Ravinnekierto
Omalla biokaasulaitoksella maatilalle sähköä, lannoitetta ja kuiviketta
Ruskolle Lähteenmäen maitotilalle rakennettiin vuonna 2020 maatilakoon biokaasulaitos. Se koostuu Demecan kahdesta laitteistokontista ja pyöreäkattoisesta reaktorista, jonka reaktoritilavuus on 600 kuutiometriä. Ennen biokaasua Lähteenmäen tilalla oli pohdittu erilaisia keinoja, joilla voisi lisätä energiaomavaraisuutta, esimerkiksi aurinkoenergiaa. Tilalla päädyttiin lopulta rakentamaan biokaasulaitos, koska se oli sekä taloudellisesti että ympäristöystävällisyyden kannalta järkevä vaihtoehto. Biokaasu on uusiutuvaa energiaa.
Biokaasulaitos tuottaa tilan tarvitseman sähkön ja lämmön lehmänlannasta ja ylijäämärehusta.
Prosessissa mädätetään nestemäinen lanta, jonka sekaan on sekoitettu pieninä erinä kuivalantaa sekä rehujäämiä. Mädätyksessä reaktorissa syntyy 60–65-prosenttista metaanikaasua. Tämä kaasu siirtyy käyttölaitteille eli generaattorille ja lämpökattilalle polttoaineeksi. Generaattori ja lämpökattila tuottavat lopulta maatilan käyttämän sähkön ja lämmön. Käytännössä laitoksen lämpökattila on kuitenkin käytössä vain poikkeustilanteissa, kun generaattori ei toimi, kaasua on liikaa tai talvella on erityisen kylmää.
Tilat käyttävät sähkön yleensä itse, mutta ylijäämäsähköä voi myös myydä sähköyhtiölle. Laitoksen sähköntuotantoteho on 50 kilowattia ja lämmöntuotantoteho 80 kilowattia. Maksimissaan lämpökattilan lämmöntuotantoteho on 240 kilowattia. Turun AMK teki Circwaste-kohti kiertotaloutta -hankkeen puitteissa tilalle kaasuntuottolaskelmia. Lähteenmäen maatilayhtymän Antti Lähteenmäki kertoo, että AMK:n laskelmat ja koeprosessi tuotti varsin yhtenevät luvut laitostoimittajan lukujen kanssa. ”Ne vahvistivat kyllä uskoa suunnitelman toimivuuteen”, hän toteaa.
Kuukauden verran laitoksessa muhinut ja kaasua tuottanut lanta separoidaan eli kuivajae ja nestejae erotetaan toisistaan. Kuivajae käytetään eläinten kuivikkeena tai peltolannoitteena. Kuivikekäytössä tämä on toiminut tilalla jopa paremmin kuin osattiin odottaa. Nestemäinen aines hyödynnetään peltolannoitteena. Ravinnearvoiltaan biokaasulaitoksen prosessin läpikäynyt lannoite on hyvää, koska biologisen prosessin myötä aineen typpi on paremmin kasvien käytettävissä. Lähteenmäen kokemukset lannoitetestauksista ovat positiivisia. ”Levitettiin yhdelle lohkolle tavallista lantaa ja viereiselle prosessoitua jaetta. Jälkimmäinen oli tehokkaampi lannoite.” Asutusta lähellä sijaitsevilla pelloilla positiivinen puoli on sekin, että lannoite on lähes hajutonta.
Lähteenmäen tila laajensi vuonna 2019 reiluun 200 lypsävään lehmään ja kolmen robotin navettaan. Antti Lähteenmäen mukaan tämän kokoinen karja alkaa olla sopiva sille, että biokaasulaitoksen rakentaminen on kannattavaa ja maksaa itsensä takaisin noin kymmenen vuoden kuluessa tai jopa nopeammin energiakriisin ja lannoitteiden hinnan nousujen takia.
Investointina biokaasulaitos oli noin puoli miljoonaa, mutta vuosien varrella saatu energiansäästö ja muut hyödyt huomioiden laitos maksaa itsensä takaisin verrattain lyhyessä ajassa.
Biokaasulaitoksen rakentaminen oli nopea prosessi, koska konteissa oleva laitteisto rakennettiin valmiiksi tehtaalla. Laitoshanke aloitettiin kesällä ja rakenteet olivat valmiina syyskuussa. Marraskuun lopulla laitos otettiin käyttöön ja lämpökattila alkoi tuottaa lämpöä maatilalle joulun välipäivinä. Generaattori puolestaan otettiin käyttöön helmikuun alussa. ”Jälkikäteen ajatellen olisi joitakin muutoksia kannattanut tehdä tekniikan osalta. Merkittävämpänä se, että reaktori on turhan pieni, mutta kaiken kaikkiaan investointi oli hyvä”, pohtii Lähteenmäki.
