Month: lokakuu 2017

Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa

Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä halutaan toteutettua ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta voidaan välttyä matkailun mukanaan tuomilta ravinnekuormilta ja -huuhtoutumilta. SaaRa-hankkeen kehitystavoitteena on herättää matkailijoiden huomiota omaan jätteenkäsittelyyn, erityisesti ruokahävikin syntyyn ja käsittelyyn saaristossa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.

Konkreettisena tavoitteina:

1) Vähentää ruokahävikin syntyä 30 prosenttia nykyisestä uusilla innovatiivisilla menetelmillä yhteistyössä palvelutuottajien kanssa viestinnän ja neuvonnan keinoin.
2) Motivoida matkailukohteiden ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä kompostoimaan syntyvä ruokahävikki tarjoamalla heidän käyttöönsä riittävän tehokas kompostori suhteutettuna kohteessa syntyvään biojätteeseen.
3) Tuotteistaa ruokahävikki matkailutuotteeksi tai -palveluksi.
4) Motivoida veneilijöitä lajittelemaan jätteet ja hyödyntämään kompostoreja.

Hankkeen konkreettisilla toimenpiteillä sekä tiedotuksella herätetään saaristossa toimivien – niin vapaa-ajan asukkaiden, palveluntuottajien kuin matkailijoiden ja veneilijöiden – vastuuta vähentämällä biojätteen syntymistä sekä kierrättämällä tehokkaasti Saaristomeren alueella hyödynnettävissä olevia matkailun aiheuttamia ravinteita.

Hanketta toteutetaan 1.11.2017–31.10.2019 välisenä aikana neljässä Saaristomeren matkailu­kohteissa ja vierasvenesatamissa Nauvossa, Seilissä ja Örössa sekä eteläisessä Jurmossa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun yliopiston Brahea-keskus, joka toimii hankkeen koordinaattorina.

Lisätiedot

Leena Erälinna, projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus
leena.eralinna@utu.fi
+358 40 6847 450


Tarkemmin kohdistettua maatalouden vesiensuojelua

KOTOMA- hanke tähtää maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tarkempaan kohdentamiseen eroosioherkille alueille Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Hankkeessa hyödynnetään Luonnonvarakeskuksen laatimaa RUSLE 2015- eroosiomallia, joka määrittää veden aiheuttaman eroosion määrän 2x2m ruuduille. KOTOMA- hankkeessa yhdistetään RUSLE 2015-eroosiomallia ELY-keskuksen omaan paikkatietoaineistoon.

Hankkeen tarkoituksena on luoda paikkatietopohjainen työkalu, jolla voidaan tarkastella peltolohkokohtaisesti eri vesiensuojelumenetelmien soveltuvuutta ja tarpeellisuutta. Työkalun pohjalta muodostetaan vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamismalli, joka on ehdotus siitä miten maaseudun vesiensuojelun toimenpiteitä tullaan seuraavalla ympäristökorvausjärjestelmä kaudella 2021–2027 kohdentamaan. Tarkemmalla kohdentamisella pyritään tuomaan tehokkuutta vesiensuojeluun ja suojeluun käytettyihin resursseihin. Oikein kohdennetuilla ja tarkoituksenmukaisilla vesiensuojelutoimenpiteillä edistetään maatalouden ravinnekiertoa.

Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Hanke on yksi Suomen hallituksen ravinnekierrätyksen kärkihankkeista ja sitä tehdään yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, MTK-Satakunnan, MTK-Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.

Lisätiedot

KOTOMA-hanke

Pekka Parkkila, suunnittelija, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesiyksikkö, KOTOMA-hanke
pekka.parkkila@ely-keskus.fi
p. 0295023050


Lähiproteiinia ruokaketjuun uusista kotimaisista lähteistä

Suomalaista valkuaisomavaraisuutta on mahdollista parantaa hyödyntämällä entistä enemmän uusia kotimaisia proteiinilähteitä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä. Muutos tietää ruokapöytään lisää kotimaisia kasviksia, kalaa sekä sieniä ja hyönteisiä.

Suomen valkuaisomavaraisuus on heikko kotieläinten rehuihin lisättävässä täydennysvalkuaisessa, joka on yleensä ulkomaisesta soijasta, rypsistä tai rapsista tiivistettyä rehua. Esimerkiksi vuonna 2013 täydennysvalkuaisena käytettyjen yleisimpien kasvien kotimainen tuotanto kattoi vain noin 15 prosenttia niiden käytöstä Suomessa.

