Mitä kunta voi tehdä edistääkseen ravinteiden kiertoa?

Millainen on ravinneneutraali kunta? Mitä kunta voi tehdä edistääkseen ravinteiden kiertoa alueellaan? Jo päättyneessä RANKU-hankkeessa laadittiin neuvonnalliset työkortit, joissa kerrotaan kuuden teeman osalta, mistä teemoissa on kunnan näkökulmasta kysymys, mitä kunta voi tehdä, mitkä ovat vastuulliset toimialat sekä tärkeimmät sidosryhmät.

Maatalouden piirissä syntyy eniten ravinteita sisältäviä biomassoja, joissa on suurin potentiaali myös kehittää ravinteiden kierrätystä. Maatalouden ravinnepäästöt kuormittavat myös vesistöjä, paikoin huomattavasti. Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin vesien tilaa heikentävä tekijä. Tutustu maatalouden työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.

Paikallisesti pienillä vesistöalueilla metsätalouden vaikutukset vesiin voivat olla huomattavat. Monilla kunnilla on merkittävä metsäomaisuus, jolloin se on luomassa kysyntää aiempaa laajakatseisemmalle metsäsuunnittelulle. Vesien hallintaa metsissä on tulevaisuudessa huomioitava enemmän huomattavan runsassateisten tai kuivien kausien lisääntyessä. Tutustu metsätalouden työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.

Ruoan tuottaminen, kuljettaminen, valmistaminen ja kuluttaminen aiheuttavat noin kolmanneksen kulutuksen ympäristökuormasta. Ravitsemispalveluissa noin 16 prosenttia valmistetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Määrä on merkittävä sekä talouden että ympäristön kannalta. Kestävän ravinteiden käytön mukaiset ruokapalvelut ostavat kestävästi tuotettuja elintarvikkeita ja raaka-aineita. Tutustu ruokapalveluiden työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.

Laki julkisista hankinnoista ohjaa hankintoja ja velvoittaa julkisia toimijoita kilpailuttamaan hankintansa, mutta myös antaa mahdollisuuksia edistää ravinneneutraaliutta. Useimmiten tavoitteena on kokonaistaloudellisuus kunnalle ja hankinnoilla tavoitellaan myös aluetaloudellisia vaikutuksia. Hankintalaki mahdollistaa erilaisia käytäntöjä hankintojen suunnitteluun. Tutustu julkisten hankintojen työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.

Kaavoitus ohjaa kunnan toimintaa ja maankäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Kaavoitus ja sen seurauksena maankäytön suunnittelu ja ohjaus ovat merkittäviä tekijöitä kiertotalouden, erityisesti ravinteiden kierrätyksen, laaja-alaisessa edistämisessä. Tutustu kaavoituksen työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.

Kunnilla on vesihuoltolain mukainen vastuu kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti siten, että terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti ja jätevesien käsittely turvataan. Suurin osa (n. 85 %) suomalaisista asuukin keskitetyn viemäröinnin ja jätevesienkäsittelyn piirissä. Lopuilla jätevedet käsitellään omalla kiinteistöllä. Vain harvalla on kompostoiva tai muu vastaava käymälä, jossa ei käytetä vettä. Kunnat tai kuntien yhteiset laitokset omistavat suurimman osan viemäriverkostoista ja jätevesienpuhdistuslaitoksista, jonne ohjataan usein myös teollisuuden esipuhdistettuja jätevesiä. Maatalouden biomassojen jälkeen yhdyskuntajätevesilietteet ovat määrällisesti suurin orgaanisia ravinteita sisältävä jae. Tutustu jätevesien työkorttiin ja kunnan vaikuttaviin toimenpiteisiin täällä.

Lisätiedot

Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ely-keskus
anni.karhunen@ely-keskus.fi