tarkastelemaan infrarakentamiskohteissa eri materiaalivaihtoehtoja kustannusten sekä hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Saatava tieto tukee yrityksiä esimerkiksi sellaisten tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa, jotka edistävät kestävää liiketoimintaa. Kaupungit voivat hyödyntää tietoa päätöksenteossa ja tavoitellessaan pienempää infrarakentamisen hiilijalanjälkeä.
Hanke on rahoitettu 6Aika-ohjelmasta ja siinä ovat mukana Turku Science Park Oy Ab (päätoteuttaja), Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Suomen Ympäristökeskus SYKE.
Lisätiedot
Reeta Huhtinen, projektipäällikkö, Turku Science Park
reeta.huhtinen@turkubusinessregion.com
Alueellisen junaliikenteen kehittymistä edistetään Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomen sisäiseen liikenteeseen on jo pitkään visioitu paikallisjunaliikenteen käynnistämistä. Kesäkuun 2021 alussa käynnistyi hanke, jonka avulla alueellisen junaliikenteen kehittymistä voidaan vauhdittaa. Kansainvälisen SCALE-UP -hankkeen päätavoitteena on kehittää datapohjaisia ja käyttäjäkeskeisiä strategioita älykkään, puhtaan ja osallistavan liikkuvuuden nopeuttamiseksi alueellisissa liikenteen solmupisteissä. Hankkeessa Varsinais-Suomen liiton ja Valonian työn keskiössä on luoda organisaatiorakennemalli, joka mahdollistaa kestävän liikkumisen kehittämisen koko Varsinais-Suomessa. Tarkoituksena on erityisesti edistää alueellisen junaliikenteen kehittymistä maakunnassa.
Paikallisjunaliikenne toisi uudenlaisia mahdollisuuksia lähimatkailuun sekä asuinalueiden kehittymiseen. Junalla voisi tulevaisuudessa päästä jälleen esimerkiksi Nousiaisiin, Auraan tai Paimioon. Varsinais-Suomen liitto teetti keväällä 2021 asemapaikkaselvityksen suunnittelutyön tueksi. Rataosuuksilla Turusta Loimaalle, Saloon, Uuteenkaupunkiin sekä Naantaliin hyödynnettäisiin pääosin vanhoja asemapaikkoja, joiden käyttöönotto vaatisi käytännössä laiturin uudistamista ja varustelua – rataverkkoon tulisi 25 uutta junan pysähdyspaikkaa.
SCALE-UP -hankkeen avulla toteutetaan myös laajemmin Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita kestävästä ja vähäpäästöisestä sekä kilpailukykyisestä ja vetovoimaisesta liikennejärjestelmästä. Neljän vuoden aikana toteutetaan muun muassa liikenneympäristökysely maakunnan asukkaille, palvelukokeiluja asemanseutujen kehittämiseksi etenkin Loimaan ja Uudenkaupungin asemilla sekä toteutetaan viestintäkampanja. Lisäksi laaditaan tarkentavia selvityksiä maakunnan raideliikenteeseen liittyen.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horizon 2020 -ohjelmasta. Hankkeen päävetäjänä toimii Antwerpenin kaupunki. Turun ja Antwerpenin kaupunkialueiden lisäksi hankkeessa mukana on Madridin kaupunkialue. Turun kokonaisuuden osatoteuttajina ovat Varsinais-Suomen liitto, Turun ammattikorkeakoulu ja Vinka Oy.
Lisätiedot
Marja Tommola, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia
marja.tommola@valonia.fi
Retcu vuokraa kuluttajalle kaikkea työkaluista lastentarvikkeisiin ja puutarhakoneisiin
Turun Vähäheikkilässä toimii Retcu – Rent to Customer -niminen palvelu, jonka kautta kuluttaja voi vuokrata käyttöönsä kaikkea tarvitsemaansa työkaluista vapaa-ajan tuotteisiin. Retcun valikoimista löytyvät niin lastentarvikkeet, puutarhakoneet, kodin puhtaanapitolaitteet kuin myös esimerkiksi järjestelmäkamera. Vuokrattavana on myös kärryjä ja trailereita.
