Year: 2019
Senioreita kannustetaan aktiivisiksi joukkoliikenteen käyttäjiksi
Ikäihmiset ovat merkittävä väestönosa liikenteessä ja heidän osuutensa tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa entisestään. Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi onkin tärkeää lisätä erityisesti ikääntyvän väestön osallisuutta kestävän liikkumisen suunnittelussa.
Vuosina 2019–2021 toteutettavassa GreenSAM -hankkeessa keskitytään aktiivisen vanhusväestön henkilöautoliikenteen vähentämiseen, vanhusväestön osallistamiseen sekä vanhusväestön näkökulmasta toimivien kestävien liikenneratkaisujen osuuden kasvattamiseen. Hankkeessa etsitään, kokeillaan ja vakiinnutetaan erilaisia aktiiviselle vanhusväestölle suunnattuja, kestävää liikkumista edistäviä osallistamiskeinoja, joista toimivimmat kootaan käytännön työkalupakiksi kunnallisille toimijoille, päätöksentekijöille sekä liikennesuunnittelun parissa työskenteleville tahoille. Hanketta toteuttavat Turussa Valonia sekä Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Turun seudun joukkoliikenne Fölin kanssa.
Joukkoliikenteen käytölle voi olla ikäihmisten näkökulmasta paljon erilaisia haasteita ja tarpeita – liikkuessa voidaan kohdata esimerkiksi teknisiä, fysiologisia tai sosiaalisia haasteita. On tärkeää, että näitä tarpeita huomioidaan osana palvelun suunnittelua: siten varmistetaan, että palvelu on kohderyhmän käytettävissä ja saavutettavissa ja että sen käyttö on mielekästä ja sujuvaa.
Syksyllä 2019 aloitettiin vertaistuki- ja mentorointimalliin pilotointi yhdessä Fölin kanssa. Tavoitteena on luoda Turun seudulle pysyvää verkostoa tukemaan ympäristöystävällisiä liikkumistapoja. Ensimmäisessä kokeiluosuudessa keskityttiin vertaistukeen. Kuukauden mittaisessa kokeilussa seniorit käyttivät joukkoliikennettä pareittain ja opastivat toisiaan erityisesti Fölin digitaalisten palvelujen käytössä.
Seuraavaksi tullaan toteuttamaan kokeilu, jossa nuoret mentoroivat senioreita erityisesti kaupunkipyörien käytössä. Mukana tulee olemaan vahva viestinnällinen osuus ja hankkeessa edistetäänkin kanssamatkustajien auttamiseen ja tukemiseen kannustavaa viestintää sekä ylisukupolvista yhteistyötä. Kokeilujen pohjalta muotoillaan lopullinen joukkoliikenteen mentorointimalli ja oppimateriaalia aiheesta nuorille.
Lisätiedot
Silja Ngobese, projektiasiantuntija, Valonia
silja.ngobese@valonia.fi
+358 40 184 7083
Kuva: Heta Laiho
Biomuovien tuotantoon ja käyttöön haetaan kestäviä ratkaisuja
Muovin tuotanto kasvaa jatkuvasti ympäri maailmaa ja varsinkin Euroopassa. Alhaisten tuotantohintojen ja eri muovilaatujen hyödyllisten ominaisuuksien vuoksi muovia pidetään tehokkaana materiaalina monissa eri alojen sovelluksissa, kuten pakkauksissa, joissa muovin elinkaari jää kuitenkin usein lyhyeksi. Ympäristöön joutuessaan perinteinen muovi ei hajoa, vaan vaarantaa esimerkiksi eri vesiekosysteemejä pilkkoutuessaan mikromuoveiksi. Uusia ja kestävämpiä lähestymistapoja vaaditaan niin suunnitteluun, käyttöön ja käytöstä poistamiseen, jotta elinkaari pidentyisi ja mahdolliset ympäristövaikutukset voitaisiin minimoida.
