anni
Kiertotalouden opetusta edistetään Turun ammattikorkeakoulussa
Kiertotalouden opetuksessa on vielä paljon kehitettävää niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisestikin. Turun ammattikorkeakoulu kehittää uudessa #kiertotalous-hankkeessa uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi. Tavoitteena on integroida kiertotalousosaaminen ja kiertotalousajattelu osaksi kaikkia aloja ja toimintoja.
Hankkeessa luodaan suomalaisten ja kansainvälisten oppilaitosten käyttöön oppimateriaaleja kiertotalouden opettamiseen. Oppimateriaalit ovat kirjallisena ja videoina tuotettuja, innostavia oppaita kustakin kiertotalouden innovatiivisesta opetusmenetelmästä.
Hankkeessa on yhteistyössä kuusi korkeakoulua. Turun ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun kiertotalousmoduuleissa toteutuu ryhmätyötaitojen, monialaisuuden ja oppimisen ja tiedonhaun valmiuksien edistäminen. Kertynyttä osaamista pyritään levittämään muidenkin hyödyksi luomalla kiertotalouden opetuksen menetelmäpaketteja oppilaitosten käyttöön. Menetelmäpaketit tuotetaan sekä suomeksi että englanniksi.
Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa tarkastellaan olemassa olevia kiertotalousmoduuleja ja niiden hyviä käytänteitä. Valittujen jatkojalostettujen ja kokonaan uusien käytänteiden perusteella suunnitellaan oppimismenetelmiä, jotka pilotoidaan hanketta toteuttavien oppilaitosten ja kumppanikorkeakoulujen opiskelijoille. Myöhemmin materiaalit ja menetelmät lanseerataan kaikille koulutusasteille. Opiskelijat ovat kaikissa työpaketeissa mukana osallistumalla sisältöjen luomiseen ja menetelmien arviointiin.
Lisätiedot
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Ekovoimalaitos Salon Korvenmäkeen
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja Salon Kaukolämpö Oy ovat perustaneet energiayhtiön, joka rakentaa jätepolttoaineita käyttävän ekovoimalaitoksen Salon Korvenmäkeen. Uuden yhtiön nimeksi esitetään Lounavoima Oy:tä.
Lounavoima Oy rakentaa ekovoimalaitoksen, jossa lähtökohtaisesti lounaisen Suomen kotitalouksien kierrätykseen kelpaamattomat jätteet hyödynnetään lähienergiaksi Salon kaupungin asukkaille ja yrityksille. Hanke mahdollistaa merkittävän kiertotalouden keskittymän kehittämisen Salon ja Turun seuduille. Ekovoimalaitoksen valmistumisen myötä jätteen käsittelystä saatava taloudellinen hyöty säilyy lounaisessa Suomessa. Nykyisin jätteitä joudutaan kuljettamaan hyödynnettäväksi muualle Suomeen ja ulkomaille.
Hankkeen kokonaisrahoitusta koskevat valmistelut ovat käynnissä. Myös ympäristölupaprosessi on hyvässä vauhdissa. Seuraavaksi kilpailutetaan ekovoimalaitoksen esisuunnittelija ja rekrytoidaan rakennushankkeesta vastaava projektipäällikkö.
Lounais-Suomen jätteet sähköksi ja kaukolämmöksi hyödyntävän ekovoimalaitoksen on tarkoitus nousta Korvenmäkeen vuonna 2020.
Lisätiedot
Jukka Heikkilä
jukka.heikkila@lsjh.fi
Avoimesta datasta apua kiertotalouden vauhdittamiseen
Digitalisaatiossa sekä avoimen datan hyötykäytössä piilee paljon liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollisuuksia kiertotalouden innovatiiviseen edistämiseen. Avoimilla toimintamalleilla tuotetut palvelut voivat olla Suomen seuraava menestystarina. Avoimen datan hyödyntäminen yritysten toiminnassa on kuitenkin vielä alkutekijöissään.
Tällä hetkellä suurin osa tiedosta on piilossa eri virastoissa ja yrityksissä eikä pk-yrityksillä ole mahdollisuutta hyödyntää sitä. Yritysten aikaa kuluu tiedon löytämiseen, metadatan lukemiseen ja eri lähteistä saadun tiedon yhteensovittamiseen. Jäykistä rakenteista on päästävä verkostomaisiin ja joustaviin toimintamalleihin.