Kiinnostunut vuokraaja voi tutustua valikoimaan verkkosivuilla, vuokrata tuotteen verkkosivujen kautta ja noutaa tuotteen noutopisteestä Turun keskustan läheisyydestä, Vähäheikkilästä.
Vuokratuotteet ovat noudettavissa Retcu Oy:n itsepalvelunoutopisteestä vuokrajakson ensimmäisenä päivänä. Vuokraaja noutaa tuotteet Retcu Oy:n noutopisteestä varausvahvistuksessa saadun lokeron numeron ja avauskoodin avulla. Vuokratuotteiden noutaminen noutopisteestä on mahdollista vuorokauden ympäri. Vuokratuotteet tulee palauttaa noutopisteeseen samaan lokeroon viimeistään vuokrajakson viimeisen päivän aikana käyttäen varausvahvistuksessa saatua avauskoodia.
Tuotteen vuokrahinta määräytyy tuotteen ja vuokrajakson pituuden mukaan.
Lisätiedot
Retcu.fi
Kehitysyhtiö Green Industry Park perustettu kehittämään Naantalin jalostamoaluetta
Naantalin Nesteen jalostamoaluetta kehittämään on perustettu kehittämisyhtiö Green Industry Park. Jalostamon alueesta halutaan kehittää kansainvälinen kestävän teollisuuden puisto. Yhtiön tarkoituksena onkin selvittää alueen mahdollisuuksia sekä kehittää aluetta bio- ja kiertotalouden teollisuuden keskittymäksi. Kehittämistyö pohjaa selvityshenkilön Panu Routilan aiempaan selvitystyön.
Varsinais-Suomesta löytyy paljon potentiaalia jalostamoalueen kehittämiseen - merkittävien yritysten ja yliopistojen muodostamia ekosysteemejä, osaavaa työvoimaa ja jalostamon alueelta muun muassa kemikaalien käsittelyn mahdollistavaa infraa. Alue tarjoaa mahdollisuuksia myös huippututkimukselle ja kestävien ratkaisujen pilotoinneille ja innovoinnille.
Yhtiötä ovat perustamassa Naantalin ja Raision kaupungit, Turku Science Park Oy sekä Fortum Oy. Yhtiötä rahoittavat Neste Oyj ja Sitra. Yhtiöllä on seitsenjäseninen hallitus. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin Linda Fröberg-Niemi.
Lisätiedot
Linda Fröberg-Niemi, toimitusjohtaja
050 587 3441
Naantalin kaupungin verkkosivut
Turun yliopistoon kiertotalouden professuuri
Naantalin ja Turun seudun organisaatiot lahjoittavat yhdessä Turun yliopistolle 600 000 euroa kiertotalouden professuurin perustamiseen. Professuurin lahjoittavat Kesko, Turun kauppakamari, Turku Energia, Kiilto, Turun Osuuskauppa, Naantalin kaupunki, Finnsementti, BE Group, Hesburger, Sarcodon sekä Lounais-Suomen jätehuolto
Kiertotalous on alue, joka edellyttää sekä teknistaloudellisten prosessien että laajempien yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämistä. Professuuri perustetaan teknilliseen tiedekuntaan ja se vahvistaakin Turun yliopiston laajentunutta tekniikan kokonaisuutta sekä koko yliopiston monialaista osaamista ja poikkitieteellistä tutkimusta kiertotalouden alalla.
Turun yliopiston teknillinen tiedekunta aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa. Uusi tiedekunta on yliopiston kahdeksas. Teknillinen tiedekunta kouluttaa muun muassa elintarvikekemian, biokemian ja bioteknologian ammattilaisia sekä materiaalitekniikan diplomi-insinöörejä.
Lisätiedot