Hankkeet

Maaperän rakennettavuus & Kiertotalouden ja maankäytön yhteensovittaminen -webinaarin esitysmateriaalit

Maaperän rakennettavuus & Kiertotalouden ja maankäytön yhteensovittaminen -webinaari järjestettiin 22.9.2020. Tilaisuudessa kuultiin Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten maankäytön suunnittelussa voitaisiin paremmin huomioida kiertotalouden teemat erityisesti maarakentamisen näkökulmasta.

Geologian tutkimuskeskuksen Hilkka Kallio kertoi omassa puheenvuorossaan maaperän rakennettavuuden merkityksestä maankäytön suunnittelun kannalta, sekä uusista keinoista ottaa se huomioon entistä paremmin. Hanna Nieminen Suomen ympäristökeskuksen KITARA-hankkeesta avasi hankkeessa sekä yleisellä että konkreettisella tasolla havaittuja mahdollisuuksia kiertotalouden paremmasta huomioinnista maankäytön suunnittelussa. Lopuksi Jani Salminen Suomen ympäristökeskuksesta esitteli projektin, jossa Porvoon kaupungin alueelta etsittiin paikkatietopohjaisen tarkastelun avulla alueita, joita voitaisiin hyödyntää kaupungissa maamassojen kiertotalouden tukena.

Voit tutustua tilaisuudessa pidettyjen esitysten esitysmateriaaleihin alla olevien linkkien kautta.

Avaussanat - Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
Maaperän rakennettavuus - Hilkka Kallio, Geologian tutkimuskeskus
Kiertotalouden ratkaisuja mahdollistava maankäytön suunnittelu (KITARA-hanke 2019-2020) - Hanna Nieminen, Suomen ympäristökeskus
Kiertotalouden ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen, case Porvoo - Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus

Tilaisuuteen osallistui yli 70 kuulijaa niin kunnista kuin yksityiseltäkin sektorilta. Webinaari järjestettiin osana 6Aika: CircVol -hanketta.


Topinpuisto on tulevaisuuden kiertotalousverkosto

Topinpuisto on tulevaisuuden kiertotalousverkosto, johon sisältyy Turun Topinojalle rakentuva kiertotalouspuisto, virtuaalinen kohtaamispaikka sekä näyteikkuna kiertotalouden toimijoille. Topinojalla toimii jo ympäristöalan yrityksiä, jotka haluavat yhdessä kehittää kiertotaloutta ja resurssiviisautta. Topinpuiston visiona on laajasti kiertotalouden arvoketjuja kehittävä avoin pilottialusta. Topinpuiston kehittämistä koordinoi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.

Topinpuisto tulee tarjoamaan kehittämismahdollisuuksia jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämiseksi monenlaisille yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Virtuaalinen Topinpuisto laajentaa mahdollisuudet alueellisesti ja toiminnallisesti. Yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa Topinpuistosta kehitetään monipuolinen kiertotalouden oppimisympäristö ja näyteikkuna.

Topinpuiston kiertotalousverkostossa ovat jo mukana Ekopartnerit Turku, Gasum Biovakka, Kaivoasema, Kuntec, Kuusakoski Turun palvelupiste, Rudus, Smart Chemistry Park ja Turku Science Park sekä Lounais-Suomen Jätehuolto ja Turun AMK.

Lisätiedot:

www.topinpuisto.fi

Sini Ilmonen
sini.ilmonen@lsjh.fi
+358 40 867 0139

 


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Kiertotalouden edistämiseen usean vuoden hankerahoitusta

Kiertotalouden käytännön toimenpiteitä toteutetaan Lounais-Suomessa vuosina 2016–2023 osana valtakunnallista CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta

Hankkeessa eri toimijat toteuttavat konkreettisia kiertotalouden demonstraatioita, joita Lounais-Suomessa ovat muun muassa tilakoon biokaasulaitosten suunnittelu, ruokahävikin vähentäminen, digitaalisten materiaaliketjujen kehittäminen, teollisuuden sivuvirtojen parempi hyödyntäminen sekä Saramäen maa-ainespuiston kehittäminen.

Tärkeänä toimenpiteenä on edistää kansallisen jätehuoltosuunnitelman toteutumista. Hankkeessa laaditaan alueelliset toimintalinjaukset jätehuoltosuunnitelmien toteutukseen ja seurantaan yhteistyössä jätehuollon kunnallisten toimijoiden, valvontaa suorittavien viranomaisten sekä yritysten kanssa.

Lisäksi perustetaan valtakunnallinen resurssitehokkuuskeskus, jonka vetovastuu on Suomen ympäristökeskus SYKE:llä ja Motivalla.