Yhdeksi ratkaisuksi on noussut biomuovien käyttö perinteisen muovin sijaan. Biomuovit jaetaan karkeasti kahteen kategoriaan: biopohjaisiin, jotka on valmistettu osittain tai kokonaan uusiutuvista raaka-aineista ja biohajoaviin, jotka oikeissa olosuhteissa hajoavat ympäristölle vaarattomaksi.
Turun ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä Bio-Plastics Europe -hankkeessa, jonka tarkoituksena on meri- ja maaympäristöjen laadun säilyttäminen Euroopassa. Hankkeen tarkoituksena on tukea EU:n muovistrategiaa etsimällä kestäviä ratkaisuja biomuovien tuotantoon ja käyttöön. Bio-Plastics Europe yhdistää lukuisia korkeakouluja sekä alan yrityksiä ja osaajia innovatiiviseen yhteistyöhön. Koska muovit ovat laajalti käytössä eri aloilla, hanke keskittyy 1) leluihin, 2) ruokapakkauksiin ja 3) laivoihin, kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviin tuotteisiin.
Projekti saa rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020-tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätiedot
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Huippututkimuksella vauhditetaan siirtymää kiertotalouteen
Suomi haluaa olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on, että tähän mennessä ministeriöissä, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on tunnistettu yhteinen tahtotila sekä sitouduttu kiertotalouden edistämiseen erilaisten strategioiden ja tiekarttojen muodossa. Myös lukuisia kiertotalouden innovaatioekosysteemejä on tunnistettu eri puolilta Suomea. Seuraavana haasteena on, miten Suomessa saataisiin aikaan systeemitason muutos kestävän kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan – miten siirrytään innovaatioista todelliseen liiketoimintaan?
Korkeakoulujen yhteishanke CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin pyrkii vauhdittamaan tätä siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävää huippututkimusta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. CICAT2025 lähestyy kiertotaloutta liiketoimintaekosysteemien teorian näkökulmasta ja sen lähtöoletuksena on, että tarvitaan systeemitason muutos kiertotalouden innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tulisi siirtyä teknologioiden kehittämisestä, innovaatioista ja visioista kohti todellista taloudellisen ja sosiaalisen arvon luontia yhteiskunnassa.
CICAT2025 edistää kiertotalouteen siirtymistä laajalla ja monialaisella tutkijakonsortiollaan vuosina 2019-2023. Tutkimus ylittää tutkimusalojen raja-aitoja, sillä tutkimusta tehdään esimerkiksi liiketoiminnan, teknologian, taiteen, kielitieteen, johtamisen ja lainsäädännön näkökulmista. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään erilaisiin katalyytteihin ja muutosagentteihin, jotka vauhdittavat ja edistävät kestävän kiertotalouden systeemistä muutosta. Kiertotalouden katalyyttina voi toimia niin uudenlainen prosessointiteknologia, liiketoiminta- tai johtamismalli, laki, kannustava kieli tai vaikuttava kuva.
Tutkimusta tehdään yhteistyössä lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Keskeistä hankkeessa on tiivis yhteistyö ja keskustelu korkeakoulujen sekä yritysten, viranomaisten ja yhteisöjen välillä. Mukana on mm. ministeriöitä, liittoja ja kaupunkeja sekä vahva kansainvälinen kumppaniverkosto. Sidosryhmävuorovaikutusta tutkitaan samalla yhtenä muutoksen katalyyttinä.
Hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut.
Lisätiedot:
https://www.instagram.com/cicat2025/
Kuva: Vesa-Matti Väärä
Maamassat kartalle -työpajasta ideoita ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien hyödyntämiseen
Arviot Turun seudulla syntyvästä maa- ja kiviainesjätteen määrästä vaihtelevat 200 000-400 000 tonnin välillä. Todennäköisesti ylijäämämaita ja -kiviaineksia
syntyy mittavien rakennushankkeiden aikana vieläkin enemmän, sillä pelkästään Saramäen maa-ainesterminaaliin on tuotu vuoden 2019 aikana 300 000 tn maa- ja kiviaineksia. Purkujätteitä Varsinais-Suomessa syntyy VAHTI-tietojärjestelmän mukaan noin 200 000 tn (V-S liitto, 2017).
