Month: syyskuu 2019

Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Tutustu Turussa 5.9.2019 järjestetyn MARA-asetuskoulutuksen materiaaleihin

6Aika: CircVol-hanke järjesti 5.9.2019 MARA-asetukseen liittyvän koulutuksen varsinaissuomalaisten kuntien edustajille. MARA-asetus on Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017). Asetus pyrkii edistämään jätteiden hyödyntämistä lainsäädännön avulla. Eräiden jätteiden käyttöön maarakentamisessa ei tarvita ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa tiettyjen edellytysten täyttyessä. Asiasta on kuitenkin tehtävä ns. MARA-ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle.

Syyskuun koulutuksessa Suomen Ympäristökeskuksen asiantuntija kävi läpi asetuksen keskeisimmän sisällön ja soveltamisohjeen. Esimerkkikohteen, Turussa Vaasanpuistossa sijaitsevan materiaaliterminaalin esitteli Rambollin edustaja. Kommennttipuheenvuoro kuultiin valvovalta viranomaiselta, Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Tutustu koulutuksessa läpikäytyyn MARA-asetuksen materiaalin tästä.


Lisätiedot:

Pilvi Kara (Varsinais-Suomen liitto/CircVol-hanke), pilvi.kara@varsinais-suomi.fi


Nyt on veden vuoro - KIPSI-hanketta käynnistetään laajalla yhteistyöllä

Eduskunta linjasi rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kolmelle vuodelle yhteensä 45 milj. euroa, josta myönnettiin vuodelle 2019 n. 15 miljoonaa euroa. Tällä panostuksella taataan jatkuvuutta ja tehoa tarvittaviin toimiin matkalla vesien hyvään tilaan. Ohjelmalla halutaan erityisesti vähentää maatalouden ravinnepäästöjä vesistöön ja käyttää siihen uusia innovatiivisia keinoja. Iso osa ohjelmaa on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima KIPSI-hanke, jossa on tarkoitus toteuttaa laajamittaista kipsin levitystä tavoitteena vähentää pelloilta Saaristomereen päätyvää fosforikuormitusta.

KIPSI-hanke on parhaillaan järjestäytymässä. Kipsiä levitetään suurimaksi osaksi vuosina 2020-2021 ja tänä vuonna panostetaan tilakontakteihin, neuvontaan ja sopivien kohdealueiden suunnitteluun. Hankkeeseen toivotaan kipsin käyttöön halukkaita viljelijöitä osoittamaan, että tehokkaat vesiensuojelutoimet voidaan ottaa käyttöön. Parhaimmillaan kipsinlevitys voi leikata puolet kiintoaine- ja partikkelifosforikuormituksesta ja liukoisen fosforin kuormituksesta neljänneksen. Valuma-aluetasolla tällä saadaan jo näkyvää vaikutusta.

Kipsistä ei ole haittaa maataloustuotannolle toimittaessa tutkittujen periaatteiden mukaan ja sillä voidaan jopa parantaa peltomaan rakennetta. Hyvässä kasvukunnossa olevalla pellolla viljelykasvit käyttävät tehokkaammin maassa olevia ravinteita ja sitäkin kautta huuhtoutumisriski pienentyy. Hankkeessa käytettävä kipsi on fosforihappoteollisuudessa syntyvää sivutuotetta, joka on tuotteistettu maanparannusaineeksi. Hankkeessa varmistetaan, että kipsi ei sisällä haitta-aineita ja sen käyttö on turvallista. Kipsikäsittelystä on jo saatu hyviä tuloksia SAVE-hankkeesta (Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä), jossa pilotoitiin kipsinlevitystä Aurajoen sivujoen Savijoen alueella. Kipsinlevitystä pyritään kohdentamaan yhtenäisille alueille ja hankkeen vaikuttavuutta seurataan veden laatua tarkkailemalla.

(Teksti: Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus)


Lisätiedot:

Mikko Jaakkola, mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi, p. 0295 022 870
https://ymparisto.fi/kipsinlevitys


Kuvassa teollisia symbiooseja kuvaava graafinen kuvituskuva

Finnfoam: Kierrätyssäkkien avulla muovieristeiden hukkapalat saadaan uusiokäyttöön

Eristevalmistaja Finnfoam on lanseerannut ensimmäisenä Suomessa muovieristejätteiden kierrätysjärjestelmän. Yhtiön FF-kierrätyssäkeillä kerätään muovieristejätteet niin rakennustyömailta kuin rautakaupoistakin. Kerätyt jätteet hyödynnetään Salossa uuden FF-SILENT palo- ja äänieristystuotteen raaka-aineeksi. Kierrätetty muovieristemateriaali hyödynnetään uuden keraamipohjaisen FF-SILENT -massan tekoon, jonne se rouhitaan täyteaineeksi. FF-SILENT -massa toimii sekä äänieristeenä että palosuojuksena. Sen avulla voidaan esimerkiksi loivilla katoilla korvata kovan villan käyttö FF-EPS -eristeiden päällä katteen alustana. Aluksi keräystoiminta käynnistyy Etelä-Suomessa muun muassa Turun alueella.

Muovieristeiden käyttö erilaisissa rakennuskohteissa on lisääntynyt niiden hyvien ominaisuuksien kuten kestävyyden, homehtumattomuuden ja päästöttömyyden ansiosta. Samanaikaisesti niistä syntyvän hukkamateriaalin määrä kuitenkin kasvaa. Koska yli jääneet eristepalat ovat kestomuovia eli kierrätettävissä ja ominaisuuksiltaan erinomaisia on Finnfoam päättänyt lanseerata erilliset kierrätyssäkit niiden talteen ottamiseksi hyötykäyttöä varten.

Finnfoam toimittaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen maksutta FF-kierrätyssäkit, joihin voi kerätä muovieristeiden ylijäämäpalat ja leikkuujätteet. Kierrätyssäkkiin kelpaavat EPS, XPS- ja PIR-eristeiden jätteet riippumatta siitä mikä yritys ne on valmistanut.

Kun kierrätyssäkki täyttyy, Finnfoamin kuljetusliike hakee ne pois eristeiden toimituksen yhteydessä. Sen lisäksi, että yhtiö saa raaka-ainetta palo- ja ääneneristystuotteisiinsa, muovieristeiden kierrätyksestä hyötyvät myös jätemaksuissa säästävät rakennusliikkeet ja yksityiset rakentajat. Lisäksi rakentamisen ympäristökuormitus pienenee.

FF-SILENT-tuotantolinja käynnistyy yhtiön Salon tehtaalla syksyllä 2019. Finnfoamin arvion mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä saadaan kerättyä useita tuhansia kuutioita muovieristeistä jäävää hukkamateriaalia.

Lisätiedot:
www.finnfoam.fi