Month: lokakuu 2016

Topinpuisto on tulevaisuuden kiertotalousverkosto

Topinpuisto on tulevaisuuden kiertotalousverkosto, johon sisältyy Turun Topinojalle rakentuva kiertotalouspuisto, virtuaalinen kohtaamispaikka sekä näyteikkuna kiertotalouden toimijoille. Topinojalla toimii jo ympäristöalan yrityksiä, jotka haluavat yhdessä kehittää kiertotaloutta ja resurssiviisautta. Topinpuiston visiona on laajasti kiertotalouden arvoketjuja kehittävä avoin pilottialusta. Topinpuiston kehittämistä koordinoi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy.

Topinpuisto tulee tarjoamaan kehittämismahdollisuuksia jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämiseksi monenlaisille yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Virtuaalinen Topinpuisto laajentaa mahdollisuudet alueellisesti ja toiminnallisesti. Yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa Topinpuistosta kehitetään monipuolinen kiertotalouden oppimisympäristö ja näyteikkuna.

Topinpuiston kiertotalousverkostossa ovat jo mukana Ekopartnerit Turku, Gasum Biovakka, Kaivoasema, Kuntec, Kuusakoski Turun palvelupiste, Rudus, Smart Chemistry Park ja Turku Science Park sekä Lounais-Suomen Jätehuolto ja Turun AMK.

Lisätiedot:

www.topinpuisto.fi

Sini Ilmonen
sini.ilmonen@lsjh.fi
+358 40 867 0139

 


Väitöskirja avaa kierrätysliiketoiminnan edellytyksiä

Ensimmäinen kiertotalouteen keskittyvä väitöskirja julkaistiin Turussa 2015. KTT Nina Aarras väitteli kierrätysliiketoiminnasta Turun kauppakorkeakoulussa. Talousmaantieteen alaan kuuluva väitöstutkimus on nimeltään Toisen jäte on toisen raaka-aine – Kierrätys ja uudelleenvalmistus taloudellisesti ja ekologisesti kestävänä liiketoimintamahdollisuutena.

Tutkimuksessa Aarras paneutuu kierrätyksen ja uudelleenvalmistuksen yrityksille tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin sekä siihen, miten kierrätysliiketoiminta voi tukea taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Aarras tarkasteli Suomessa toimivia yrityksiä, jotka hyödyntävät jätemateriaaleja raaka-aineena.

Tutkimuksen mukaan jätemateriaalien hyödyntäminen tuottaa sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä, mutta hyötyjen muodostuminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Hyödyntämisen näkökulmasta tärkeää on paitsi jätemateriaalin prosessoinnin tarve ja sen laatu, mutta myös erityisesti materiaalin maantieteellinen sijainti.

Aarraksen tutkimuksen mukaan kiertotaloutta kohti siirtyminen edellyttää jätteiden hyödyntämiseen liittyvän tutkimustiedon lisäämistä sekä kierrätysliiketoimintaa harjoittavien yritysten toimintaedellytysten tukemista.

Lisätiedot:

Turun yliopiston tiedote

Tutustu Nina Aarraksen väitöskirjaan


Kiertotalouden edistämiseen usean vuoden hankerahoitusta

Kiertotalouden käytännön toimenpiteitä toteutetaan Lounais-Suomessa vuosina 2016–2023 osana valtakunnallista CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta

Hankkeessa eri toimijat toteuttavat konkreettisia kiertotalouden demonstraatioita, joita Lounais-Suomessa ovat muun muassa tilakoon biokaasulaitosten suunnittelu, ruokahävikin vähentäminen, digitaalisten materiaaliketjujen kehittäminen, teollisuuden sivuvirtojen parempi hyödyntäminen sekä Saramäen maa-ainespuiston kehittäminen.

Tärkeänä toimenpiteenä on edistää kansallisen jätehuoltosuunnitelman toteutumista. Hankkeessa laaditaan alueelliset toimintalinjaukset jätehuoltosuunnitelmien toteutukseen ja seurantaan yhteistyössä jätehuollon kunnallisten toimijoiden, valvontaa suorittavien viranomaisten sekä yritysten kanssa.

