Month: tammikuu 2018
Areva Solar: Aurinkoenergiaratkaisuja kiinteistöihin
Monet kiinteistönomistajat miettivät miten he voivat säästää sähkölaskussa. Miten voisi tuottaa omaa sähköä ja samalla kasvattaa kiinteistön vihreitä arvoja sekä itse kiinteistön arvoa? Areva Solar mahdollistaa kiinteistöjen aurinkoenergiaratkaisut esimerkiksi avaimet käteen -periaatteella, leasing- tai palvelusopimuksella. Päästötön ja uusiutuva aurinkosähkö muuntaa kiinteistöt kiertotalouden mallioppilaiksi. Samalla vähennetään merkittävästi sellaisen sähkön käyttöä, mikä on tuotettu päästöjä synnyttävillä ja uusiutumattomilla menetelmillä.
Energiankulutuksen seuraaminen vaatii aikaa ja selvitystyötä, vaikka verkonhaltija ja sähkönmyyntiyhtiö pääsääntöisesti tarjoavat kulutusseurantamahdollisuuden. Energiatehokkuussopimukset ja energia-avustussopimusten vaatimukset muuttuvat lähes vuosittain, mikä edellyttää asiaan perehtymistä. Aurinkosähköjärjestelmä on investointi, joka vaatii pääomaa vaikka hankintaa olisi mahdollista tukea. Toisinaan järjestelmän hankinta nähdään hankalaksi.
Areva Solar tarjoaa asiakkailleen huoltovapaat aurinkosähköjärjestelmät SaloSolarin kotimaisilla avainlippu-aurinkopaneeleilla ja asennustelineillä. Asennuksen suorittaa Areva Solarin kotimaiset ammattilaiset. Aurinkosähköjärjestelmät sisältävät aina etäseurantapalvelun, joka älykkäimmillään näyttää aurinkopaneelikohtaisesti tietoja. Etäseuranta mahdollistaa huoltotoimenpiteiden ennakoinnin, jolloin sähköntuoton toimintavarmuus pystytään takaamaan. Areva Solar hoitaa asiakkaan kanssa kiinteistön arvioinnin, suunnittelun, sekä lupa-asiat ja hakemukset. Valmistuneeseen aurinkosähköjärjestelmään annetaan vaatimusten mukainen ohjeistus ja koulutus.
Areva Solar toimittaa aurinkosähköjärjestelmät avaimet käteen -periaatteella, leasing- tai palvelusopimuksella. Avaimet käteen -periaatteella investoidun rahan tuotto on asiakkaalle suurin, kun puolestaan leasing- tai palvelusopimuksissa asiakas maksaa tuotetusta sähköstä sopimuksen mukaisesti. Asiakkaalle avaimet käteen -periaate on kertaluontoinen menoerä, kun puolestaan leasing- tai palvelusopimus ovat jatkuvia menoeriä sopimuskauden ajan. Asiakkaiden sähkönkäytön kustannukset vähentyvät, kun käytetty sähkö tuotetaan itse. Lisäksi käytetyn sähkön päästöt vähenevät merkittävästi. Aurinkosähköjärjestelmät mahdollistavat myös sähkönkäytön tuoton ja kulutuksen suhteen, jolloin saadaan maksimoitua itse tuotetun sähkön käyttö.
Lisätiedot
Solar Age Oy: Aurinkosähköratkaisuja Varsinais-Suomeen
Solar Age Oy on omakotitalojen, yritysten ja maatilojen aurinkosähköratkaisuihin keskittynyt yritys. Vahvinta yrityksen osaaminen on sähköverkkoon kytkettävissä aurinkoenergiajärjestelmissä. Solar Age Oy panostaa siihen, että järjestelmän hankkiminen ja lähienergian tuottaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Aurinkosähköjärjestelmät toimitetaan asiakkaille pääosin ”avaimet käteen” -periaatteella, jolloin hankintaan kuuluu suunnittelu, luvat, tuet ja asennus kaikki samassa palvelussa.
Aurinkoenergian kysyntä kasvaa vauhdilla ja jopa neljännes suomalaisista asunnonomistajista pohtii energiaremontin toteuttamista seuraavan kahden vuoden aikana. Aurinkoenergia on yksi kiinnostavimmista ratkaisuista lisätä kodin sähköomavaraisuutta. Aurinkoenergian tuotannosta ei kerry Co2-päästöjä, nousevien energiahintojen aikana auringosta saatava rahallinen hyöty kasvaa entisestään ja hankinta lisää myös kiinteistön arvoa.
Solar Age Oy on turkulainen yritys, joka palvelee Varsinais-Suomen alueella.
Lisätiedot
www. solarage.fi
Turun korjaustelakalla edistetään laivojen purkamisen ja kierrättämisen liiketoimintaa
Turun korjaustelakalla testataan uudenlaista laivojen purku- ja kierrätystoimintaa, jossa käytöstä poistuvat alukset kierrätetään teollisuuden raaka-aineiksi. Maailmassa puretaan noin tuhat laivaa vuodessa. Purettavista laivoista 10 % on eurooppalaisia aluksia. Suurin osa laivoista puretaan Aasiassa huonosti valvotuissa olosuhteissa. EU:n alueella on vuonna 2013 annettu aluskierrätysasetus, jonka tavoitteena on, että eurooppalaiset alukset puretaan ja kierrätetään jatkossa turvallisesti ja vastuullisesti.