Kokonaisuudessaan hallinnoitava volyymi on valtava. Ylijäämämaiden ja purkujätteistä jalostettavien uusiomateriaalien tehokkaalla ja järkevällä hyödyntämisellä voitaisiin pienentää syntyviä jätevirtoja, säästää neitseellisiä kiviainesvarantoja ja läjitystilaa sekä pienentää materiaalien kuljetuksista syntyviä hiilidioksidipäästöjä - mahdollisesti jopa rakentamisen kustannuksia. Tällainen kiertotalousperiaatteita noudattava toimintatapa vaatii onnistuakseen laajaa yhteistyötä, tiedonjakoa ja ennakoivaa suunnittelua.
Yhteistyötä ja tiedonjakoa edistääkseen Varsinais-Suomen liitto ja Kiertomaa Oy järjesti 14.11.2019 CircVol- ja CIRCWASTE -hankkeiden yhteistyönä Turun
seudun ylijäämämaita ja maanrakentamiseen kelpaavia purkujätteitä kartoittavan työpajan.
Maamassat -kartalle -työpaja järjestettiin Turussa 14.11.2019. Työpajan päätavoitteena oli jakaa tietoa Turun seudun kuntien tulevista rakennuskohteista ja niistä syntyvistä massoista sekä löytää paikkoja, joissa ylijäämämaiden ja uusiomateriaalien hyödyntäminen voisi olla mahdollista. Samalla testattiin uudenlaista osallistavaa toimintatapaa yhteistyön edistämiseksi.
Työpajaan kutsuttiin Turun seudun kuntien edustajia, rakennusalan yrityksiä sekä uusiomateriaalitoimittajia. Työpajassa kartoitettiin 33 lähivuosien rakennuskohdetta, joissa syntyy tai hyödynnetään ylijäämämaa-aineksia tai uusiomateriaaleja.
Lisätiedot:
Pilvi Kara (Varsinais-Suomen liitto/CircVol-hanke), pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
Titta Vikstedt (Kiertomaa Oy/CIRCWASTE-hanke), titta.vikstedt@kiertomaa.fi
Maamassat kartalle -työpajan loppuraportti
Lounais-Suomen pk-yritykset tarvitset tukea kiertotalouteen, isoille se on jo osa arkea
Kahdellesadalle Lounais-Suomen alueella toimivalle teollisuusyritykselle toteutettiin helmikuun 2019 aikana haastattelututkimus liittyen kiertotalouteen osana liiketoimintaa.
Kiertotalous nähdään selvästi toimintana, joka nostaa yrityksen imagoa. Jopa kolme viidestä teollisuusyrityksestä kertoo, että kiertotalous on jo osa heidän liiketoimintaansa. Kiertotalous on osa erityisesti suurten yritysten toimintaa: peräti 89 % yli 10 miljoonan liikevaihdon yrityksistä toteuttaa oman arvionsa mukaan kiertotaloutta. Suurimmat yritykset myös käyttävät muiden sivuvirtoja ja myyvät omia sivuvirtojaan selvästi pienempiä yrityksiä enemmän.
Yritysten on helpompaa myydä omia sivuvirtojaan ulospäin kuin hyödyntää muiden tuottamia itse. Jopa puolet yrityksistä myy omia jätteitä tai sivuvirtojaan, kun taas muiden toimijoiden jätteitä tai sivuvirtoja hyödyntää vain yksi viidestä.
Muun muassa ajan ja resurssien puute ovat esteitä omien jätteiden tai sivuvirtojen myynnille. Sen sijaan muiden toimijoiden jätteitä ja sivuvirtoja ei hyödynnetä esimerkiksi saatavuuden tai laadun vuoksi. Toisaalta niiden hyödyntäminen saattaa myös vaatia alkuinvestointeja. Yritykset ovat jatkossakin valmiimpia myymään omia jätteitään ja sivuvirtojaan kuin hyödyntämään muiden toimijoiden tuottamia.