Turun ammattikorkeakoulun syksyllä 2017 alkaneessa DaaS – Open Data as a Service -hankkeessa luodaan mikro- ja pk-yrityksille avointa dataa ja digitalisaatiota hyödyntävä yhteiskehittämisen toimintamalli. Yhtenä kehitysteemana on erityisesti kiertotalouteen liittyvä potentiaali. Kiertotalouden työpaketissa toteutetaan seitsemän pilottiprojektia, joissa jokaisessa on mukana 3–10 yritystä. Kokeilut liittyvät muun muassa jakamistalouteen sekä aiemmin jätteenä olleen materiaalin saamiseen liiketaloudellisesti kannattaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Kiertotalous nähdään hankkeessa laajana kokonaisuutena, johon sisältyy luonnollisten ja teknisten kiertojen lisäksi sosiaalisen pääoman kierto ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Kiertotalouden lisäksi hankkeessa keskitytään älykkääseen liikenteeseen, digitaaliseen uudistumiseen sekä liiketoimintamallien haastamiseen ja törmäyttämiseen. Turun ammattikorkeakoulun lisäksi EAKR-rahoitteista hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy sekä Turun yliopisto. Hanke kestää elokuun 2019 loppuun.
Lisätiedot
Jonna Heikkilä, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
jonna.heikkila@turkuamk.fi
+358 44 907 2069
Kuntien luottamushenkilöille tarjotaan kiertotalouskoulutusta
Luottamushenkilöillä suuri mahdollisuus vaikuttaa kuntien kiertotalouteen ja kestäviin ratkaisuihin. Valtuutetut ja lautakuntien jäsenet ovat avainroolissa menestyvien ja kilpailukykyisten kuntien rakentamisessa. Tulevaisuuden suurimpiin haasteisiin lukeutuvat yhä niukkenevat resurssit ja ympäristöhaasteet. Valonia tarjoaa kuntien luottamushenkilöille koulutusta, jossa tuodaan kiertotalouden vaikuttamisen paikat näkyviin.
Kiertotalous on kestävyyshaasteiden ratkaisu sekä suuri mahdollisuus. Kiertotaloudessa hyvinvointi ei perustu kertakäyttöiselle materiaalien kuluttamiselle, vaan tarkoituksena on saada aikaan tarpeita vastaavia palveluita vähemmillä luonnonvaroilla. Koulutus- ja tietopaketissa syvennytään siihen, mitä kiertotalous käytännössä tarkoittaa varsinaissuomalaisen kunnan päätöksenteossa. Aihekokonaisuuksia ovat uusiutuva energia, kuntien hankinnat, tulevaisuuden liikkuminen sekä kiertotalous osana sivistystoimea.
Kuntien rooli maankäytön suunnittelijana, tilaajana, asiakkaana, rakennuttajana ja lupaviranomaisena sisältää suuren määrän yksittäisiä päätöksiä, joilla joko tuetaan tai hankaloitetaan kiertotalousyhteiskunnan syntymistä – puhumattakaan kunnan roolista kasvattajana, ruokakulttuuritoimijana tai matkailun edistäjänä. Kuntien luottamushenkilöiden on oltava tietoisia siitä, missä kohtaa suunnittelua ja päätöksentekoa kiertotalous on osattava ottaa huomioon. Kiertotalous voi tuoda moneen asiaan lisäarvona myös uudenlaista omavaraisuutta, paikallisuutta sekä hajautettua kilpailukykyä. Sitran mukaan kiertotalous voi mahdollistaa Suomessa jopa kolmen miljardin vuotuisen arvonlisän ja luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa on kyse myös alueiden houkuttelevuudesta yritysten silmissä. Vaikka suuret menestystarinat tapahtuvat monesti globaaleilla areenoilla, on kokeilumahdollisuuksien löydyttävä läheltä. Kunnat voivat hankintaprosessiensa kautta tarjota yrityksille testialustoja. Kunta, joka nojautuu jätteettömyyteen, omavaraiseen energiatuotantoon, älykkääseen liikennejärjestelmään ja osallistavaan suunnittelukulttuuriin on varmasti myös houkutteleva asuin- ja yritysympäristö.
Koulutusta tarjotaan kaikille Varsinais-Suomen puoleille lähtökohtaisesti paikallisten piirijärjestöjen tai vastaavien toimijoiden kautta. Koulutussarja alkoi Keskustan tilaisuudella tiistaina 21.11.2017.
