Month: joulukuu 2019

Senioreita kannustetaan aktiivisiksi joukkoliikenteen käyttäjiksi 

Ikäihmiset ovat merkittävä väestönosa liikenteessä ja heidän osuutensa tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa entisestään. Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi onkin tärkeää lisätä erityisesti ikääntyvän väestön osallisuutta kestävän liikkumisen suunnittelussa.

Vuosina 2019–2021 toteutettavassa GreenSAM -hankkeessa keskitytään aktiivisen vanhusväestön henkilöautoliikenteen vähentämiseen, vanhusväestön osallistamiseen sekä vanhusväestön näkökulmasta toimivien kestävien liikenneratkaisujen osuuden kasvattamiseen. Hankkeessa etsitään, kokeillaan ja vakiinnutetaan erilaisia aktiiviselle vanhusväestölle suunnattuja, kestävää liikkumista edistäviä osallistamiskeinoja, joista toimivimmat kootaan käytännön työkalupakiksi kunnallisille toimijoille, päätöksentekijöille sekä liikennesuunnittelun parissa työskenteleville tahoille. Hanketta toteuttavat Turussa Valonia sekä Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Turun seudun joukkoliikenne Fölin kanssa.

Joukkoliikenteen käytölle voi olla ikäihmisten näkökulmasta paljon erilaisia haasteita ja tarpeita – liikkuessa voidaan kohdata esimerkiksi teknisiä, fysiologisia tai sosiaalisia haasteita. On tärkeää, että näitä tarpeita huomioidaan osana palvelun suunnittelua: siten varmistetaan, että palvelu on kohderyhmän käytettävissä ja saavutettavissa ja että sen käyttö on mielekästä ja sujuvaa.

Syksyllä 2019 aloitettiin vertaistuki- ja mentorointimalliin pilotointi yhdessä Fölin kanssa. Tavoitteena on luoda Turun seudulle pysyvää verkostoa tukemaan ympäristöystävällisiä liikkumistapoja. Ensimmäisessä kokeiluosuudessa keskityttiin vertaistukeen. Kuukauden mittaisessa kokeilussa seniorit käyttivät joukkoliikennettä pareittain ja opastivat toisiaan erityisesti Fölin digitaalisten palvelujen käytössä.

Seuraavaksi tullaan toteuttamaan kokeilu, jossa nuoret mentoroivat senioreita erityisesti kaupunkipyörien käytössä. Mukana tulee olemaan vahva viestinnällinen osuus ja hankkeessa edistetäänkin kanssamatkustajien auttamiseen ja tukemiseen kannustavaa viestintää sekä ylisukupolvista yhteistyötä. Kokeilujen pohjalta muotoillaan lopullinen joukkoliikenteen mentorointimalli ja oppimateriaalia aiheesta nuorille.

Lisätiedot 

Silja Ngobese, projektiasiantuntija, Valonia
silja.ngobese@valonia.fi
+358 40 184 7083

 

Kuva: Heta Laiho

 

 

 


Biomuovien tuotantoon ja käyttöön haetaan kestäviä ratkaisuja

Muovin tuotanto kasvaa jatkuvasti ympäri maailmaa ja varsinkin Euroopassa. Alhaisten tuotantohintojen ja eri muovilaatujen hyödyllisten ominaisuuksien vuoksi muovia pidetään tehokkaana materiaalina monissa eri alojen sovelluksissa, kuten pakkauksissa, joissa muovin elinkaari jää kuitenkin usein lyhyeksi. Ympäristöön joutuessaan perinteinen muovi ei hajoa, vaan vaarantaa esimerkiksi eri vesiekosysteemejä pilkkoutuessaan mikromuoveiksi. Uusia ja kestävämpiä lähestymistapoja vaaditaan niin suunnitteluun, käyttöön ja käytöstä poistamiseen, jotta elinkaari pidentyisi ja mahdolliset ympäristövaikutukset voitaisiin minimoida.

Yhdeksi ratkaisuksi on noussut biomuovien käyttö perinteisen muovin sijaan. Biomuovit jaetaan karkeasti kahteen kategoriaan: biopohjaisiin, jotka on valmistettu osittain tai kokonaan uusiutuvista raaka-aineista ja biohajoaviin, jotka oikeissa olosuhteissa hajoavat ympäristölle vaarattomaksi.

Turun ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä Bio-Plastics Europe -hankkeessa, jonka tarkoituksena on meri- ja maaympäristöjen laadun säilyttäminen Euroopassa. Hankkeen tarkoituksena on tukea EU:n muovistrategiaa etsimällä kestäviä ratkaisuja biomuovien tuotantoon ja käyttöön. Bio-Plastics Europe yhdistää lukuisia korkeakouluja sekä alan yrityksiä ja osaajia innovatiiviseen yhteistyöhön. Koska muovit ovat laajalti käytössä eri aloilla, hanke keskittyy 1) leluihin, 2) ruokapakkauksiin ja 3) laivoihin, kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviin tuotteisiin.

