Month: kesäkuu 2017
Raisio-konserni: Bioenergialaitoksella saavutetaan hiilineutraali tehdasalue
Raision tehdasalueella on luovuttu fossiilisten polttoaineiden käytöstä konsernin Raisioon rakennuttaman bioenergialaitoksen myötä. Tästä lähin tehdasalueella käytettävä teollisuushöyry ja kaukolämpö tuotetaan puuhakkeella. Bioenergialaitoksen ansiosta Raision tehdasalue muuttuu hiilineutraaliksi.
Uuden laitoksen vuosituotanto noin 50 gigawattituntia ja se riittää Raisio-konsernin lisäksi myös muille tehdasalueen yrityksille. Vuorokaudessa uusi laitos käyttää kahdesta kolmeen rekka-autollista puuhaketta, joka hankitaan noin sadan kilometrin säteeltä Raisiosta.
Raisio valmistaa Raision tehdasalueella elintarvikkeita ja niiden ainesosia sekä kalanrehuja. Vastuullisesti tuotetut tuotteet kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Investoinnin myötä Raision tehdasalueella tuotettavalla lämpöenergialla valmistettavien tuotteiden hiilijalanjälki pienenee merkittävästi.
Lisätiedot:
Kiertotaloussparrausta maaseudulla toimiville yrityksille
Suomi ja Eurooppa odottavat bio- ja kiertotaloudesta uutta talouskasvua. Asukasta kohden laskettuna Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti ja huipputason osaamista biotalouden ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseksi. Kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen siirtymisen myötä raaka-aineet pysyvät talouden ja tuotannon kierrossa pidempään.
Turku Science Parkin ARVO-hankkeessa tuetaan monipuolista maaseutuyrittäjyyttä ja edistetään bio- ja kiertotaloutta Varsinais-Suomessa. Hankkeessa muodostetaan alueella toimivista pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvoketjuja vauhdittamaan yritysten kasvua ja lisäämään kilpailukykyä. Yritysten välille etsitään muun muassa teollisiin symbiooseihin pohjautuvaa yhteistyötä. Sivuvirroista ja logistiikkayhteistyöstä voi löytyä yrityksille säästöä sekä ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja.
Yrityksillä on mahdollisuus päästä hankkeeseen mukaan alta löytyviä yhteystietoja hyödyntäen.
Lisätiedot:
Anu Molin, erityisasiantuntija kemia- ja cleantech -alat, Turku Science Park
anu.molin@turkusciencepark.com
+358 40 550 8385
Kestävää sianlihan tuotantoa kiertotalouden keinoin
Varsinais-Suomessa on käynnistynyt Kestävä sikatuotanto agrisymbioosien kautta (Agris) -hanke. Hankkeen tavoitteena on löytää agrisymbioosien kautta nykyistä kestävämmät toimintatavat suuren mittakaavan sianlihantuotannolle. Toimintamallin kehittämisessä yhdistetään energiaomavaraisuus, ravinteiden kierrätys, ympäristövaikutusten minimoiminen sekä maan rakenteen parantaminen muun muassa viljelykiertoja ja kehittynyttä lannankäsittelyä hyödyntäen.
Sikatalouden kannattavuushaasteet ja tuotannon sekä lannan alueellinen keskittyminen sekä yksikkökoon ja tuotannon tehokkuuden nousu ovat luoneet paineita kestävämmälle sianlihantuotannolle. Ympäristöhaasteet myös jarruttavat paikoin sikatalouden kehittämistä ja kasvua. Toisaalta yksikkökokojen kasvu luo myös uusia mahdollisuuksia uusien toimintamenetelmien käyttöönottamiselle.
Hankkeessa haetaan yksikkötasolle soveltuvia lannan ja lantaravinteiden jalostusmenetelmiä arvioimalla teknologioiden soveltuvuus suomalaiseen toimintaympäristöön ja valmius yksikkötason lannankäsittelyyn sekä teknis-taloudellisesti että ympäristövaikutusten kannalta. Ratkaisuja haetaan myös viljelykäytäntöjen kehittämiseen maan rakenteen parantamisen ja ravinnepäästöjen näkökulmasta. Yhtenä osa-alueena on myös uusiutuvan energian hyödyntämisen optimointi sikatalousyksikön toiminnassa.
Hankkeen kesto on noin kaksi vuotta. Hankkeen päätoteuttaja on Ukipolis Oy yhteistyössä SYKEn ja Luken kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Yksityisrahoituksesta vastaavat A-Tuottajat Oy, Doranova Oy, MTK, Alituvan tila, Heikkilän tila, Pirteä Porsas Oy, Vainion tila ja Vehmaan Haikara Oy.