Lisätiedot
Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Valonia
riikka.leskinen@valonia.fi
+358 44 907 5995
Saarenjärvellä tehostetaan ravinteiden keräämistä ja kierrättämistä
SAAVI (Saarenjärven ravinteiden keräämisen yhteistyö ja ylläpito) on vesien- ja merenhoidon kärkihanke. Toiminnalla tähdätään ravinteiden keräämisen ja kierrättämisen tehostamiseen Lounais-Suomessa sijaitsevalla Saarenjärvellä parantamalla järven kosteikkoluonnetta ravinteiden kerääjänä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on Saarenjärven tilan parantaminen.
Hankkeessa yhteensovitetaan järvelle kohdistuvia käyttöpaineita siten, että järven kosteikkoluonne ja luonnon monimuotoisuus voidaan turvata ja niitä voidaan lisätä. Alueelle tehdään toimenpiteitä ohjaava luonnonhoitosunnitelma, jossa tarkennetaan ja toteutetaan hoitotoimenpiteitä Kiskonjoen vesistön Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Lisäksi paikallisia sitoutetaan alueella tehtäviin luonnonhoitotoimiin ja ravinteiden kierrätykseen, jotta näille saadaan jatkuvuutta.
Konkreettisia toimenpiteitä alueella ovat vesikasvillisuuden niitot, elinympäristökunnostukset (esimerkiksi laidunalueiden raivaus), kosteikkosuunnitelman laatiminen alueelle, niittomassan biohiiltämiskokeilut ja peltolevitys.
Toimia toteutetaan 1.9.2017- 30.11.2019 välisenä aikana yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 154 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta.
Lisätiedot:
Maria Yli-Renko, Varsinais-Suomen ELY-keskus
maria.yli-renko@ely-keskus.fi
puh. 029 502 3020
Kiertotaloutta tukevien liikkumispalveluiden leviämistä kehitetään Turussa
Liikennevirasto ja maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto MAL ovat käynnistäneet kehittämishankkeen Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin. Tavoitteena on yhdessä Jyväskylän, Turun, Lahden ja Tampereen kanssa edistää kestävän liikkumisen palveluiden leviämistä kuluttajille. Liikennevirastossa kannustimena hankkeelle on toiminut tarve saada kestävän liikkumisen palveluiden kehittäminen mahdollisimman lähelle ihmisiä.
Kestävät liikkumispalvelut tarkoittavat sujuvia ja edullisia matkaketjuja, joissa kaikki tai yksittäiset henkilöautomatkat on korvattu esimerkiksi yhteiskäyttöautoilla, kimppakyydeillä, kaupunki- ja vuokrapyörillä tai uudenlaisella kutsujoukkoliikenteellä. Yhteishankkeella pyritään siihen, että kestävän liikkumisen palvelut saadaan osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. Hankkeessa laaditaan markkina-analyysi kestävistä liikkumispalveluista, tarkastellaan kohdekaupunkeja liiketoimintaympäristönä ja selvitetään kuluttajien valmiuksia ottaa uusia liikkumisen palveluja käyttöön. Esimerkkeinä on neljä kaupunkiseutua, joissa paneudutaan eri teemoihin: Jyväskylän seutu keskittyy yhteiskäyttöautoihin, Lahti pyöräpysäköintipalveluihin, Tampere uudenlaisen kutsutaksipalvelun rakentamiseen ja Turku kaupunkilogistiikkaan.
Turussa keskitytään kaupunkilogistiikkaan ja erityisesti niin sanotun viimeisen kilometrin kuljetuksiin keskusta-alueella. Tavoitetilana on, että logistiikkakuljetuksissa käytettäisiin kevyempää kuljetuskalustoa kuten sähköpyöriä ja -skoottereita peräkärryineen ja vähäpäästöisiä energianlähteitä. Yhteishankkeessa tullaan Turussa selvittämään pilotointimahdollisuutta keskusta-aluetta palvelevalle lähijakelukeskuskonseptille. Konseptissa kuljetusyritykset toimittaisivat lähetykset omalla tai yhteiskuljetuksella lähijakelukeskukseen, josta paketit ja muut lähetykset kuljetettaisiin loppuasiakkaalle vähäpäästöisillä ja kevyemmillä kuljetustavoilla. Tavoitteena on luoda yhteistoiminnallinen malli, joka on kustannustehokas ja toimiva. Kuljetusyritysten kannalta tärkeää pilotoinnissa on taata kuljetusketjun luotettavuus, kustannustehokkuus sekä liikesalaisuuksien säilyttäminen. Tärkeää on myös mukana olevien yritysten tai muiden toimijoiden näkyvyys yhteisen brändäyksen keinoin.