Luonnonvarakeskuksen ScenoProt-hankkeessa laaditaan erilaisia ratkaisuja, joilla päästäisiin parempaan valkuaisomavaraisuuteen. Eri vaihtoehdoille tehdään ympäristövaikutuksien elinkaariarviointi, jotta tuotteet ovat vertailtavissa ympäristönäkökulmasta. Elinkaariarvioinnissa tuotteen koko elinkaaren päästöt allokoidaan tuotetulle proteiinimäärälle. Proteiinin ravitsemuksellisen arvon merkitys on erittäin suuri ruokaraaka-aineiden kestävän käytön ja ympäristövaikutusten kannalta. Mitä pienemmällä raaka-ainemäärällä ja mitä kevyemmällä prosessoinnilla korkea ravitsemuksellinen arvo saadaan aikaan sitä parempi.

Suomalaisiin olosuhteisiin sopeutuneet palkokasvilajit ovat hyviä esimerkkejä korkean ravitsemusarvon ja alhaisen luonnonvarojen käyttötason tuotteista.  Palkokasvien erityisominaisuus on typen ottaminen ilmakehästä juurinystyröissä sijaitsevien bakteerien avulla. Tämän ansiosta ne pystyvät kasvamaan monenlaisissa olosuhteissa ilman typpilannoitusta.

ScenoProt on Luonnonvarakeskuksen (Luken) koordinoima hanke, joka rahoitetaan Suomen Akatemian hallinnoimasta strategisen tutkimuksen instrumentista.

ScenoProt-hanke puolessatoista minuutissa:

www.luke.fi/scenoprot

Lisätiedot:

Anne Pihlanto, erikoistutkija Luke
anne.pihlanto@luke.fi
p. 029 532 6438


Kaarinan uimahallin katolle asennettiin aurinkokalvopaneeleita

Kaarinan kaupunki sijoittaa energiansäästötoimiin pienimuotoisissa projekteissa vuosittain yhteensä 30 000 euroa. Paljon panostetaan valaistustoimenpiteisiin kun vanhoja valaisimia vaihdetaan uusiin LED- valaisimiin.

Kaupunki hyödyntää myös aurinkoenergiaa. Kaarinan uimahallin etelälappeelle asennettiin kesällä 2017 noin 50 neliömetrin alalle Virte Solar Oy:n aurinkokalvokeräimiä, jotka tuottavat sähköä. Kokeellisen aurinkokeräinprojektin päätarkoituksena on selvittää toimittajan asennuksen toimivuus ja saatavuus sekä projektinläpivientikyky. Uimahallissa on hyödynnetty aurinkoenergiaa ennenkin. Aiemmin asennetut lämpökeräimet tuottavat lämpöä uimahallin vedenlämmitykseen.

Erittäin huomaamattomat kalvot tuottavat sijoitettuun pääomaan nähden vuosittain 4–5 % pienentyneenä sähkölaskuna. Kalvojen takaisinmaksuaika on noin 20 vuotta. Aurinkokalvopaneelien tuottama sähkö kattaa uimahallin energiakulutuksesta vain pienen osan. Kuitenkin uimahallit, kuten myös esimerkiksi sairaalat, ovat kannattavia kohteita energiansäästöprojekteille, sillä ne kuluttavat kaiken energian mitä niihin pystytään syöttämään. Tämä ei päde kaikkiin julkisiin rakennuksiin. Koulurakennuksissa aurinkosähköstä saatavia hyötyjä pienentää se, että koulut ovat kiinni vuoden aurinkoisimpina aikoina. Keräinmäärän mitoitus on siis oltava tarkkaan mietitty.

Pelkästään rahassa mitattuna aurinkokalvopaneelit eivät ole vielä loistava sijoitus. Kaupungilla kuitenkin tiedostetaan vahvasti, että kaikkea ei mitata vaan euroissa vaan investoinneilla halutaan myös edistää puhtaampaa energiaa ja kaupungin asemaa kehityksen aallonharjalla. Kaupungilla on pitkän tähtäimen suunnitelmissa suuria aurinkoenergiahankkeita, joita aletaan toteuttamaan markkinoiden vielä hiukan kehityttyä.

Lisätiedot:

Pasi Hyvönen, rakennusmestari, Kaarinan kaupunki
pasi.hyvonen@kaarina.fi
(02) 588 4870