Lisätiedot:
Teija Paavola, projektipäällikkö
teija.paavola@atria.com
+358 50 466 3022
Jyrki Heilä, asiantuntija
jyrki@heila.fi
+358 400 533 213
Meriaura Oy: VG EcoCoasterTM – Energiatehokas uuden sukupolven kuivalastialus
VG EcoCoasterTM on uusi erittäin energiatehokas kuivalastialus, joka pystyy käyttämään voimanlähteenä bioöljyä. Laivakonseptin on kehittänyt turkulainen Meriaura Group yhteistyössä Foreship Oy:n ja Aker Arctic Technolog Inc:n kanssa. EcoCoaster-alukset on suunniteltu kuormittamaan ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin perinteiset kuivalastialukset. Alukset operoivat hieman alhaisemmalla nopeudella ja kuluttavat puolet vähemmän polttoainetta kuin tavanomaiset vastaavanlaiset alukset. Aluksissa on huomioitu kaikki lähivuosina voimaan astuvat merenkulun uudet ympäristömääräykset ja monelta osin nämä määräykset ylittyvät. Polttoaineen vähäisempi kulutus mahdollistuu rungon muodolla ja koneistolla, jotka on optimoitu alhaisemmalle nopeudelle avovesiolosuhteisiin.
Energiatehokkuuden lisäksi toinen merkittävä asia aluksissa on mahdollisuus käyttää bioöljyä. EcoCoastereissa on kaksi erillistä polttoaineen säilytys- ja käsittelyjärjestelmää; toinen biopolttoaineelle ja toinen diesel-polttoaineelle. Lisäksi laivojen pääkoneissa on katalysaattori, joka mahdollistaa hyvin alhaiset typenoksidipäästöt. Laivojen rungot on maalattu myrkyttömällä Ecospeed-maalilla, joka estää kasvuston muodostumista rungon pinnalle, joka parantaa energiatehokkuutta ja harjauksen tarpeen vähetessä myös estää haitallisten partikkeleiden kulkeutumista mereen. Painolasti- ja ruuman pesuvesien käsittelyjärjestelmä estää vieraslajien ja haitallisten aineiden leviämisen meriluontoon. Ympäristökuormitusta on vähennetty myös lämmön talteenotolla sekä käyttämällä energiatehokkaita LED-valoja aluksen asuintiloissa. EcoCoasterTM-konseptin alusten käyttämä jätepohjainen biopolttoaine valmistetaan konsernin omalla tuotantolaitoksella Uudessakaupungissa. Biopolttoainetta käytettäessä aluksen hiilidioksidipäästöt ovat lähellä nollaa.
Meriaura Group on turkulainen merenkulkualan konserni, johon kuuluvat v. 1986 perustettu merikuljetusyritys Meriaura Oy, varustamopalveluita ja biopolttoaineita tuottava VG-Shipping Oy, hallintopalveluita tuottava Aura Mare Oy, Eurajoella sijaitseva yksityinen satama EcoPorts Finland Oy, sekä muita pienempiä biotalouden alan start up-yrityksiä. Konsernin rahtauksessa on tällä hetkellä 19 rahtialusta, joiden kuljetussuorite on lähes 3 miljoona tonnia. Perheyrityksen keskeisinä arvoina ovat asiakaslähtöisyys ja hyvä palvelu, sekä ympäristöarvojen kunnioittaminen. Meriaura Group työllistää yhteensä n. 250 henkilöä ja yhtiön päätoimipiste sijaitsee Turussa.
Lisätiedot:
Maakunnan materiaalivirtojen kiertotalouspotentiaali selvitetty
Kesäkuun alussa valmistui selvitys ”Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta”. Selvityksessä luotiin kokonaiskuva maakunnan materiaali- ja resurssivirroista.
Kiertotalouden ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakunnan riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista. Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Vaihtoehtoisesti syötteitä voitaisiin ohjata biohiilen ja pyrolyysiöljyn tuotantoon. Näillä voitaisiin laskennallisesti korvata maakunnan kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö sekä 5 % kivihiilen käytöstä teollisen mittaluokan voimalaitosten energiantuotannossa.
Suuri potentiaali löytyy myös maatalouden ravinnekierrätyksessä, sillä kierrätyslannoitetuotannolla voidaan korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista. Kierrätysravinteiden potentiaali ja hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi riippuvuutta tuontilannoitteista, mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta. Kierrätysravinteiden käyttö yhdistettynä peltojen maanparannukseen luo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Koko ketjua tarkasteltaessa vähenevät myös haitalliset ravinnevalumat Itämereen.
Varsinais-Suomen energiantuotannosta merkittävä osuus pohjautuu tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelta tuotuihin uusiutumattomiin polttoaineisiin, joita olisi mahdollista korvata maakunnassa tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla.
Lisätietoa alueellisista materiaalivirroista tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdyskuntajätteiden osalta tarkan alueellisen tiedon saaminen on ollut haastavaa kokonaisvirtojen tilastoinnin vastuiden jakaantuessa kunnille, tuottajille ja yrityksille. Tuottajien ja yritysten vastuulla olevista jätevirroista ei ole tietoa saatavilla, joten niiden hyödyntämispotentiaalia ei voida arvioida.
Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta -selvitys.