Turun kaupungissa hankkeen taustalla on vahvasti syksyllä 2017 esitelty keskustavisio, jossa keskusta-alueen on tavoitteena olla saavutettava ja helposti kuljettava, kaupallisesti houkutteleva sekä eläväinen kohtaamispaikka. Kokonaisuudessaan kestävien liikkumispalvelujen kehittäjäverkoston tavoitteena on, että liikkumisen palveluja tarjoavat yritykset sekä erikokoisten kaupunkien ja kaupunkilaisten tarpeet kohtaavat.
Hanke aloitettiin syksyllä ja se päättyy helmikuussa 2018.
Lisätiedot
Stella Aaltonen, hankepäällikkö, Turun kaupunki
stella.aaltonen@turku.fi
+358 44 907 5983
Vaatelainaamo Vaatepuu: Naisten yhteisöllinen vaatekaappi Turun Forum korttelissa
Vaatepuu (fashion library) on naisten yhteisöllinen vaatekaappi, mistä lainataan kotimaisia arki- ja juhlavaatteita sekä asusteita kuin kirjastosta kirjoja jäsenyys- tai kertaperiaatteella. Jäseneksi sitoudutaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenyyksiä on erilaisia, mutta keskimäärin yhden tuotteen laina on muutaman euron luokkaa.
Vaatepuun missiona on saada ihmiset ostamaan vähemmän omaksi ja panostamaan järkeviin ja laadukkaisiin hankintoihin. Toiminnan arvoihin sisältyy kuitenkin yhteinen hauskanpito.
Vaatepuu Turku on osa Vaatepuun ketjua, missä tuotevalikoimaa vaihdellaan pisteestä toiseen. Useat eri toimipisteet mahdollistavat sen, että tuotteita pystytään pitämään kierrossa niiden koko elinkaaren ajan niin, että jäsenet saavat silti vaihtelua yhteisen vaatekaapin sisältöön.
Vaatepuu opastaa jäseniä vaatteiden huollossa ja huoltaa niitä itsekin tarpeen vaatiessa. Vaatepuun ideologiaan kuitenkin kuuluu, että jokainen jäsen kantaa vastuun yhteisen vaatekaapin sisällöstä.
Vaatepuu Turku on avoinna torstaisin klo 16-19 ja sitä pyörittää ekologinen lastenvaatekauppa Punaisen Norsun henkilökunta.
Lisätiedot
www.jarvenpaanvaatepuu.fi, pian www.vaatepuu.fi
Soile-Maria Linnemäki
vaatepuu@gmail.com
+358 40 740 2155
Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa
Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä halutaan toteutettua ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta voidaan välttyä matkailun mukanaan tuomilta ravinnekuormilta ja -huuhtoutumilta. SaaRa-hankkeen kehitystavoitteena on herättää matkailijoiden huomiota omaan jätteenkäsittelyyn, erityisesti ruokahävikin syntyyn ja käsittelyyn saaristossa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.
Konkreettisena tavoitteina:
1) Vähentää ruokahävikin syntyä 30 prosenttia nykyisestä uusilla innovatiivisilla menetelmillä yhteistyössä palvelutuottajien kanssa viestinnän ja neuvonnan keinoin.
2) Motivoida matkailukohteiden ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä kompostoimaan syntyvä ruokahävikki tarjoamalla heidän käyttöönsä riittävän tehokas kompostori suhteutettuna kohteessa syntyvään biojätteeseen.
3) Tuotteistaa ruokahävikki matkailutuotteeksi tai -palveluksi.
4) Motivoida veneilijöitä lajittelemaan jätteet ja hyödyntämään kompostoreja.
Hankkeen konkreettisilla toimenpiteillä sekä tiedotuksella herätetään saaristossa toimivien – niin vapaa-ajan asukkaiden, palveluntuottajien kuin matkailijoiden ja veneilijöiden - vastuuta vähentämällä biojätteen syntymistä sekä kierrättämällä tehokkaasti Saaristomeren alueella hyödynnettävissä olevia matkailun aiheuttamia ravinteita.
Hanketta toteutetaan 1.11.2017–31.10.2019 välisenä aikana neljässä Saaristomeren matkailukohteissa ja vierasvenesatamissa Nauvossa, Seilissä ja Örössa sekä eteläisessä Jurmossa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun yliopiston Brahea-keskus, joka toimii hankkeen koordinaattorina.
