Month: maaliskuu 2018
HUB Turku - Yhteisöllinen työn ja tekemisen keskus Turun ydinkeskustassa
HUB Turku on yhteistyöskentelytila, jonka toiminta-ajatuksena on toimia kohtauspaikkana eri alojen toimijoille ja opiskelijoille. Tavoitteena on saattaa yhteen yrittäjiä ja luovia ihmisiä sekä luoda heille yhteistyön kautta mahdollisuuksia menestyä. HUB Turku on avannut alkuvuodesta 2018 yhteisöllisen työtilan Turkuun osoitteeseen Eerikinkatu 7. Aikaisemmin yhdistyksellä on ollut pop-up -työtila. Eerikinkadun työtila sopii kaikille yhteisöllisestä työstä ja kokeilukulttuurista kiinnostuneille. Tiloista voi hankkia itselleen tai organisaatiolleen työpöydän juuri silloin kuin sitä tarvitsee tai pysyvästi pidemmäksi aikaa. Varsinaisia toiminnan kohderyhmiä ovat muun muassa startupit, yrittäjät, yhdistystoimijat, etätyöntekijät sekä tapahtumajärjestäjät.
Kiertotalouden näkökulmasta yhteisötyöskentelytila hyödyntää vahvasti jaettuja resursseja ja mahdollistaa sen, että kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea. Eerikinkadun tiloissa on modernien toimistopalvelujen sekä neuvottelu- ja oleskelutilojen lisäksi muun muassa äänitysstudio sekä työpaja, jossa voi rakentaa prototyyppejä. Yhteisöllisen työtilan tavoitteena on myös elävöittää kaupungin keskustaa ja lisätä modernia kaupunkikulttuuria.
HUB Turku ry perustettiin vuonna 2016 ja sen parissa toimii tällä hetkellä 7 henkilöä.
Lisätiedot
Peter Fagerström
peter@hubturku.com
Artturi Elovirta
artturi@hubturku.com
Kiertotaloutta tukevasta hamppurakentamisesta elinvoimaa Varsinais-Suomeen
Turun ammattikorkeakoulussa tutkitaan ja vahvistetaan hamppumateriaalin ominaisuuksia. Rakenneratkaisuja hampusta -hankkeen tavoitteena on edistää hamppu-kalkkirakenteen yleistymistä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi rakentamisessa sen energiatehokkuuden ja ekologisuuden vuoksi. Hamppurakenteessa yhdistyvät tunnettujen rakennusmateriaalien - betonin, puun ja kiven - hyvät ominaisuudet.
Kuituhampun kuitu on yksi maailman vahvimmista luonnonkuiduista ja sen viljely teolliseen käyttöön on lisääntynyt 2000-luvulta. Pinta-ala oli viime vuonna 312 hehtaaria. Varsinais-Suomen viljelyosuus tästä oli peräti 118 hehtaaria. Sadosta on arvokasta kuitua noin 30 %. ja loput noin 70 % kevyttä puumaista päistärettä. Yhden peltohehtaarin tuottamalla päistäreellä saadaan materiaali omakotitalon rakentamiseen.
Hengittävän rakenteen ja hyvän eristävyyden ansiosta hamppu tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon nyt yleisessä käytössä oleville materiaaleille. Hamppumateriaalilla on myös vahva kytkös kiertotalouteen. Hankkeessa tehtävillä maatumismäärittelyillä saadaan tietoa pellolta ja kaivoksista saadun materiaalin kierrätettävyydestä takaisin peltoon lannoitteeksi, jolloin rakenteesta ei missään sen elinkaaren aikana syntyisi jätettä.
Asuinrakennuksissa hamppubetoni ei Suomessa ole vielä saavuttanut suurten rakennuttajien luottamusta, johtuen vähäisestä materiaalin käytännön kokemuksesta. Vaikka hamppurakenteista on käytännön kokemusta ja tutkimustietoa ulkomailta, tarvitaan materiaalista kotimaista näyttöä, jotta siihen liittyvä yritystoiminta ja rakentaminen voi kehittyä Suomessa. Uuden rakennusmateriaalin käyttöönottoon liittyy paljon kysymyksiä, joita halutaan edelleen selventää yrittäjille, kuluttajille, suunnittelijoille ja viranomaisille. Näin edistetään myös uuden elinkeinon kehittymistä maakunnassa ja tuetaan resurssitehokasta ja hiilineutraalia rakentamista.
Hanketta rahoittavat maaseudun kehitysrahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto.
Lisätiedot
Rakenneratkaisuja hampusta -hanke
Noora Norokytö, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
noora.norokyto@turkuamk.fi
+358 40 355 0900