Kuvat: Demeca Oy
Oljesta ja järviruo´osta raaka-ainetta tekstiili- ja kosmetiikkateollisuudelle
Vajaa vuosi sitten käynnistettiin BioDemo-hanke, jossa rakennetaan bio- ja kiertotalouden toimijoiden välisiä arvoketjuja Turun seudulla. Yhdessä yritysten kanssa testataan arvoketjuja, joita ovat mm. biomassan korjuu ja hankinta sekä raaka-aineen jalostus ja prosessointi aina lopputuotteiksi asti. Paikallista raaka-ainetta, kuten olkea ja järviruokoa pyritään jalostamaan esimerkiksi tekstiili- ja kosmetiikkateollisuudessa käytettäviksi raaka-aineiksi. Samalla kerätään tietoa seudulla olevien biopohjaisten raaka-aineiden saatavuudesta ja siitä, miten saatavuus vastaa yritysten ja teollisuuden raaka-ainetarpeisiin.
Missä mennään nyt, BioDemo-hankkeen projektipäällikkö Ida Forssell-Martikainen?
”Hanke on edennyt vauhdilla. Verkostoja on kasvatettu ja takana on lukuisia yritys- ja toimijatapaamisia. Haasteita myös riittää: logistiikkaketjut raaka-aineiden korjuun ympärillä ovat vielä toistaiseksi alikehittyneet, ja töitä tehdään muun muassa järviruo’on korjuun luvituksen kanssa.
Uusiutuvien biomassojen käyttö teollisuuden raaka-aineena on avainasemassa kiertotalouden ja kestävän liiketoiminnan kannalta. Puuteollisuudessa teknologioita ja toimintaketjuja on kehitetty vuosikymmeniä, mutta useiden ei-puupohjaisten biomassojen kohdalla ollaan vielä monella saraa hyvin alkeellisessa asemassa. Kannattava ja kestävä liiketoimintamalli vaatii kustannustehokkaan arvoketjun – ei riitä, että on tiedossa raaka-aineen potentiaali, mahdollisuudet ja ympäristönäkökanta, jos korjuuteknologia tai logistiikkaketjut ovat puutteellisia ja kannattamattoman kalliita. Muun muassa näiden asioiden kehitykseen laitetaan paljon työtunteja.
Järviruoko on biomassaltaan monikäyttöinen raaka-aine, jonka kasvusto on lisääntynyt rehevöitymisen seurauksena muun muassa järvissä ja merenlahdissa. Laitteiston kehitys järviruo'on poistoon sekä ruo'on hyödyntäminen on Suomessa ollut vähäistä. Järviruo’on leikkuuteknologian kehittämiseksi järjestettiin toukokuussa työpaja, johon osallistui 28 alan toimijaa, yritysedustajia, ympäristöasiantuntijoita ja edunvalvontatahojen edustajia. Työpajan seurauksena koottiin ydinryhmä, jonka kanssa suunnitellaan yhtenäisen leikkuualueen valintaa pidempiaikaiseen käyttöön. Aluetta tullaan käyttämään yritysten laitepilotointitestauksiin, logistiikka-arvoketjun rakentamiseksi ja testaamiseen, sekä raaka-aineen korjuuseen.
Olkea syntyy maatalouden sivuvirtana. Korjuuteknologiaa sekä logistiikkatoimijoita biomassalle löytyy, mutta haasteena ovat oljen kohdalla muun muassa kustannustehokkuus, ravinteiden korvaus ja sääolosuhteet. Oljen poisto viljelymaalta ei ole itsestäänselvyys, ja tekijöitä on monia, minkä takia usein katsotaan kannattavammaksi poistamisen sijaan jättää olki biomassana maaperään. Tietyissä tilanteissa olki voi kuitenkin olla riesana, jolloin sen poisto on tarpeellista sadontuotannon kannalta, mutta samat haasteet ovat edelleen olemassa. Oljen potentiaali teollisuuden raaka-aineena on kuitenkin tutkitusti merkittävä. Oljen saatavuudesta ja toimintamalleista on myös järjestetty keskustelutilaisuuksia, joihin osallistui maanviljelijöitä, yrityksiä ja edunvalvontayhteisöjä.