Projekti saa rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020-tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Lisätiedot

https://bioplasticseurope.eu/

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931


Huippututkimuksella vauhditetaan siirtymää kiertotalouteen

Suomi haluaa olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on, että tähän mennessä ministeriöissä, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on tunnistettu yhteinen tahtotila sekä sitouduttu kiertotalouden edistämiseen erilaisten strategioiden ja tiekarttojen muodossa. Myös lukuisia kiertotalouden innovaatioekosysteemejä on tunnistettu eri puolilta Suomea. Seuraavana haasteena on, miten Suomessa saataisiin aikaan systeemitason muutos kestävän kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan – miten siirrytään innovaatioista todelliseen liiketoimintaan?

Korkeakoulujen yhteishanke CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin pyrkii vauhdittamaan tätä siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävää huippututkimusta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. CICAT2025 lähestyy kiertotaloutta liiketoimintaekosysteemien teorian näkökulmasta ja sen lähtöoletuksena on, että tarvitaan systeemitason muutos kiertotalouden innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tulisi siirtyä teknologioiden kehittämisestä, innovaatioista ja visioista kohti todellista taloudellisen ja sosiaalisen arvon luontia yhteiskunnassa.

CICAT2025 edistää kiertotalouteen siirtymistä laajalla ja monialaisella tutkijakonsortiollaan vuosina 2019-2023. Tutkimus ylittää tutkimusalojen raja-aitoja, sillä tutkimusta tehdään esimerkiksi liiketoiminnan, teknologian, taiteen, kielitieteen, johtamisen ja lainsäädännön näkökulmista. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään erilaisiin katalyytteihin ja muutosagentteihin, jotka vauhdittavat ja edistävät kestävän kiertotalouden systeemistä muutosta. Kiertotalouden katalyyttina voi toimia niin uudenlainen prosessointiteknologia, liiketoiminta- tai johtamismalli, laki, kannustava kieli tai vaikuttava kuva.

Tutkimusta tehdään yhteistyössä lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Keskeistä hankkeessa on tiivis yhteistyö ja keskustelu korkeakoulujen sekä yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen välillä. Mukana on mm. ministeriöitä, liittoja ja kaupunkeja sekä vahva kansainvälinen kumppaniverkosto. Sidosryhmävuorovaikutusta tutkitaan samalla yhtenä muutoksen katalyyttinä.

Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut.

Lisätiedot:

www.cicat2025.fi

https://twitter.com/cicat2025

https://www.instagram.com/cicat2025/

 

Kuva: Vesa-Matti Väärä


Maamassat kartalle -työpajasta ideoita ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien hyödyntämiseen

Arviot Turun seudulla syntyvästä maa- ja kiviainesjätteen määrästä vaihtelevat 200 000-400 000 tonnin välillä. Todennäköisesti ylijäämämaita ja -kiviaineksia
syntyy mittavien rakennushankkeiden aikana vieläkin enemmän, sillä pelkästään Saramäen maa-ainesterminaaliin on tuotu vuoden 2019 aikana 300 000 tn maa- ja kiviaineksia. Purkujätteitä Varsinais-Suomessa syntyy VAHTI-tietojärjestelmän mukaan noin 200 000 tn (V-S liitto, 2017).

Kokonaisuudessaan hallinnoitava volyymi on valtava. Ylijäämämaiden ja purkujätteistä jalostettavien uusiomateriaalien tehokkaalla ja järkevällä hyödyntämisellä voitaisiin pienentää syntyviä jätevirtoja, säästää neitseellisiä kiviainesvarantoja ja läjitystilaa sekä pienentää materiaalien kuljetuksista syntyviä hiilidioksidipäästöjä – mahdollisesti jopa rakentamisen kustannuksia. Tällainen kiertotalousperiaatteita noudattava toimintatapa vaatii onnistuakseen laajaa yhteistyötä, tiedonjakoa ja ennakoivaa suunnittelua.

Yhteistyötä ja tiedonjakoa edistääkseen Varsinais-Suomen liitto ja Kiertomaa Oy järjesti 14.11.2019 CircVol- ja CIRCWASTE -hankkeiden yhteistyönä Turun
seudun ylijäämämaita ja maanrakentamiseen kelpaavia purkujätteitä kartoittavan työpajan.

Maamassat -kartalle -työpaja järjestettiin Turussa 14.11.2019. Työpajan päätavoitteena oli jakaa tietoa Turun seudun kuntien tulevista rakennuskohteista ja niistä syntyvistä massoista sekä löytää paikkoja, joissa ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien hyödyntäminen voisi olla mahdollista. Samalla testattiin uudenlaista osallistavaa toimintatapaa yhteistyön edistämiseksi.

Työpajaan kutsuttiin Turun seudun kuntien edustajia, rakennusalan yrityksiä sekä uusiomateriaalitoimittajia. Työpajassa kartoitettiin 33 lähivuosien rakennuskohdetta, joissa syntyy tai hyödynnetään ylijäämämaa-aineksia tai uusiomateriaaleja.


Lisätiedot:

Pilvi Kara (Varsinais-Suomen liitto/CircVol-hanke), pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
Titta Vikstedt (Kiertomaa Oy/CIRCWASTE-hanke), titta.vikstedt@kiertomaa.fi

Maamassat kartalle -työpajan loppuraportti