Yritysten arvion mukaan heille tarpeellisinta tukea kiertotalousliiketoiminnan käynnistämiseksi tai lisäämiseksi olisi verohyödyistä (38 %), verkostoitumisesta muiden yritysten ja toimijoiden kanssa (36 %) sekä henkilökotaisesta neuvonnasta (31 %). Erityisesti yritykset, joille kiertotalous on jo osa liiketoimintaa, pitävät verkostoitumista tarpeellisena.
Tutkimukseen haastateltiin 130 yritystä Varsinais-Suomesta ja 70 Satakunnasta. Maakuntien väliset erot mahtuvat pääosin virhemarginaalin sisään ja muuten eroja selittää osaltaan se, että haastatellut satakuntalaisyritykset olivat keskimäärin varsinaissuomalaisia suurempia.
Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus ja sen tilaaja oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke, jossa edistetään kiertotaloutta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hanke on Ympäristöministeriön rahoittama.
Lisätietoja:
Olli Hakala, erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus
olli.hakala@ely-keskus.fi
Petra Lehmuskunnas, Taloustutkimus
Hesburger: Ravintoloiden työvaatemallistossa ja terassikalusteissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja
Hesburger lanseesari vuonna 2018 ravintolatyöntekijöilleen suunnitellun vaatemalliston, jossa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja sekä kestäviä valmistusmenetelmiä. Uusi mallisto otetaan käyttöön asteittain, kun vanhat työvaatteet on ensin kulutettu loppuun. Esimerkkejä mallistoon sisältyvistä vaatteista sekä niihin käytetyistä materiaaleista:
T-paidat: Valmistusmateriaalina uudelleen kuidutetut tekstiiliteollisuuden leikkuujätepalat.
Kauluspaidat, lippalakit ja vyöt: Raaka-aineena kierrätetyistä muovipulloista valmistettu polyesteri. Esimerkiksi yhteen työpaitaan on hyödynnetty 18 muovipulloa. Vuoden 2017 loppuun mennessä Hesburgerin työvaatteisiin ja muihin asusteisiin oli käytetty 250 151 kierrätysmuovipulloa.
Farkut: Valmistusmateriaalina kierrätyspuuvilla, jossa elastaanin osuus alle 5 %. Elastaanin vähäinen määrä mahdollistaa sen, että farkut voidaan kierrättää uudelleen raaka-aineeksi.
Loppuun kulutetuista työvaatteista tehdään Hesburgerin omiin ravintoloihin säänkestäviä terassikalusteita, joiden käyttöikä on jopa 50 vuotta. Terassikalusteiden valmistusmateriaalina hyödynnetään käytöstä poistuvista työvaatteista ja muusta kierrätysmuovista (mm. yhtiön oman toiminnan kautta syntyvä kirkas muovikalvo) jalostettua komposiittia. Yhteen terassipöytään käytetään yhteensä 175 kg työvaatteita ja 175 kg muovijätettä.
Varsinais-Suomessa näitä terassikalusteita ja työvaatteita voi bongata esimerkiksi Hesburger Raision ravintolasta.
Työvaatteet valmistaa suomalainen Touchpoint Oy, joka on erikoistunut muun muassa ekologisten työvaatteiden valmistukseen.
Lisätiedot:
https://www.hesburger.fi/hesburger-yrityksena/vastuullisuus
(kuva: Hesburger)
Tutustu Turussa 5.9.2019 järjestetyn MARA-asetuskoulutuksen materiaaleihin
6Aika: CircVol-hanke järjesti 5.9.2019 MARA-asetukseen liittyvän koulutuksen varsinaissuomalaisten kuntien edustajille. MARA-asetus on Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017). Asetus pyrkii edistämään jätteiden hyödyntämistä lainsäädännön avulla. Eräiden jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa tiettyjen edellytysten täyttyessä. Asiasta on kuitenkin tehtävä ns. MARA-ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle.