Åbo Akademi on tutkinut talvileikattuja järviruokonäytteitä ja olkipellettejä, joista on tehty alustavat koostumusanalyysit (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini). Seuraavaksi vuorossa on erotusprosessin kehitys, jotta näytteiden koostumus voidaan analysoida tarkemmin. Mahdollisuuksien mukaan tullaan myös selvittämään, antaako kasvin eri osien erottelu (varsi, lehti, kukka) prosessille lisäarvoa. Tätä varten kasvien eri osat analysoidaan ja koostumuserot määritetään. Yhteistyö yritysten kanssa on tiivistä ja jatkuvaa, jotta varmistetaan, että teetetyt analyysit ja tutkimukset vastaavat teollisuuden todellisia tarpeita."
"Kesän aikana tutkitaan myös pyrolyysiprosessointia yritysyhteistyössä, jossa tarkistellaan järviruo’osta ja sekoitteista valmistetun biohiilen ominaisuuksia ja laatua sekä pyrolyysissä muodostuvien päästöjen määrää. Loppukesästä Turun AMK toimittaa vielä Åbo Akademiille kesäruokonäytteitä, jotta voidaan määritellä talvi- ja kesäleikkuujärviruo’on eroavaisuuksia.
Arvoketjujen demonstrointihanke etenee aikataulujen mukaisesti ja yhteistyö yritysten, hankepartnereiden ja edunvalvontatoimijoiden kanssa on erittäin hyvää. Haasteista huolimatta tavoitteet ovat edelleen korkealla, ja heinäkuuhun 2025 mennessä esitellään toteutuneiden arvoketjujen toimivuus. ”
Turku Science Park Oy toimii päätoteuttajana ja koordinaattorina. Ryhmähankkeessa mukana ovat myös Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke jatkuu heinäkuuhun 2025 ja tavoitteena on edesauttaa bio- ja kiertotalouden mukaisen teollisen mittakaavan yritystoiminnan kehittymistä Turun seudulla. Hanke toteutetaan Euroopan Unionin osarahoittamana.
Kansikuva: Jerome Tornikoski
Lisätietoja:
Ida Forssell-Martikainen
Projektipäällikkö
CleanTurku, Turku Science Park Oy
ida.forssell@turkubusinessregion.com
Nina Savela
Asiantuntija
Turun Ammattikorkeakoulu
Jan-Erik Lönnqvist
Yliopistonlehtori
Molekylääritieteen ja -tekniikan laboratorio
Åbo Akademi
Kiertotalousopinnoilla kohti kestävämpää maailmaa
Globaali kestävyyskriisi on lisännyt kestävän kiertotalouden periaatteet hallitsevien asiantuntijoiden tarvetta. Turun ammattikorkeakoulu vastaa tähän kysyntään ja syksyllä 2023 on alkamassa uusi ylempään korkeakoulututkintoon valmistava Kestävä kiertotalous -koulutus.
Koulutus on suunnattu työelämässä pätevöityneille eri insinööri- ja tradenomialojen osaajille, jotka haluavat kehittää kiertotalouden liiketoimintaa, antaa panoksensa kestävyysmuutoksen toteuttamisessa sekä luoda systeemistä muutosta ja kestävää kiertotalousliiketoimintaa yrityksissä ja laajemmin yhteiskunnassa.
1,5 - 2 vuoden mittainen koulutus on osa Turun AMK:n Master Schoolia ja sen Professional Excellence -koulutustarjontaa. Kiertotalous koskee koko yhteiskuntaa ja kaikkia aloja, joten tutkinnossa tehdäänkin tiivistä yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa. Ympäristöystävällisellä ajattelutavalla ja kiertotalouden periaatteilla rakennamme kestävämpää tulevaisuutta.
Lue lisää
Insinööri (ylempi AMK), kestävä kiertotalous
Tradenomi (ylempi AMK), kestävä kiertotalous
Kiertotalousopinnoilla luodaan kestävämpää tulevaisuutta
Turussa kokeillaan uudenlaista lähiruoan ostopaikkaa
Kestävän paikallisen ruokajärjestelmän edistäminen vaatii uudenlaisia ja luovia toimintatapoja. Ruuantuotannon heikko kannattavuus korostaa muutoksen tarvetta. Huhtikuusta 2022 alkaen Turussa on kokeiltu uudenlaista kaupunkiympäristön myynti- ja jakelukanavaa lähiruokatuotteille. Laari Lähiruokapiste mahdollistaa paikallisten tuotteiden vaivattoman saatavuuden Turun kaupunkikeskustassa. Älylukolla toimiva miehittämätön noutopiste palvelee Puutorilla syyskuun loppuun asti, jonka jälkeen konseptia testataan myös toisessa sijainnissa.
