Month: syyskuu 2017

Ylijäämä- ja uusiomaa-ainekset osaksi kiertotaloutta maakunnassa - koulutuksia tarjolla

Koulutukset on pidetty. Esitysmateriaalit löytyvät tämän linkin takaa.

Ylijäämämaamassat ovat kasvava ongelma myös Varsinais-Suomessa. Maamassojen kuljettamisesta ja loppusijoittamisesta aiheutuu kunnille merkittäviä taloudellisia kustannuksia sekä ympäristöhaittoja. Kiertotaloustavoitteiden toteutuminen vaatii erilaisten sivuvirtojen yhä tehokkaampaa hyödyntämistä. Uusiomateriaaleilla voidaan toteuttaa maarakentamisratkaisuja kustannustehokkaasti uusiutumattomia kiviainesvaroja ja luonnonympäristöjä säästäen.

Asiantilan parantamiseksi huomio on kiinnitettävä yhä vahvemmin hankintojen, maankäytön suunnittelun sekä teknisten suunnitteluratkaisujen kehittämiseen. Näistä teemoista järjestetään Turussa marraskuun lopussa kolme maarakentamisen iltapäiväkoulutusta. Koulutusten aiheita käsitellään käytännönläheisestä näkökulmasta tavoitteena tarjota yleisölle työkaluja ylijäämä- ja uusiomaa-ainesasioiden parempaan huomiointiin päivittäisessä työssään.

Voit ilmoittautua mukaan useampaan kuin yhteen koulutukseen. Ilmoittautumislinkit ja ensisijaiset kohderyhmät löytyvät alta kunkin koulutuksen kohdalta erikseen.

Koulutuspäivä 1

Hankinnat ylijäämä- ja uusiomaa-aineksiin liittyvien ratkaisujen mahdollistajana
Aika:
ma 27.11.2017, klo 12-16
Paikka: Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1

Koulutus on suunnattu erityisesti kuntien maarakentamiseen liittyvistä hankinnoista vastaaville ja hankintaprosessin eri vaiheisiin osallistuville henkilöille. Puhujina ovat:

  • Elina Ahlqvist, Ramboll: Hankinta- ja suunnitteluprosessien kehittäminen uusiomateriaalien näkökulmasta Liikennevirastossa
  • Riikka Leskinen, Valonia: Julkiset hankinnat kestävyyden ja kiertotalouden edistäjänä
  • Katja Lehtonen, Ytekki Oy: Kierrätyskiviainesten hankinta – avaimet kestäviin ratkaisuihin
  • Juha Laurila, Infra ry: Hankkeiden toteuttajan näkökulma kestäviin hankintoihin

Ilmoittaudu hankintakoulutukseen tästä linkistä.

Koulutuspäivä 2

Tekniset suunnitteluratkaisut uusiomaa-ainesten ja ylijäämämaiden näkökulmasta
Aika:
ti 28.11.2017, klo 12-16
Paikka: Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1

Koulutus on suunnattu erityisesti maarakentamista vaativien hankkeiden rakennuttajille ja teknisille suunnittelijoille. Puhujina ovat:

  • Juha Forsman, UUMA2-ohjelma: Tekniset ratkaisut ja oppaat uusiomateriaalien hyödyntämiseen maarakentamisessa
  • Vesa Virtanen, Varsinais-Suomen ELY-keskus: Uusiomateriaalit E18-tien parantamisen suunnittelussa välillä Raisio – Naantali
  • Jani Pieksemä, Rudus: Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa
  • Tiia Isotalo, Kiertomaa Oy: Ylijäämämaiden ja maarakentamisen uusiomateriaalien terminaalitoiminta Turun seudulla

Ilmoittaudu teknisten suunnitteluratkaisujen koulutukseen tästä linkistä

Koulutuspäivä 3

Maankäytön suunnittelun keinot ylijäämämaiden ja muiden maamassojen parempaan huomiointiin
Aika:
ke 29.11.2017, klo 12-16
Paikka: Turun kaupungin auditorio, Puutarhakatu 1

Koulutus on suunnattu erityisesti kuntien kaavoituksesta vastaaville henkilöille, sekä muille maankäytön suunnittelun parissa työskenteleville. Puhujina ovat:

  • Timo Huhtinen, YM:n kiviaineshuollon kehittämishanke: Kaavoituksen keinot maamassasuunnittelun edistämiseksi
  • Eeva Säynäjoki, Aalto-yliopisto: Päästövähennyksiä kiviaineshuollon huomioivalla maankäytön suunnittelulla
  • Aino-Kaisa Nuotio, Ramboll: Kiviaineshuollon hyvät käytänteet maankäytön suunnittelussa maisema-arkkitehdin näkökulmasta
  • Oona Niiranen, Ramboll: Maankäytön suunnittelu ja pilaantuneiden maiden paikallinen hyödyntäminen

Ilmoittaudu maankäytön suunnittelun koulutukseen tästä linkistä.