Lisätiedot:
Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
+358 40 721 3137
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
Risto Veivo, kehittämispäällikkö, Turun kaupunki
+358 50 559 0417
risto.veivo@turku.fi
Jyri Metsänranta, käyttöpäällikkö, Lounais-Suomen Jätehuolto
+358 44 7276 850
jyri.metsanranta@lsjh.fi
Tuomas Raivio, liiketoimintajohtaja, Gaia Consulting Oy
+358 40 509 3545
tuomas.raivio@gaia.fi
Leskinen Riikka, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995
Lisää osaamista maan kasvukunnon parantamiseksi
Maatalouden tärkeimmät resurssit ovat viljelijän osaaminen ja peltomaan kasvukunto. Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii uudenlaista osaamista sekä uusia työkaluja ja käytäntöjä. Suomessa maatalouden resurssitehokkuus on tällä hetkellä yllättävän huono. Satoja rajoittavat muun muassa maan tiivistyminen ja hivenravinteiden puutteet. Lisäksi Suomessa ei ole kattavaa verkostoa, joka tukisi viljelijää näiden ongelmien käytännön ratkaisussa.
OSMO-hankkeen tavoitteena on viljelijöiden kasvukunto-osaamisen ja tietämyksen kehittäminen. Ympäristö ja viljelijän kukkaro kiittävät, kun hyväkuntoisesta maasta saadaan enemmän satoa vähemmillä lannoitteilla ja vesistövalumat jäävät pienemmiksi.
Hankkeessa organisoidaan paras maan kasvukunnon hoidon tietämys ja osaaminen viljelijöiden käyttöön Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla. Lisäksi hankkeessa kehitetään kasvukunnon hoidon menetelmiä ja tuotetaan työkalupakki maan kasvukunnon hoidon suunnitteluun. Toiminta tukee ravinteiden kierrätyksen ja resurssitehokkuuden paranemista sekä maatalouden vesiensuojelutavoitetta.
Tilatutkimustoimintaan osallistuu kahdeksan koetilaa Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Käytännön tilakokeissa selvitetään tehokkaita keinoja kasvukunnon kohentamiseen eri tuotantosuunnilla, maalajeilla ja muokkaustavoilla. Suomalaisia menetelmiä kehitetään ja ulkomaisia sovitetaan suomalaisiin oloihin. Viljelijöiden osaamista kehitetään järjestämällä kursseja talvella ja pellonpiennarpäiviä kesällä. Tiloille laaditaan myös tilakohtaisia maan kasvukunnon hoitosuunnitelmia.
Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgriat Etelä-Pohjanmaa ja Länsi-Suomi.
Lisätiedot:
OSMO-hanke: http://www.maan-kasvukunto.fi
Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin ylipisto, Ruralia-instituutti
jukka.rajala@helsinki.fi
+358 44 303 2210
Turun jätehuollossa LNG-käyttöinen kuorma-auto
Turku ottaa jätehuollossa käyttöönsä Gasumin hankkiman LNG-käyttöisen kuorma-auton. LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua on voinut tankata Turussa viime syksystä lähtien sataman yhteydessä sijaitsevalta kaasutankkausasemalta. Syyskuussa 2016 alkaneessa, EU:n rahoittamassa CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa testataan biokaasuautoja sekä biokaasun käytön kasvamista logistiikassa. Gasum haluaa hankkeen kautta todentaa kaasun hyötyjä raskaalle liikenteelle ja ympäristölle.
Gasumin hankkima LNG-käyttöinen Scanian kuorma-auto tulee ajamaan Kakolanmäen vedenpuhdistamolta jätevesilietettä Topinojan biokaasulaitokselle. Uusi kuorma-auto korvaa aiemmin väliä kulkeneen diesel kuorma-auton. Uusi kuorma-auto on Scanian ensimmäinen LNG-käyttöinen kaasukuorma-auto Suomessa.
Kakolan jätevedenpuhdistamon ja Topinojan jätekeskuksen väliä kulkevat LNG-käyttöiset ajoneuvoyhdistelmät ovat tärkeä lisä Turun kiertotalouteen. Scanian kaasukuorma-auto alittaa selvästi Euro 6 -päästörajat. Hiilivetyä ja hiilimonoksidia ei käytännössä synny lainkaan. Typenoksideja ja pienhiukkasia syntyy huomattavasti vastaavaa dieselautoa vähemmän. Kun polttoaineena on nesteytetty biokaasu, ei laskennallisia hiilidioksidipäästöjä synny ollenkaan.
LNG on puhdas polttoaine, joka ei sisällä lähi-ilmaan vaikuttavia pienhiukkasia ja jonka hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöt ovat vähäiset. Suomen ensimmäiset LNG-kaasutankkausasemat sijaitsevat Helsingin Vuosaaressa ja Turussa. Seuraavat kaksi asemaa avataan Jyväskylään ja Vantaalle kesän 2017 aikana. Gasumin käyttöön tulee loppukeväästä myös toinen LNG-käyttöinen kuorma-auto Ivecolta. Se tulee ajamaan Vehmaan biokaasulaitokselta lannoitetta paikallisille maanviljelijöille.
Lisätiedot:
Stella Aaltonen, hankejohtaja, CIVITAS ECCENTRIC, Turun kaupunki
stella.aaltonen@turku.fi
+358 44 907 5983