Laarin konsepti on osaltaan vastaus kestävän ruokajärjestelmän kehittämiseen paikallisesti. Laari tuo helppoutta ja joustavuutta lähiruuan ostamiseen ja tarjoaa läpinäkyvän ketjun pellolta ruokapöytään. Samalla se monipuolistaa pienten paikallisten elintarvikeyritysten myynti- ja jakeluverkostoja sekä mahdollistaa uusien tuotteiden ketterän testaamisen ja palautteen saamisen nopeasti asiakkailta.
Kokeiluun on lähtenyt mukaan useita alueen lähiruokatuottajia ja -yrityksiä. Kokeilun aikana sekä Laarin toimintamallia että valikoimaa kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.
Lähiruokatuotteiden tarjonta tulee myös vaihtelemaan sesongin ja asiakkaiden toiveiden mukaan. Myöhemmin tarjontaa täydennetään yhdessä yritysten kanssa kehitetyillä teemoitetuilla ruokatapahtumilla ja ruokaelämyspalveluilla. Laari Lähiruokapisteen pilotoinnin toteuttaa Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja Turun kaupungin yhteinen Food Hub -elämystorihanke, joka on saanut rahoitusta EU:n aluekehitysrahastosta. Laarin pilotointi osana hanketta jatkuu elokuulle 2023, jonka jälkeen tavoitteena on se, että Laarin toiminta jatkuu paikallisten yritysten toimesta.
Kuva: Eelis Lynne
Lisätiedot
Laura Varjotie, projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
laura.e.varjotie[a]utu.fi
Varsinaissuomalaista ruokaketjua kehitetään kestävämmäksi ja kiertotalouden mukaiseksi
Varsinais-Suomi on Suomen merkittävin ruoantuotantoalue ja ruokalähtöisen kestävän kehityksen edelläkävijä. Ruokaketjulla on merkittävä aluetaloudellinen rooli, sillä sen suora työllistävä vaikutus on melkein 20 000 henkilöä. Maakunnan toimipaikoista yli 20 prosenttia ja liikevaihdosta 15 prosenttia kuuluu ruokaketjuun. Ruokaketju pitää sisällään niin maatalouden ja kalastuksen, elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen, niiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravintolasektorin.
VarsiFood-hanke edistää maakunnan ruokaketjun kestävää kehitystä ja profiloitumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeen tavoitteena on kehittää Varsinais-Suomen alueen osaamista valituissa kärkiteemoissa rakentamalla käytännön tapoja, jotka mahdollistavat yritysten, tutkijoiden ja opiskelijoiden törmäyttämisen. Varsinais-Suomen ruokaketjun kärkiteemoiksi on määritelty uudet viljelykasvit, kiertotalousratkaisut, mittaaminen ja datan hyödyntäminen, lyhyet ketjut ja alustatalous sekä uudet liiketoimintamallit, kalatalous, ruokamatkailu ja ravintolat.
Hankkeessa edistetään ruokaketjun yritysten ja tutkijoiden yhteistyötä sekä tuetaan uusien liiketoimintaideoiden syntymistä ja testausta. Yhteistyö käynnistetään yrityksille suunnattujen työpajojen sekä opiskelijoille ja tutkijoille suunnatun innovaatiokilpailun kautta. Innovaatiokilpailussa opiskelijatiimit ratkovat yrityskentästä nousseita haasteita. Lisäksi hankkeen avulla kootaan viestinnällisesti yhteen alueen ruokaketjun yrityksille suunnatut testausalustat ja kehitetään niitä yhdessä yritysten kanssa.
Hankkeen päätoteuttajat ovat Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus sekä Yrityssalo Oy ja hanketta toteutetaan aikavälillä 01.01.2022 - 31.08.2023.
Lisätiedot
Mari Norrdal, Turun yliopisto
manorr(at)utu.fi
Kuntien kiertotalous- ja ilmastotyöhön vauhtia uusilla ohjauskeinoilla
Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonia on mukana selvittämässä, millaiset uudet kunnille kohdistetut ohjauskeinot voisivat vauhdittaa kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistymistä. Selvitys toteutetaan aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n toimesta ympäristöministeriölle. Valonian lisäksi mukana on myös Tyrsky-Konsultointi.