Kiertotaloustoimia toteutetaan neljällä ydinalueella. Lounais-Suomen lisäksi mukana ovat Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Keski-Suomi. Hankkeen kansallinen koordinaattori on SYKE. Valonia ja Varsinais-Suomen liitto toimivat hankkeen alueellisena (Lounais-Suomi) koordinaattorina. Rahoituksen hanke saa Euroopan Unionin Life IP –rahoitusohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).

Lisätiedot:

Hankesivut

Anni Lahtela
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856

Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Teollisilla symbiooseilla yritysten resurssit kiertoon

Kiertotalouden kehittymistä edistävät tehokkaasti yritysten välille syntyvät teolliset symbioosit. Symbiooseilla tarkoitetaan yritysten hukkaresurssien tai tuotannosta syntyvien sivuvirtojen hyötykäyttöä joko oman yritystoiminnan osana tai yhteistyönä toisten yrittäjien kanssa. Teollisilla symbiooseilla tarkoitetaan myös muun muassa tuotanto- ja toimistotilojen sekä vajaalla käytöllä olevan kuljetuskapasiteetin jakamista ja yhteiskäyttöä.

Varsinais-Suomessa yritysten välisiä teollisia symbiooseja edistetään Sitran ja Motivan kehittämän FISS-toimintamallin (Finnish Industrial Symbiosis System) avulla. Toimintamalli perustuu yritysten aktiiviseen kontaktointiin sekä työpajoihin, joissa yritysten välille pyritään löytämään kiertotalouteen perustuvaa yhteistyötä ja hyödyntäjiä niin aineellisille kuin aineettomillekin resursseille. Työpajassa yritykset pääsevät tutustumaan toistensa sivuvirtoihin ja esittelemään omat resurssinsa.

Teollisten symbioosien kautta yritykset voivat saada ylimääräiset materiaalinsa kiertoon tai hyötykäyttöön, löytää ylijäämäraaka-aineita toisen yrityksen tuotannosta, hyödyntää paremmin muun muassa vajaakäytössä olevia tuotantotiloja, tehostaa nykyistä toimintaansa sekä luoda uutta kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Hukkaresurssin muuttuessa raaka-aineeksi tai tuottavaksi resurssiksi säästetään parhaimmassa tapauksessa molempien osapuolien kustannuksia ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia.

Teollisten symbioosien edistämistyö on Varsinais-Suomessa aloitettu EU:n aluekehitysrahaston rahoittamassa FISS Varsinais-Suomi -hankkeessa (1.9.2015 - 31.12.2016). Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Valonian ja Turku Science Parkin kanssa. Tahot toimivat myös Varsinais-Suomen virallisina FISS-toimintamallin alueellisina koordinaattoreina.

Lisätiedot:

www.teollisetsymbioosit.fi

Timo Mieskonen
timo.mieskonen@turkuamk.fi
fiss@turkuamk.fi
+358 50 5985 915

 


Ravinteiden kierto mukaan hankintakriteereihin Mynämäellä

Mynämäen kunnan valmistuskeittiöiden peruna, perunatuotteiden sekä tuorejuuresten hankinnassa tarkastellaan uutena asiana mahdollisuutta ottaa kilpailutuksen kriteereihin mukaan myös ravinteiden kierrätystavoitteita edistäminen. Kunta käy asian tiimoilta markkinavuoropuhelua tavarantoimittajien kanssa.

Työtä tehdään osana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen RANKU (Ravinneneutraali kunta) -hanketta. Sen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää uusi Ravinneneutraali kunta -toimintamalli, joka olisi monistettavissa myös muihin kuntiin ja maakuntiin.

Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa.

Lisätiedot:

Ravinneneutraali kunta 2015 – 2017 -hanke

Sitra: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle

Ravinteiden kierto ja kiertotalous -video (BSAG ja Sitra)


Kiertotalouden yrityskehittämö Bastu edistää kiertotaloutta

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2015 perustama Bastu on yrityskehittämö, joka avaa uudenlaisia kiertotalouden bisnesmahdollisuuksia. Bastun tavoitteena on muun muassa erilaisten työpajojen kautta synnyttää ja tukea referenssihankkeita, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla.

Bastun idea syntyi yrittäjien toiveesta saada tukea uudenlaisen yritystoiminnan kehittämieen. Seudun kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa. Materiaalien ja energian älykäs käyttö on näistä uusista liiketoiminta-alueista tärkein.

Bastun avulla voidaan aikaansaada konkreettisia kiertotaloutta ja kuudennen aallon yritystoimintaa tukevia ratkaisuja; uusia bisnesinnovaatioita, olemassa olevien yritysten toiminnan suuntaamista kiertotaloutta edistäviksi ja olemassa olevien rakenteiden ja prosessien kehittämistä.

Bastun toiminnan rahoittavat Sitra ja Turun kaupunki.

Lisätiedot:

Keijo Koskinen
keijo.koskinen@utu.fi
+358 44 594 1659

Markku Wilenius
markku.wilenius@utu.fi
+358 50 592 9121