Syyskuun koulutuksessa Suomen Ympäristökeskuksen asiantuntija kävi läpi asetuksen keskeisimmän sisällön ja soveltamisohjeen. Esimerkkikohteen, Turussa Vaasanpuistossa sijaitsevan materiaaliterminaalin esitteli Rambollin edustaja. Kommennttipuheenvuoro kuultiin valvovalta viranomaiselta, Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.
Tutustu koulutuksessa läpikäytyyn MARA-asetuksen materiaalin tästä.
Lisätiedot:
Pilvi Kara (Varsinais-Suomen liitto/CircVol-hanke), pilvi.kara@varsinais-suomi.fi
Nyt on veden vuoro - KIPSI-hanketta käynnistetään laajalla yhteistyöllä
Eduskunta linjasi rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kolmelle vuodelle yhteensä 45 milj. euroa, josta myönnettiin vuodelle 2019 n. 15 miljoonaa euroa. Tällä panostuksella taataan jatkuvuutta ja tehoa tarvittaviin toimiin matkalla vesien hyvään tilaan. Ohjelmalla halutaan erityisesti vähentää maatalouden ravinnepäästöjä vesistöön ja käyttää siihen uusia innovatiivisia keinoja. Iso osa ohjelmaa on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima KIPSI-hanke, jossa on tarkoitus toteuttaa laajamittaista kipsin levitystä tavoitteena vähentää pelloilta Saaristomereen päätyvää fosforikuormitusta.
KIPSI-hanke on parhaillaan järjestäytymässä. Kipsiä levitetään suurimaksi osaksi vuosina 2020-2021 ja tänä vuonna panostetaan tilakontakteihin, neuvontaan ja sopivien kohdealueiden suunnitteluun. Hankkeeseen toivotaan kipsin käyttöön halukkaita viljelijöitä osoittamaan, että tehokkaat vesiensuojelutoimet voidaan ottaa käyttöön. Parhaimmillaan kipsinlevitys voi leikata puolet kiintoaine- ja partikkelifosforikuormituksesta ja liukoisen fosforin kuormituksesta neljänneksen. Valuma-aluetasolla tällä saadaan jo näkyvää vaikutusta.
Kipsistä ei ole haittaa maataloustuotannolle toimittaessa tutkittujen periaatteiden mukaan ja sillä voidaan jopa parantaa peltomaan rakennetta. Hyvässä kasvukunnossa olevalla pellolla viljelykasvit käyttävät tehokkaammin maassa olevia ravinteita ja sitäkin kautta huuhtoutumisriski pienentyy. Hankkeessa käytettävä kipsi on fosforihappoteollisuudessa syntyvää sivutuotetta, joka on tuotteistettu maanparannusaineeksi. Hankkeessa varmistetaan, että kipsi ei sisällä haitta-aineita ja sen käyttö on turvallista. Kipsikäsittelystä on jo saatu hyviä tuloksia SAVE-hankkeesta (Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä), jossa pilotoitiin kipsinlevitystä Aurajoen sivujoen Savijoen alueella. Kipsinlevitystä pyritään kohdentamaan yhtenäisille alueille ja hankkeen vaikuttavuutta seurataan veden laatua tarkkailemalla.
(Teksti: Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus)
Lisätiedot:
Mikko Jaakkola, mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi, p. 0295 022 870
https://ymparisto.fi/kipsinlevitys
Finnfoam: Kierrätyssäkkien avulla muovieristeiden hukkapalat saadaan uusiokäyttöön
Eristevalmistaja Finnfoam on lanseerannut ensimmäisenä Suomessa muovieristejätteiden kierrätysjärjestelmän. Yhtiön FF-kierrätyssäkeillä kerätään muovieristejätteet niin rakennustyömailta kuin rautakaupoistakin. Kerätyt jätteet hyödynnetään Salossa uuden FF-SILENT palo- ja äänieristystuotteen raaka-aineeksi. Kierrätetty muovieristemateriaali hyödynnetään uuden keraamipohjaisen FF-SILENT -massan tekoon, jonne se rouhitaan täyteaineeksi. FF-SILENT -massa toimii sekä äänieristeenä että palosuojuksena. Sen avulla voidaan esimerkiksi loivilla katoilla korvata kovan villan käyttö FF-EPS -eristeiden päällä katteen alustana. Aluksi keräystoiminta käynnistyy Etelä-Suomessa muun muassa Turun alueella.