Kunnilla on jo nykyisillään useita työkaluja kestävyystyön vauhdittamiseen ja valtiolla taas useanlaisia ohjauskeinoja käytössään. Kuntien kestävyystyötä on kuitenkin tarpeen vauhdittaa entisestään ja nyt laadittavassa selvityksessä pyritään löytämään uusia ohjauskeinoja, jotka huomioivat kuntien erilaiset tilanteet ja kannustavat myös keskenään hyvin erikokoisia kuntia ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Tarkastelujen pohjalta selvityksessä arvioidaan uusille lupaaville ohjausvälineille erilaisia toteutustapoja ja pohditaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä annetaan erityinen painoarvo keinojen muotoilulle ja niiden vuorovaikutteiselle työstämiselle.
Kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien nykyisistä sekä parhaillaan suunnitteilla olevista ohjauskeinoista sekä ulkomailla käytössä olevista käytännöistä kootaan tilannekuva. Laajan asiantuntijajoukon kanssa käydään keskustelua parhaiden nykyisten sekä potentiaalisimpien uusien ohjauskeinojen tunnistamiseksi. Mukaan keskusteluihin kutsutaan sekä kuntien, valtiohallinnon että eri asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Ajankohtaista tietoa saadaan myös MDI:n vuosittaisesta kuntakyselystä.
Uudenlaisten ohjauskeinojen ja kannustimien muotoilu luodaan laajojen vuorovaikutteisten asiantuntija- ja kuntatyöpajojen avulla. Selvitysprosessin aikana kunnista luodaan kypsyysarviotaulukko, joka huomioi kuntien erilaiset valmiudet ja motivaatiot ja pyrkii hahmottamaan lupaavia ohjauskeinoja kullekin kuntatyypille sopivassa muodossa.
Valonia on mukana yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ilmasto- ja kiertotaloustyön asiantuntijana. Valonian tehtävänä on huolehtia, että eri näkökulmat ja erilaisten kuntien tarpeet tulevat huomioiduksi ja että ohjauskeinot palvelevat kuntia ja vievät työtä oikeaan suuntaan.
Selvitys laaditaan syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana.
Lisätiedot
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia
Uusi tiekartta ohjaa siirtymää kohti kiertotalouden mukaista Turkua
Turussa on hyväksytty uusi Kiertotalouden tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029. Tiekartan toimenpiteiden avulla tavoitellaan sekä hiilineutraalia Turkua vuoteen 2029 mennessä että resurssiviisasta Turkua vuoteen 2040 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siirtymää kiertotalouteen ja on edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Resurssiviisaudella tarkoitetaan kestävää luonnonvarojen käyttöä, jossa syntyy mahdollisimman vähän jätteitä tai päästöjä.
Tiekartta konkretisoi ilmastotyötä Turun seudulla yhdessä eri toimijoiden kanssa viidellä eri painopistealueella energiaan, ruokaan, veteen, liikkumiseen ja rakentamiseen liittyen. Näillä osa-alueilla syntyy merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta, ja niillä on myös huomattava paikallinen vaikutus ympäristöön, alueen talouteen ja hyvinvointiin. Tiekarttatyö linkittyy vahvasti Turun ilmasto- ja biodiversiteettistrategiaan.
Tiekartassa esiteltyjen painopistealueiden valintaan ja niin sanottujen muutostavoitteiden määrittelyyn osallistui noin 200 asiantuntijaa julkisesta hallinnosta, yrityksistä sekä koulutuksen ja tutkimuksen puolelta. Valmistelun aikana alueella tunnistettiin 700 kiertotalouden toimijaa, joista 270 on kiertotalousliiketoimintaa kehittäviä yrityksiä. Monia merkittäviä alueen ratkaisuja esimerkiksi energiantuotannossa, vesijärjestelmässä ja jätehuollossa sekä teollisen toiminnan kehittämisessä on jo nykyisellään toteutettu kiertotalouden periaattein.
Tiekartassa on määritelty muutostavoitteet vuoteen 2029 resurssiviisauteen energia-, ruoka- ja vesijärjestelmissä, liikkumisessa sekä rakentamisessa ja asumisessa.
Resurssiviisaan energiajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Energiaa ohjataan viisaasti 2) Hukkalämmöt hyödynnetään sekä 3) Yhteisöt ja kotitaloudet tekevät energiakäänteen.
Resurssiviisaan ruokajärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Ruoan markkinat toimivat resurssiviisaasti 2) Ruokaketjut ovat lyhyitä ja kestäviä 3) Ruokalat toimivat esimerkkeinä 4) Osallistumisen mahdollisuuksia ruoan tuotantoon sekä 5) Ruokajärjestelmän resurssien arvoa monipuolistetaan.