Korjaustelakalla toteutettavan tutkimushankkeen tavoitteena on synnyttää Suomeen laivojen purkuteollisuutta. Selvitykset osoittavat, että Suomessa on hyvät mahdollisuudet toimia kustannustehokkaasti ja saada laivojen purkuteollisuudesta kannattavaa liiketoimintaa. Laivojen kierrätysliiketoiminta loisi Suomeen myös uudenlaista kiertotalousasiantuntemusta. Purkutoiminta lisää myös ymmärrystä kestävän laivanrakennuksen tueksi.
Purkamisen pilottikohteena oli vuoden 2017 aikana Suomen suurin sisävesialus m/s Blue White Eagle. Laivan purku oli pilottihanke ja alkusysäys laivojen purkutoiminnalle Suomessa. Kaikki mahdollinen aluksesta kierrätettävä materiaali päätyy kierrätykseen. Arvion mukaan aluksen materiaalista noin 90 % on hyödynnettävissä uudelleen. Seuraavaa alusta suunnitellaan purettavaksi vuoden 2018 alun aikana.
Tekesin rahoittamassa Ship Recycling -tutkimushankkeessa ovat olleet korjaustelakan lisäksi mukana Delete, Hans Langh ja Meriaura. Meriaura hankki m/s Blue White Eagle -aluksen ja Turun korjaustelakka tarjosi telakkaolosuhteet ja hankki laivan purulle väliaikaisen koetoimintaluvan. Pesupalvelu Hans Langh puhdisti laivan ennen purkutyön aloitusta ja Delete hoiti laivan purkamisen.
EU:n listalla on tällä hetkellä 18 hyväksyttyä aluspurkamoa. Tällä hetkellä (1/2018) korjaustelakka on hakemassa muutosta ympäristölupaan tarkoituksenaan päästä laivapurkaustelakoiden listalle sertifioiduksi aluspurkamoksi. Tällä hetkellä telakka toimii koeluvalla.
Tulevaisuudessa vastuullisen kierrätyksen vakiintuessa laivanomistajilta voitaisiin esimerkiksi kerätä satamamaksujen yhteydessä kierrätysmaksuja, joilla laivan purkaminen ja kierrättäminen sen elinkaaren lopussa kustannettaisiin.
Lisätiedot
Juha Olli, HSSEQ Manager, Turun korjaustelakka
juha.olli@turkurepairyard.com
+358 40 510 6952
Salon aurinkosähkölaitokselta energiaa kaupungin käyttöön
Salon kaupunki kehittää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energioiden käyttöä. Vuodelle 2018 on budjetoitu energiansäästötoimiin pienimuotoisia toimenpiteitä varten 200 000 euroa, erillisten Tupurin koulun maalämpö- ja Perniön liikuntahallin led-valohankkeiden lisäksi. Tupurin lämmitystapamuutoksen yhteydessä siirrytään uusiutuvaan energiaan. Energiatehokkuuden parantumisesta huolimatta niin julkinen kuin yksityinen sähkönkulutus tulee kasvamaan muun muassa IT-laitteiden määrän kasvaessa. Tämän johdosta kaupungin tulee tutkia uusia mahdollisuuksia ja hyödyntää uusituvalla energialla tuotettua sähköä, siinä missä muitakin energiamuotoja.
Salon kaupunki ja Salo Energia Oy ovat 12.1.2016 allekirjoittaneet sopimuksen sähköenergian toimittamisesta. Sopimuksen perusteella Salo Energia on rakentanut Salon kaupungin lukion alueelle aurinkopaneeleihin perustuvan sähkölaitoksen, joka tuottaa energiaa ensi sijassa kaupungin käyttöön. Aurinkosähkölaitos on liitetty lukion sähköverkkoon. Mikäli kaupunki ei kuluta kaikkea laitoksen tuottamaa sähköä, ylijäämä syötetään automaattisesti yleiseen sähköverkkoon. Salo Energia on vuokrannut maa-alueen, jolle aurinkopaneeleihin perustuva sähkölaitos on rakennettu. Sähkölaitos muodostuu pilareiden varaan rakennettavista jalustoista, joille aurinkopaneelit on asennettu.
Salon kaupunki ja Salo Energia ovat sopineet 2017 lopulla aurinkosähkölaitokseen laajentamisen II vaiheesta. Toisessa vaiheessa Salo Energia laajentaa aurinkosähkölaitosta ja siihen liitetään lisää kaupungin kiinteistöjä. Laajennusten valmistuttua aurinkosähköpuisto tulee olemaan Suomen toiseksi suurin, teholtaan 997 kWp ja sen vuosituoton odotusarvo on 950 MWh.