 

Koulutukset ovat maksuttomia, mutta vaativat ennakkoilmoittautumisen. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu. Koulutukset ovat osa Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshanketta.

Lisätiedot

Arttu Koskinen, suunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450


Clewer Oy: Optimoituja kiertovesiviljelyratkaisuja kalankasvatukseen

Clewer Oy on turkulainen vesialan yritys, joka tarjoaa asiakkailleen erilaisia vesikiertoon liittyviä ratkaisuja. Näihin ratkaisuihin lukeutuvat kalankasvattajille tarjottavat ”avaimet käteen” -tyyppiset helposti käyttöön otettavat ja helposti laajennettavissa olevat kokonaisvaltaiset kiertovesiviljelyratkaisut, jotka sisältävät koulutustoiminnan, laitteiden ja teknologian lisäksi myös kalanpoikasten tuotannon. Kiertovesiviljelyjärjestelmän toiminnan perustana on ajatus siitä, että käytettyä vettä voidaan puhdistamisen jälkeen käyttää prosessissa yhä uudelleen ja uudelleen. Tämä mahdollistaa vesiviljelyn myös alueilla, joissa on puutetta vedestä, tai joissa veden lämpötila ei luonnossa ole optimaalisella tasolla.

Clewerin ratkaisut soveltuvat kalankasvattajille erinomaisesti kalalajista tai toiminnan laajuudesta riippumatta, koska kiertovesiviljelyjärjestelmä optimoidaan aina kasvatetun kalalajin ja muiden kasvattamiseen vaikuttavien seikkojen perusteella. Kiertovesiviljely tarjoaa kalankasvatukselle optimaaliset ja kustannustehokkaat olosuhteet niin veden lämpötilan, veden laadun kuin myös tuotannon tasaisuuden suhteen. Kiertovesijärjestelmä on myös ympäristöystävällinen, koska sivutuotteina syntyvät ravinteet kerätään ja hyödynnetään sen sijaan, että ne päätyisivät rehevöittämään vesistöjä.

Clewerin järjestelmässä käytetty vesi kierrätetään biologisen puhdistusprosessin läpi, minkä avulla vedestä poistetaan kalojen aineenvaihdunnasta syntyneitä typpiyhdisteitä ja kalarehusta syntynyttä kaloille erittäin haitallista ammoniakkia. Puhdistusjärjestelmä muuntaa typpiyhdisteet Clewerin itse kehittämän RBBR-bioreaktorin (Rotating Bed Biofilm Reactor) avulla vähemmän vaarallisiksi nitraateiksi. Optimaalisen nitraattimäärän saavuttamiseksi kierrätysveteen lisätään tämän jälkeen uutta vettä. Pienemmissä järjestelmissä ja järjestelmissä, joissa halutaan pitää veden kierrätyssuhde korkeana, typpi voidaan myös poistaa vedestä. Tällöin bioreaktori muuntaa nitraatin typpikaasuksi ja vapauttaa sen ilmakehään.

Clewer Oy tuottaa patentoituun RBBR-teknologiaansa pohjautuvia vedenpuhdistusjärjestelmiä niin yrityksille kuin tavallisille kansalaisillekin. Clewerin palveluita käytetään kalankasvatuslaitosten lisäksi myös teollisuuslaitosten, autopesuloiden ja kotitalouksien käyttöveden puhdistamisessa. Yrityksen tuotteita ja palveluita on käytössä maailmanlaajuisesti Saharasta Australiaan.

Lisätiedot

www.clewer.com
Clewer Group CEO Jouni T. Laine


Turun Jäkärlässä hyödynnetään ylijäämämaita meluntorjunnassa

Tulevan Jäkärlän Kailan pientaloalueen ja Tampereen valtatien väliin rakennetaan melu- ja maisemavallina toimiva penger rakentamisen ylijäämämaita hyödyntäen. Hyödyntämällä ylijäämämaa-aineksia meluntorjunnassa ja maisemoinnissa edesautetaan osaltaan viihtyisän ja terveellisen asuinympäristön syntyä, vähennetään kaupunkiseudun rakennushankkeiden taloudellisia kustannuksia sekä lievitetään ylijäämämaihin liittyviä ympäristöhaittoja.