Lisäksi perustetaan valtakunnallinen resurssitehokkuuskeskus, jonka vetovastuu on Suomen ympäristökeskus SYKE:llä ja Motivalla.

Kiertotaloustoimia toteutetaan neljällä ydinalueella. Lounais-Suomen lisäksi mukana ovat Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Keski-Suomi. Hankkeen kansallinen koordinaattori on SYKE. Valonia ja Varsinais-Suomen liitto toimivat hankkeen alueellisena (Lounais-Suomi) koordinaattorina. Rahoituksen hanke saa Euroopan Unionin Life IP –rahoitusohjelmasta (LIFE 15 IPE/FI/004).

Lisätiedot:

Hankesivut

Anni Lahtela
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856

Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137


Someron uusi kaukolämpölaitos vähentää päästöjä

Someron uusi kaukolämpölaitos on toiminut keväästä 2015 alkaen. Laitoksen käyttöönoton myötä on laskettu, että hiukkaspäästöt ilmaan vähenevät 4,5 tonnia vuodessa, typpioksidipäästöt 6,5 tonnia vuodessa ja rikkidioksidipäästöt 4 tonnia vuodessa. Uusi lämpölaitos auttaa kunnan ilmasto-ohjelmaan asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka suuri vaikutus lämpölaitoksella on kaupungin kokonaispäästöihin.

Uudessa laitoksessa voidaan polttaa puuhaketta, sahanpurua, palaturvetta ja pieniä määriä viljaakin. Biopolttoaineilla voidaan tuottaa vähintään 98 % Someron keskustaajaman kaukolämmön tarpeesta, vaikka osuus vielä 2015 oli 82%.

Kaukolämpölaitoksen seitsemän megawatin kattila tuottaa kaukolämpöverkkoon kaiken lämmön 15 pakkasasteeseen asti. Yhdessä vanhan 4,5 megawatin laitoksen kanssa kotimaisilla polttoaineilla saadaan tuotettua lämpöä vielä 25 pakkasasteessa.

Lisätiedot:

http://www.someronlampo.fi//


Loimaalla otettiin käyttöön 2,4 hehtaarin aurinkosähköpuisto

Loimaalla on otettu käyttöön Sallila Energian 2,4 hehtaarin aurinkopaneelipuisto. Hulmin teollisuusalueella sijaitsevassa puistossa on 2400 vuokrattavaa aurinkopaneelia, joista lähes kaikki on jo vuokrattu. Suurimmat aurinkopaneelien vuokraajat ovat Loimaan kaupunki ja Loimaan Kaukolämpö, jotka saavat käyttöönsä yhteensä 1600 paneelin tuottaman sähkön. Loimaan Kaukolämpö Oy on kaupungin ja Sallila Energian omistama yhtiö. Vuoden 2016 aikana rakennettua aurinkosähköpuistoa on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa.

Loimaan kaupunki edistää aurinkopuistohankkeella ilmasto-ohjelmansa toteutusta. Loimaan kaupungin ja Sallila Energian aurinkopuiston yhteistyö on hyvä esimerkki uusiutuvan energian hyödyntämisestä kunnissa.

Lisätiedot:

Sallila Energian aurinkosähkö SUN – paikka auringossa


Ainespuun taloudellista arvoa tarkasteltiin Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen metsävaroja, erityisesti ainespuuta eli tukki- ja kuitupuuta tarkasteltiin Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen aluetutkimuskurssille yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa tehdyssä harjoitustyössä. Työn tavoitteena oli selvittää keskeisimpiä ainespuuta tuottavia alueita, niiden puuntuotantopotentiaalia sekä arvioida metsätilastojen avulla niiden taloudellista arvoa Varsinais-Suomessa. Tarkastelussa mukana olivat kolme puulajia – kuusi, mänty ja koivu. Harjoitustyön tuloksena syntyi paikkatietoaineisto puuston kokonaistilavuudesta ja puulajien vuotuisen kasvun arvosta yleistettynä 250 m x 250 ruutukokoon Varsinais-Suomen alueella.