Resurssiviisaan vesijärjestelmän osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Seudullinen vesijärjestelmä toimii resurssiviisaasti 2) Hulevesien hallinta on tehokasta ja kattavaa 3) Vettä käytetään uudelleen ja kierrätetään sekä 4) Vedenkäyttöä ja haitta-aineita hallitaan paremmin.
Resurssiviisaan liikkumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Lihasvoimalla liikkuminen kasvaa 2) Liikutaan yhdessä ja jaetusti 3) Tavarat kulkevat resurssiviisaasti sekä 4) Matkailu kehittyy resurssiviisaaksi.
Resurssiviisaan rakentamisen, rakennuksien ja asumisen osalta muutostavoitteiksi on määritelty 1) Rakennettua ympäristöä käytetään pidempään 2) Rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta 3) Suunnitellaan resurssiviisaaksi - Turun esimerkkikaupunginosat näyttävät tietä sekä 4) Rakennetaan materiaaleja kierrättäen ja resurssiviisaasti.
Muutostavoitteiden alle on laadittu toimenpiteitä, joiden avulla muutostavoitteet konkretisoituvat. Toimenpiteitä suunnitellaan, käynnistetään ja arvioidaan jatkuvasti. Lisäksi tiekartassa on erilaisia läpileikkaavia muutostekijöitä.
Siirtymää kiertotalouteen toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Suurin osa toimenpiteistä on kaupunkivetoisia, mutta myös uusien toimijoiden panostusta tarvitaan yhä enemmän ja kaupunki vahvistaa sidosryhmätyötä entisestään. Erityinen painotus tulee olemaan kiertotalouden liiketoimintaekosysteemien ja markkinoiden vahvistamisessa.
Tiekartassa on kiinnitetty paljon myös huomiota siihen, että siirtymä kiertotalouteen olisi reilu ja sosiaalisesti oikeudenmukainen ja toimenpiteitä tehdään asukkaiden osallisuus huomioiden. Tavoitteena on, että alueen asukkaat, yhdistykset ja muut toimijat kokevat kiertotalouden työn omakseen.
Tiekartta laadittiin paikallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä
Tiekarttaa laadittiin yhteistyössä Turun kaupungin, Turun Yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Turku Science Park Oy:n, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen Liiton, Valonian, Sitran sekä ICLEI:n kanssa. Valonia oli työssä tiiviisti mukana laatimassa sisältöjä ja niiden muotoa sekä tuomassa tiekarttaan alueellista näkökulmaa.
ICLEI (Local Governments for Sustainability) -verkosto kehittää ja koordinoi kuntien kestävän kehityksen työtä maailmanlaajuisesti ja sitä kautta Turunkin tiekartasta tehtiin kansainvälisesti skaalattava malli. Näin Turun seutu toimii esimerkkinä sellaisille kaupungeille ja seuduille ympäri maailman, jotka haluavat käynnistää kiertotaloustyönsä ja tehdä tavoitteellisempaa ilmastopolitiikkaa. Tiekarttatyötä on rahoittanut Sitra.
Lisätiedot
Kiertotalouden tiekartta (PDF)
Lisätietoja tiekartasta Turun kaupungin sivuilla
Turun kiertotaloustyön esittelyä ICLEI:n sivustolla (eng.)
Lounais-Suomen toimenpideohjelma valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamisesta on päivitetty
Alueellista tiekarttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi Lounais-Suomessa on päivitetty. Vuonna 2019 julkaistua tiekarttaa päivitettiin kevään ja syksyn 2021 aikana kuvaamaan tiekartan teemoissa tapahtunutta kehitystä kuluneiden muutaman vuoden aikana. Päivitys pohjaa sidosryhmäkeskusteluihin sekä sidosryhmille lähetettyyn kyselyyn seurantakauden aikana toteutuneista ja edistyneistä toimenpiteistä. Tiekartan teemoiksi nostettiin alkuperäisessä laadintaprosessissa rakentaminen, biohajoavat jätteet ja ravinnekierto sekä yhdyskuntajätteet. Kahdessakin vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon.
Rakentamisen teemassa alueelle on muun muassa perustettu Turku Science Parkin vetämänä rakentamisen kiertotalouden klusteri, Lounais-Suomen jätehuolto on laatinut kotitalouksille suunnatun oppaan rakennus- ja remonttijätteiden käsittelyyn ja alueella on järjestetty useita maankäyttöön, maarakentamiseen, uusiomateriaaleihin sekä maamassoihin liittyviä koulutuksia ja webinaareja. Seuranta-ajanjaksolla Valonian ja Varsinais-Suomen liiton toimesta teetettiin Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa -selvitys ja selvityksen pohjalta järjestettiin kolmiosainen Rakentamisen kiertotalous -webinaarisarja. Tulevien vuosien keskittymisen kohteiksi määriteltiin muun muassa osaamisen kehitys ja koulutus korkeakoulujen ja yritysten tiiviimpänä yhteistyönä sekä parempi alueellinen tietämys rakennusjätteen synnystä, käytettävyydestä sekä sen kierrätysasteesta.