Yhteistyö Salo Energia kanssa tuottaa Salon kaupungille säästöjä sähkökustannuksissa, mutta yhtä suuria hyötyjä ovat uusiutuvan energian tuottamat ympäristöarvot, paikallinen innovaatiokumppanuus sekä kokemuksen saaminen aurinkoenergiasta.
Lisätiedot
Mikko Rantanen, energia-asiantuntija, Salon kaupunki
mikko.rantanen@salo.fi
p. 02 778 5306
Raisioaquan Benella: Kiertotaloutta tukevaa kalankasvatusta
Benella on Suomessa kasvatettua kalaa, joka kasvatetaan sopimuskalastajien toimesta aina kestävästi Itämeren ravinteita kierrättäen. Kotimaisten kalankasvattajien tuottama Benella edustaa vastuullista kalankasvatusta. Benella on Raisio-konserniin kuuluvan Raisioaquan tuotemerkki, joka lanseerattiin vuonna 2015.
Ruoan tuotanto on yksi suurista Itämeren ja Saaristomeren kuormittajista. Lisäksi osa maailman kalakannoista on ylikalastettu. Kalaruoan kysyntä kuitenkin kasvaa, johon arvioidaan tulevaisuudessa vastattavan kasvatetulla kalalla. Kalankasvatuksesta aiheutuu ravinnepäästöjä, mutta oikeilla ratkaisuilla päästöjä voidaan myös merkittävästi vähentää.
Kasvatuskirjolohen luontaista ravintoa on kala. Maailmalla kalajauhoon käytettävät kalat ovat usein uhanalaisia. Raisioagron kalankasvatusrehu valmistetaan lähialueen kalasta. Valmistamalla kalajauhoa kotimaisesta silakasta ja kilohailista, voidaan niiden syömään planktoniin sitoutunutta fosforia poistaa Itämerestä. Benella-kirjolohen ja -siian ruokkimiseen käytettävä rehu sisältää normaalia vähemmän fosforia ja alentaa siksi huomattavasti vesistöjen kuormitusta. Benella Kirjolohet saavat suuren osan kasvuenergiastaan rehun sisältämästä rypsiöljystä. Tämän myötä rehun valmistuksessa on voitu vähentää kalaöljyn käyttöä. Näin säästetään edelleen maailman merien hupenevia kalavaroja.
Yksi osoitus Raisioaquan ja koko kalankasvatuselinkeinon ympäristötyöstä on suomalaisen kasvatetun kirjolohen ja siian nousu WWF:n Suomen kalaoppaan vihreälle listalle.
Lisätiedot
Varsinais-Suomen rakentamisen kiertotaloutta kehitetään laajalla yhteistyöllä
Vuoden 2017 syksyllä Turussa käynnistettiin uusi Bastu-työpajojen sarja. Työpajoissa pohditaan laajalla osallistujajoukolla tulevaisuuden rakentamista ja asumista sekä konkreettisia askelia rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi.
Rakentaminen ja asuminen ovat merkittävä osa modernia yhteiskuntaa ja siihen sisältyykin suuria kiertotalouden haasteita, mutta myös paljon kehityspotentiaalia. Rakentamisen kiertotaloudesta puhuttaessa on kyse paljon muustakin kuin rakennustyömaiden jätehuollosta. Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentaminen linkittyy todella vahvasti tulevaisuuden asumisen uusiin ratkaisuihin, kuten erilaisiin yhteiskäyttömahdollisuuksiin sekä esimerkiksi tilojen muuntojoustavuuteen. Keskiössä ovat niin rakennusten materiaalivalinnat, energiaratkaisut, liikenneyhteydet, älyteknologia, innovatiiviset huolto- ja korjausratkaisut, elinkaariajattelu sekä uudenlaiset kehittämiskumppanuudet muun muassa tilaajien, suunnittelijoiden, rakennuttajien ja loppukäyttäjien kesken.
Uudenlainen ajattelu rakentamisen tulevaisuuteen liittyen on kuitenkin vasta aluillaan ja aihetta on nyt lähdetty käsittelemään Bastu-yritysverkostossa. Bastu on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2015 perustama yritysverkosto, joka avaa uudenlaisia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Bastun tavoitteena on muun muassa erilaisten työpajojen kautta synnyttää ja tukea referenssihankkeita, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla. Seudun kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa.
Rakentamisen tulevaisuuden ja kiertotalouden teemassa Bastu-verkosto on tehnyt yhteistyötä Varsinais-Suomen liiton kanssa, joka nosti rakentamisen kiertotalouden yhdeksi tärkeäksi kehityskohteeksi vuonna 2017 valmistuneessa Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartassa. Tähän mennessä aiheen tiimoilta on järjestetty kaksi työpajaa, joissa on käsitelty konkreettisia alueelle suunnitteilla olevia kohteita ja sitä, miten niissä voidaan tukea uudenlaisia kiertotaloutta tukevia ratkaisuja. Toiminta jatkuu keväällä 2018.
Lisätiedot
Bastu - Kuudennen aallon yritystoimintaa
Keijo Koskinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Bastu-verkosto
keijo.koskinen@utu.fi
+358 44 594 1659
Anni Lahtela, projektiasiantuntija, Valonia ja Varsinais-Suomen liitto
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856