Ylijäämämaamassoja syntyy suuria määriä maarakentamisen massanvaihtojen yhteydessä erityisesti kaupunkiseuduilla, joissa rakennuspaikat sijoittuvat tilan puutteen vuoksi usein alueille, joiden pohjaolosuhteet ovat rakentamiselle haastavia. Lisäksi kaupunkiseuduilla ylijäämämaiden sijoituspaikat ovat usein kaukana niiden syntypaikoista. Maiden kuljettamisesta ja loppusijoittamisesta aiheutuukin merkittäviä taloudellisia kustannuksia, sekä eritoten lisääntyneestä liikenteestä johtuvia ympäristöhaittoja, kuten melua ja päästöjä.

Tarve meluntorjunnalle Jäkärlän Kailan luoteisosassa on todettu Turun kaupungin meluselvityksissä. Jäkärlän Kailan penkereen rakentamisessa käytetään muun rakentamisen yhteydessä syntyviä puhtaita ylijäämämaamassoja. Lisäksi penkereen rakentamisessa voidaan käyttää purkutöissä syntyvää puhdasta tiili- tai betonimurskaa sekä niin sanottuja kynnysarvomaita eli maa-aineksia, joissa on lieviä haitta-ainepitoisuuksia, mutta jotka eivät ole pilaantuneita. Valmiin penkereen ulkoreunat muotoillaan puhtaasta maa-aineksesta ja penger tullaan maisemoimaan istutuksin.

Lisätiedot

Mika Pitkänen, vastaava rakennuttaja, Turun kaupunki
mika.pitkanen@turku.fi
puh. 02 262 4430


Kotipellon puutarha: Mimis Versoja symbioosissa Sybimar Oy:n kanssa

Kotipellon puutarhassa on viljelty vihanneksia jo 20 vuoden ajan. Perheyrityksen päätarha sijaitsee Nousiaisissa. Lisäksi yrityksellä on puutarha Uudessakaupungissa. Kotipellon puutarha on Kotimaiset Kasvikset ry:n auditoima Laatutarha, joka työllistää nykyisin yli 20 henkilöä. Kotipellon puutarha on suuruudeltaan 2 800 neliötä, kaikki kylvöstä sadonkorjuuseen ja tuotteiden pakkaukseen tehdään käsityönä.

Yritys aloitti erikoissalaattien ja yrttien viljelyn vuonna 2009, jonka jälkeen se on profiloitunut monipuolisena versojen ja syötävien kukkien tuottajana. Tällä hetkellä Kotipellon puutarhalla on viljelyssä yli 100 eri lajiketta. Yrityksen tuoteperheeseen kuuluvat Mimis Versot.

Uudenkaupungin puutarha on luomupuutarha, joka on lähes hiilineutraali, suljetun kierron tuotantolaitos. Yritys tekee yhteistyötä Sybimar Oy:n kanssa, jonka tarjoamalla suljetun kierron järjestelmällä voidaan tuottaa energiaa ja lähiruokaa paikallisesti ja vähäisin päästöin. Yrityksen tuoteperheen Mimis Versot viljellään Uudenkaupungin puutarhassa. Kasvihuone, jossa luomuversoja viljellään, sijaitsee Sybimar Oy:n kalankasvattamon yläpuolella.

Sybimar Oy:n suljetun kierron tuotantolaitoksessa syntyvät jätteet, hukkaenergia, lämpö, ravinteet ja hiilidioksidi hyödynnetään ja kierrätetään energian- ja elintarviketuotantoon. Kalankasvattamosta syntyvä hiilidioksidi ohjataan yläpuolella sijaitsevaan kasvihuoneeseen kiihdyttämään biomassan kasvua. Sybimar Oy:n voimalaitoksen lämmöntuotanto hyödynnetään veden lämmityksessä Sybimarin kalankasvattamossa ja sen ravinnepitoiset vedet edelleen kasvihuoneiden lannoituksessa. Kasvihuoneen ja kalankasvattamon biojäte voidaan vielä hyödyntää uudelleen biokaasuna tai biopolttoaineena. Kalankasvattamo ja kasvihuoneet lämpiävät ja tuottavat sähköä mm. kalanperkuujätteillä.

Mimis Versot -tuoteperheen ekologisuus kattaa koko tuotteen elinkaaren; pakkausrasia on kierrätettävä ja pakkauksessa käytetty muovikääre on maatuva.