Biohajoavien jätteiden ja ravinnekierron teemassa Porissa on otettu käyttöön koulujen ylijäämäruokajakelun toimintamalli. Käytössä myös sähköinen kysely, jolla kartoitetaan lukioissa ruokailijoiden määrää etukäteen hävikin vähentämiseksi ja lisäksi Porin palveluliikelaitos kehittää ruokahävikin seurantaa jatkuvaksi. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta alensi kotitalouksien ja kuntien palvelutoiminnan biojätteen käsittelymaksuja 35 % vuoden 2021 alusta ja lisäksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lla on käynnissä kehittämistyö liittyen lietehuollon vastaanottoverkoston kehittämiseen ja kuivaavan kaluston käyttöönoton mahdollisuuksista. Seurantakauden aikana toteutettiin valtakunnallinen Rakasta joka murua -ruokahävikki- ja biojätekampanja. Alueella käynnistyneessä Sustainable biogas -hankkeessa edistetään biokaasutuotannon yhteydessä tapahtuvaa ravinnekierrätystä. Tulevina vuosina biohajoavien jätteiden ja ravinnekierron teemassa halutaan panostaa muun muassa biojätteen keräysasteen nostoon tähtääviin toimenpiteisiin sekä yhdyskuntalietteiden keräyksen, kuljetuksen ja jatkohyödyntämisen edelleen kehittämiseen ja tiedonvälitykseen.
Yhdyskuntajätteiden osuudessa toteutuneina toimenpiteinä nostettiin esiin muun muassa se, että Turun ammattikorkeakoulussa on päivitetty opetusmateriaaleja muun muassa jätteiden, kierrätysmateriaalien ja kestävän kehityksen asioiden osalta. Alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä poistotekstiilin kiertotalouslaitos valmistui Paimioon ja Salossa Korvenmäen Ekovoimalaitos on toiminut testialustana uusille innovaatioille. Jatkossa yhdyskuntajätteiden teemassa keskittymisen kohteiksi määriteltiin muun muassa jätteen synnyn ehkäisyn toimenpiteisiin paneutuminen sekä kuntien jätehuoltomääräysten yhtenäistäminen.
Tutustu päivitettyyn Kierrätyksestä kiertotalouteen. Tiekartta valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen Lounais-Suomessa -tiekarttaan Valonian verkkosivuilla.
Lisätiedot
Anni Lahtela, kiertotalouden projektiasiantuntija, Valonia
anni.lahtela@valonia.fi
Mitä kunta voi tehdä edistääkseen ravinteiden kiertoa?
Millainen on ravinneneutraali kunta? Mitä kunta voi tehdä edistääkseen ravinteiden kiertoa alueellaan? Jo päättyneessä RANKU-hankkeessa laadittiin neuvonnalliset työkortit, joissa kerrotaan kuuden teeman osalta, mistä teemoissa on kunnan näkökulmasta kysymys, mitä kunta voi tehdä, mitkä ovat vastuulliset toimialat sekä tärkeimmät sidosryhmät.
Maatalouden piirissä syntyy eniten ravinteita sisältäviä biomassoja, joissa on suurin potentiaali myös kehittää ravinteiden kierrätystä. Maatalouden ravinnepäästöt kuormittavat myös vesistöjä, paikoin huomattavasti. Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin vesien tilaa heikentävä tekijä. Tutustu maatalouden työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.
Paikallisesti pienillä vesistöalueilla metsätalouden vaikutukset vesiin voivat olla huomattavat. Monilla kunnilla on merkittävä metsäomaisuus, jolloin se on luomassa kysyntää aiempaa laajakatseisemmalle metsäsuunnittelulle. Vesien hallintaa metsissä on tulevaisuudessa huomioitava enemmän huomattavan runsassateisten tai kuivien kausien lisääntyessä. Tutustu metsätalouden työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.
