Month: huhtikuu 2017

Tekstiilien kiertotaloutta edistetään Varsinais-Suomessa

Poistotekstiilien kiertoon saaminen vaatii uusia ratkaisuja niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Varsinais-Suomessa ongelmaan ollaan paneuduttu jo päättyneessä Turun AMK:n vetämässä Tekstiili 2.0 -pilottihankkeessa ja työtä jatketaan nyt poistotekstiilin keräys-, lajittelu- ja jatkojalostuskokonaisuus Telaketjussa.

Tavoitteena on edistää tekstiilijätteen ja muun poistotekstiilin hyödyntämistä Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan panostuksia sekä keräykseen ja lajitteluun että lajitellun materiaalin jatkojalostukseen ja tuotekehitykseen. Kehittämistyössä on mukana niin poistotekstiilin jalostajia, lopputuotetta hyödyntäviä yrityksiä, keräystä ja esiprosessointia sekä automaatista lajittelua kehittäviä yrityksiä, sosiaalista työtä järjestäviä työkeskuksia, korkeakouluja, hyväntekeväisyysjärjestöjä ja kaikki Suomen jätelaitokset. Toimijoiden yhteisenä tavoitteena on rakentaa koko maan kattava poistotekstiilin käsittelyjärjestelmä, joka on kuluttajalle yksinkertainen, luo työllisyyttä, nostaa tekstiilin arvostusta ja tuo uusia avauksia suomalaiselle teollisuudelle.

Kokonaisuutta koordinoivat Lounais-Suomen Jätehuolto ja VTT. Lounais-Suomen Jätehuolto vastaa ketjun alkupään kehityksestä kuten keräyksestä ja lajittelusta. VTT:n koordinoimana kehitetään poistotekstiilien tuotekehitystä ja tuetaan hyödyntäjäyrityksiä muun muassa kehittämällä tekstiilien tunnistusteknologiaa ja materiaalien laatukriteeristöä. Suomen jätelaitokset yhteistyössä jätelaitosyhdistyksen kanssa selvittävät poistotekstiilien jalostuslaitoksen toteuttamismahdollisuuksia.

Lue lisää: www.telaketju.fi, www.poistotekstiili.fi

Lisätiedot:

Sini Ilmonen, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
sini.ilmonen@lsjh.fi

Pirjo Heikkilä, VTT
pirjo.heikkila@vtt.fi

Henna Knuutila, Turun ammattikorkeakoulu
henna.knuutila@turkuamk.fi


Ammattiopisto Livialla on oma biokaasulaitos

Ammattiopisto Livian Tuorlan biokaasulaitoksessa kaasutetaan monipuolisesti nestemäisiä ja kiinteitä jätteitä, kuten lietelantaa, kuivalantaa, peltobiomassoja ja erilaisia koeluonteisia eriä. Yhteensä vuodessa käytetään noin 2 miljoonaa kiloa edellä mainittuja syötteitä.

Biokaasutus tapahtuu 360 m³ biokaasureaktorissa ja 360 m³ jälkikaasutusaltaassa. Yleisesti käytössä olevista laitoksista poiketen separointi tapahtuu näiden altaiden välissä.  Syntynyt kaasu varastoidaan varsinaisten reaktorialtaiden päällä olevissa 440 m³ varastokuvuissa. Kaasu käytetään yhdessä koululla valmistetun biodieselin kanssa sähkön- ja lämmöntuotantoon Dual-Fuel-kaasumoottorigeneraattorissa, jonka sähköteho on 50 kW ja lämmöntuottoteho 100 kW.

Reaktorissa syntynyt prosessijäännös erotellaan kiinteään ja nestemäiseen jakeeseen, jotka käytetään lannoitteena ja maanparannusaineena koulun omilla pelloilla ja puutarhassa. Prosessoitaessa lantoja typpi ja fosfori saadaan erotettua eri jakeisiin, jolloin ravinteiden käyttöä voidaan tehostaa merkittävästi.

Laitoksen laskennallinen vuosittainen energiantuotto on 1200 MWh, joka vastaa noin 80 omakotitalon vuosittaista energiantarvetta. Tällä hetkellä laitoksella on päästy maksimissaan puoleen maksimista. Osasyynä tähän viikonloppusyöttöjen puuttuminen. Koko Liviassa itsetuotetun energian osuus on noin neljännes kokonaiskulutuksesta. Maataloustiimin biodieselin ja -kaasuntuoton lisäksi metsätiimi tuottaa kaiken Paimion toimipaikan lämmityksessä käytetyn hakkeen.

Bioenergian tuottaminen Liviassa on yksi osa koulutilan arkea, johon kaikki maatalouden opiskelijat osallistuvat ensimmäisen vuoden aikana. Halutessaan opiskelijat voivat syventää bioenergiaopintoja viimeisenä vuonna valinnaisissa tutkinnon osissa.

Lisätiedot:

Timo Teinilä
timo.teinila@livia.fi
+358 50 406 8735