Muovieristeiden käyttö erilaisissa rakennuskohteissa on lisääntynyt niiden hyvien ominaisuuksien kuten kestävyyden, homehtumattomuuden ja päästöttömyyden ansiosta. Samanaikaisesti niistä syntyvän hukkamateriaalin määrä kuitenkin kasvaa. Koska yli jääneet eristepalat ovat kestomuovia eli kierrätettävissä ja ominaisuuksiltaan erinomaisia on Finnfoam päättänyt lanseerata erilliset kierrätyssäkit niiden talteen ottamiseksi hyötykäyttöä varten.
Finnfoam toimittaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen maksutta FF-kierrätyssäkit, joihin voi kerätä muovieristeiden ylijäämäpalat ja leikkuujätteet. Kierrätyssäkkiin kelpaavat EPS, XPS- ja PIR-eristeiden jätteet riippumatta siitä mikä yritys ne on valmistanut.
Kun kierrätyssäkki täyttyy, Finnfoamin kuljetusliike hakee ne pois eristeiden toimituksen yhteydessä. Sen lisäksi, että yhtiö saa raaka-ainetta palo- ja ääneneristystuotteisiinsa, muovieristeiden kierrätyksestä hyötyvät myös jätemaksuissa säästävät rakennusliikkeet ja yksityiset rakentajat. Lisäksi rakentamisen ympäristökuormitus pienenee.
FF-SILENT-tuotantolinja käynnistyy yhtiön Salon tehtaalla syksyllä 2019. Finnfoamin arvion mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä saadaan kerättyä useita tuhansia kuutioita muovieristeistä jäävää hukkamateriaalia.
Lisätiedot:
www.finnfoam.fi
Fertilex Oy: Märkä kananlanta lannoitepelleteiksi
Mynämäelle vuonna 2018 perustettu yritys Fertilex tuo markkinoille ravinnepitoisen, helposti kuljetettavan sekä pieneen tilaan mahtuvan, kanan lannasta jalostetun pelletin. Luomukelpoisen lannoitteen valmistusprosessi on kehitetty energiatehokkaaksi ja ympäristöystävälliseksi.
Hygieeninen ja hajuton pelletti valmistetaan kuivatusta kananlannasta. Jotta kostea lanta saadaan kuivattua, hyödynnetään veden haihduttamisprosessissa kanojen itse tuottamaa lämpöenergiaa. Kuivatus tapahtuu kanalan välittömässä yhteydessä. Varsinainen pelletöintilaitos sijaitsee kuivatuslinjaston päässä.
Fertilexin orgaanisen pelletin vahvuus liittyy siinä olevaan hiileen, joka sitoo veden tehokkaasti estäen näin ravinnevalumat vesistöihin. Kuiva pelletti mahdollistaa myös sen, että kasvit pystyvät täysimääräisesti hyödyntämään kasvun kannalta oikea-aikaisesti pelletin sisältämät ravinteet.
Kuiva pelletti voidaan levittää maatiloilla jo nyt olemassa olevilla kylvökoneilla ja pintalevittimillä. Tämä tarjoaa viljelijöille merkittäviä säästöjä sekä laitehankinnoissa että levityskustannuksissa. Luomuviljelyksessä olevien peltojen lisäksi tuote soveltuu levitettäväksi myös tavanomaisille pelloille sekä kuluttajien kukkaistutuksiin.
Tällä hetkellä Fertilex Oy:n käytössä on noin 7% kananlannasta Suomessa. Lannan käsittellyyn on Mynämäelle rakennettu kolme tuotantolinjaa.
Lisätiedot:
www.fertilex.fi