Ruoan tuottaminen, kuljettaminen, valmistaminen ja kuluttaminen aiheuttavat noin kolmanneksen kulutuksen ympäristökuormasta. Ravitsemispalveluissa noin 16 prosenttia valmistetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Määrä on merkittävä sekä talouden että ympäristön kannalta. Kestävän ravinteiden käytön mukaiset ruokapalvelut ostavat kestävästi tuotettuja elintarvikkeita ja raaka-aineita. Tutustu ruokapalveluiden työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.
Laki julkisista hankinnoista ohjaa hankintoja ja velvoittaa julkisia toimijoita kilpailuttamaan hankintansa, mutta myös antaa mahdollisuuksia edistää ravinneneutraaliutta. Useimmiten tavoitteena on kokonaistaloudellisuus kunnalle ja hankinnoilla tavoitellaan myös aluetaloudellisia vaikutuksia. Hankintalaki mahdollistaa erilaisia käytäntöjä hankintojen suunnitteluun. Tutustu julkisten hankintojen työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.
Kaavoitus ohjaa kunnan toimintaa ja maankäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Kaavoitus ja sen seurauksena maankäytön suunnittelu ja ohjaus ovat merkittäviä tekijöitä kiertotalouden, erityisesti ravinteiden kierrätyksen, laaja-alaisessa edistämisessä. Tutustu kaavoituksen työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.
Kunnilla on vesihuoltolain mukainen vastuu kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti siten, että terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti ja jätevesien käsittely turvataan. Suurin osa (n. 85 %) suomalaisista asuukin keskitetyn viemäröinnin ja jätevesienkäsittelyn piirissä. Lopuilla jätevedet käsitellään omalla kiinteistöllä. Vain harvalla on kompostoiva tai muu vastaava käymälä, jossa ei käytetä vettä. Kunnat tai kuntien yhteiset laitokset omistavat suurimman osan viemäriverkostoista ja jätevesienpuhdistuslaitoksista, jonne ohjataan usein myös teollisuuden esipuhdistettuja jätevesiä. Maatalouden biomassojen jälkeen yhdyskuntajätevesilietteet ovat määrällisesti suurin orgaanisia ravinteita sisältävä jae. Tutustu jätevesien työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.
Lisätiedot
Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ely-keskus
anni.karhunen@ely-keskus.fi
Turkuun avattu Suomen ensimmäinen nesteytettyä biokaasua tuottava biokaasulaitos
Turun Topinojalla sijaitsevan biokaasulaitoksen mittava laajennus- ja modernisointiprosessi on saatu päätökseen ja laitoksen kaupallinen käyttö on aloitettu. Turun biokaasulaitos on Suomen ensimmäinen biokaasulaitos, joka tuottaa nesteytettyä biokaasua liikenteen, teollisuuden ja meriliikenteen tarpeisiin. Turun laitos edistää kiertotalouden toteutumista ja kaasumarkkinan kehittymistä Turun seudulla. Turun biokaasulaitos lisää kestävästi uusiutuvan energian osuutta Suomessa käytetystä energiasta parantamalla sen tarjontaa.
Laitoksella käsitellään vuodessa noin 130 000 tonnia biomassoja, tuotetaan noin 60 GWh nesteytettyä biokaasua (LBG) vuodessa, joka vastaa 125 raskaan liikenteen ajoneuvon tai 5 000 henkilöauton vuotuista polttoaineenkulutusta. Laitoksella tuotetaan myös noin 4 000 t ammoniakkivettä kierrätysravinteeksi.
Gasum vauhdittaa biokaasun tuotantokapasiteettia laajentamalla olemassa olevia biokaasulaitoksia, rakentamalla uusia laitoksia ja laajentamalla biokaasun hankintaa muiden toimijoiden tuotantolaitoksista. Yhtiö tavoittelee biokaasuntuotannossa kustannustehokkuutta ja uusien biokaasun tuotantoon sopivien raaka-aineiden käyttöä.
Gasum käsittelee biokaasulaitosverkostossaan biomassoja noin 800 000 t/vuosi ja tuottaa lannoitevalmisteita yhteensä noin 740 000 tn/vuodessa yhteensä Suomessa ja Ruotsissa. Biokaasu on täysin uusiutuva energialähde, jota voidaan tuottaa monenlaisista biohajoavista jätteistä. Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosentilla fossiiliseen dieseliin verrattuna. Gasumilla on nyt 15 biokaasulaitosta Suomessa ja Ruotsissa, ja yhtiö on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista.
Lisätiedot
Johan Grön, johtaja, biokaasu, Gasum
johan.gron@gasum.com
Ari Suomilammi, johtaja, biokaasu, kiertotalous Suomi, Gasum
ari.suomilammi@gasum.com
Kuva: Gasum