Ekosysteemipalvelut ovat ihmisen arvottamia luonnosta saatavia aineettomia ja aineellisia hyötyjä. Palveluihin sisältyy muun muassa virkistysmahdollisuuksien ja luonnontoiminnan lisäksi myös rakennustarvikkeet. Vaikka ekosysteemipalveluilla on rahallisen arvon ohella ennen kaikkea itseisarvoa, on niiden taloudellinen arvottaminen yksi tapa tuoda palvelut yhteismitallisesti ja paremmin esille suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ekosysteemipalvelujen arvon määrittäminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ja tämä huomattiin myös harjoitustyötä tehdessä. Määritetty taloudellinen arvo on ainoastaan arvio.

Satelliittiaineistoja tarkasteltaessa ja metsävarojen taloudellista arvoa määritettäessä tulisi ottaa huomioon myös se, että kaikkien metsäalueiden biomassaa ei voida laskea hyödynnettävän puukaupassa. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat suojelu- ja luonnonsuojelualueet sekä kaavoitetut virkistysalueet. Myös tausta-aineistona käytetty maaperä- tai kasvupaikkaluokitus voi aiheuttaa vaihtelua tuloksiin.

Analyyseissä käytetyt puuston tilavuusaineistot perustuivat Luonnonvarakeskuksen/Metlan VMI-aineistoihin (valtakunnan metsien inventointi), joista tuorein, VMI11, on kerätty vuosina 2009­–2013.

Lisätiedot:

Laura Lähteenmäki, projektisuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
laura.lahteenmaki@varsinais-suomi.fi


Teollisilla symbiooseilla yritysten resurssit kiertoon

Kiertotalouden kehittymistä edistävät tehokkaasti yritysten välille syntyvät teolliset symbioosit. Symbiooseilla tarkoitetaan yritysten hukkaresurssien tai tuotannosta syntyvien sivuvirtojen hyötykäyttöä joko oman yritystoiminnan osana tai yhteistyönä toisten yrittäjien kanssa. Teollisilla symbiooseilla tarkoitetaan myös muun muassa tuotanto- ja toimistotilojen sekä vajaalla käytöllä olevan kuljetuskapasiteetin jakamista ja yhteiskäyttöä.

Varsinais-Suomessa yritysten välisiä teollisia symbiooseja edistetään Sitran ja Motivan kehittämän FISS-toimintamallin (Finnish Industrial Symbiosis System) avulla. Toimintamalli perustuu yritysten aktiiviseen kontaktointiin sekä työpajoihin, joissa yritysten välille pyritään löytämään kiertotalouteen perustuvaa yhteistyötä ja hyödyntäjiä niin aineellisille kuin aineettomillekin resursseille. Työpajassa yritykset pääsevät tutustumaan toistensa sivuvirtoihin ja esittelemään omat resurssinsa.

Teollisten symbioosien kautta yritykset voivat saada ylimääräiset materiaalinsa kiertoon tai hyötykäyttöön, löytää ylijäämäraaka-aineita toisen yrityksen tuotannosta, hyödyntää paremmin muun muassa vajaakäytössä olevia tuotantotiloja, tehostaa nykyistä toimintaansa sekä luoda uutta kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Hukkaresurssin muuttuessa raaka-aineeksi tai tuottavaksi resurssiksi säästetään parhaimmassa tapauksessa molempien osapuolien kustannuksia ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia.

Teollisten symbioosien edistämistyö on Varsinais-Suomessa aloitettu EU:n aluekehitysrahaston rahoittamassa FISS Varsinais-Suomi -hankkeessa (1.9.2015 – 31.12.2016). Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Valonian ja Turku Science Parkin kanssa. Tahot toimivat myös Varsinais-Suomen virallisina FISS-toimintamallin alueellisina koordinaattoreina.

Lisätiedot:

www.teollisetsymbioosit.fi

Timo Mieskonen
timo.mieskonen@turkuamk.fi
fiss@turkuamk.fi
+358 50 5985 915