Lisätiedot
Leena Erälinna, projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
leena.eralinna@utu.fi
+358 40 6847 450
Tarkemmin kohdistettua maatalouden vesiensuojelua
KOTOMA- hanke tähtää maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tarkempaan kohdentamiseen eroosioherkille alueille Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Hankkeessa hyödynnetään Luonnonvarakeskuksen laatimaa RUSLE 2015- eroosiomallia, joka määrittää veden aiheuttaman eroosion määrän 2x2m ruuduille. KOTOMA- hankkeessa yhdistetään RUSLE 2015-eroosiomallia ELY-keskuksen omaan paikkatietoaineistoon.
Hankkeen tarkoituksena on luoda paikkatietopohjainen työkalu, jolla voidaan tarkastella peltolohkokohtaisesti eri vesiensuojelumenetelmien soveltuvuutta ja tarpeellisuutta. Työkalun pohjalta muodostetaan vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamismalli, joka on ehdotus siitä miten maaseudun vesiensuojelun toimenpiteitä tullaan seuraavalla ympäristökorvausjärjestelmä kaudella 2021–2027 kohdentamaan. Tarkemmalla kohdentamisella pyritään tuomaan tehokkuutta vesiensuojeluun ja suojeluun käytettyihin resursseihin. Oikein kohdennetuilla ja tarkoituksenmukaisilla vesiensuojelutoimenpiteillä edistetään maatalouden ravinnekiertoa.
Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Hanke on yksi Suomen hallituksen ravinnekierrätyksen kärkihankkeista ja sitä tehdään yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, MTK-Satakunnan, MTK-Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.
Lisätiedot
Pekka Parkkila, suunnittelija, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesiyksikkö, KOTOMA-hanke
pekka.parkkila@ely-keskus.fi
p. 0295023050
Kaarinan uimahallin katolle asennettiin aurinkokalvopaneeleita
Kaarinan kaupunki sijoittaa energiansäästötoimiin pienimuotoisissa projekteissa vuosittain yhteensä 30 000 euroa. Paljon panostetaan valaistustoimenpiteisiin kun vanhoja valaisimia vaihdetaan uusiin LED- valaisimiin.
Kaupunki hyödyntää myös aurinkoenergiaa. Kaarinan uimahallin etelälappeelle asennettiin kesällä 2017 noin 50 neliömetrin alalle Virte Solar Oy:n aurinkokalvokeräimiä, jotka tuottavat sähköä. Kokeellisen aurinkokeräinprojektin päätarkoituksena on selvittää toimittajan asennuksen toimivuus ja saatavuus sekä projektinläpivientikyky. Uimahallissa on hyödynnetty aurinkoenergiaa ennenkin. Aiemmin asennetut lämpökeräimet tuottavat lämpöä uimahallin vedenlämmitykseen.
Erittäin huomaamattomat kalvot tuottavat sijoitettuun pääomaan nähden vuosittain 4–5 % pienentyneenä sähkölaskuna. Kalvojen takaisinmaksuaika on noin 20 vuotta. Aurinkokalvopaneelien tuottama sähkö kattaa uimahallin energiakulutuksesta vain pienen osan. Kuitenkin uimahallit, kuten myös esimerkiksi sairaalat, ovat kannattavia kohteita energiansäästöprojekteille, sillä ne kuluttavat kaiken energian mitä niihin pystytään syöttämään. Tämä ei päde kaikkiin julkisiin rakennuksiin. Koulurakennuksissa aurinkosähköstä saatavia hyötyjä pienentää se, että koulut ovat kiinni vuoden aurinkoisimpina aikoina. Keräinmäärän mitoitus on siis oltava tarkkaan mietitty.
Pelkästään rahassa mitattuna aurinkokalvopaneelit eivät ole vielä loistava sijoitus. Kaupungilla kuitenkin tiedostetaan vahvasti, että kaikkea ei mitata vaan euroissa vaan investoinneilla halutaan myös edistää puhtaampaa energiaa ja kaupungin asemaa kehityksen aallonharjalla. Kaupungilla on pitkän tähtäimen suunnitelmissa suuria aurinkoenergiahankkeita, joita aletaan toteuttamaan markkinoiden vielä hiukan kehityttyä.
Lisätiedot:
Pasi Hyvönen, rakennusmestari, Kaarinan kaupunki
pasi.hyvonen@kaarina.fi
(02) 588 4870