Lisätiedot:

www.mimis.fi

 


Varhaiskasvatuksen opetuksessa tutustutaan ruoan ja ravinteiden kiertoon

Kiertotalouden yhteiskuntaa tavoiteltaessa on toimintatapojen läpileikattava koko yhteiskunta. Kiertotalouden mukaisen ajattelun on ulotuttava myös koulumaailmaan ja varhaiskasvatukseen. Asiat konkretisoituvat monesti parhaiten itse tekemällä ja kokeilemalla.

Syyskuussa 2017 alkaneen Multaa ja mukuloita -hankkeen tavoitteena on kasvien pienimuotoisen viljelyn avulla avata ja konkretisoida kiertotalouskäsite sekä päiväkotien lapsille että työntekijöille. Lisäksi tavoitteena on ruoan arvostuksen lisääminen, ruokahävikin pienentäminen ja kierrätykseen perustuvan jätehuollon tekeminen tutuksi eri kulttuuritaustoista tuleville lapsille ja perheille.

Hankkeessa havainnollistetaan ravinteiden kiertoa ja ruoan elinkaarta perustamalla päiväkotien sisätiloihin pienimuotoista viljelyä. Yrttejä ja muita kasveja kasvatetaan siemenistä ja tehdään lannoituskokeita. Joitakin kasveja, kuten tomaatteja, lapset pölyttävät itse pensseleillä. Päiväkodeissa suunnitellaan ruokalistoja, kootaan eri maiden ruokalautasmalleja sekä pohditaan tulevaisuuden ruokalautasia. Lisäksi tutustutaan kompostoimiseen sekä perustetaan matokompostoreja.

Hankkeen päätoteuttaja on Sateenkaari Koto ry. Hanke toteutetaan pilottina Sateenkaari Koto ry:n seitsemässä päiväkodissa Varsinais-Suomessa, jonka jälkeen sen tuloksia levitetään muihin päiväkoteihin. Pääyhteistyökumppanina ja koordinaattorina toimii Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia. Muita yhteistyökumppaneita ovat Arkea ja Lounais-Suomen Jätehuolto sekä Natur och Miljö. Hankkeen rahoitus tulee Opetushallituksen valtionavustuksen määrärahoista: Innovatiivisten oppimisympäristöjen edistäminen varhaiskasvatuksessa.

Lisätiedot

Jaana Itälä-Laine, erikoissuunnittelija, Valonia
jaana.itala-laine@valonia.fi
050 554 6145


Lisää uusiutuvaa energiaa kuntiin markkinavuoropuhelun keinoin

Varsinais-Suomen uusiutuvan energian käyttö on pahasti jäljessä Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategian asettamista tavoitteista. Samaan aikaan kasvuun tähtäävillä innovatiivisia ratkaisuja tarjoavilla yrityksillä on krooninen pula kotimaisista referensseistä.

Julkiset hankinnat ohjaavat mittavia rahavirtoja suomalaisissa kunnissa. Kunnilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että tuotteet ja palvelut ovat kestävien periaatteiden mukaisesti hankittuja. Hyvillä hankintakäytännöillä on mahdollista tuoda kuntiin uusia innovatiivisia käytäntöjä sekä elävöittää kotimarkkinoita.

Syyskuussa 2017 alkaneessa ELLE-hankkeessa edistetään innovatiivisia energiaratkaisuja tarjoavien yritysten liiketoiminta- ja pilotointimahdollisuuksia Varsinais-Suomessa. Kehittämiskohteena ovat kuntien kiinteistöt. Hankkeessa kuntien kiinteistöjen perustiedot avataan avoimen datan periaatteiden mukaisesti ja kiinteistöjen energiaan liittyvä liiketoimintapotentiaali ja kehittämistarpeet (mm. uusiutuvan energian mahdollisuudet, energiaremontit, energiatehokkuuden edistäminen) kartoitetaan perusteellisesti. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta yhteistyökunnissa käynnistetään markkinavuoropuhelu palveluita tarjoavien yritysten kanssa. Kuntia ja yrityksiä kannustetaan erilaisten innovatiivisten hankintamenettelyiden käyttöön. Toimilla lisätään energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian osuutta varsinaissuomalaisissa kunnissa.

Kohderyhmänä hankkeessa ovat energiaan ja kuntien kiinteistöihin palveluita ja ratkaisuja tarjoavat pk-yritykset. Tärkeänä kohderyhmänä ovat yhteistyökunnat, joihin suunnitellut energiatoimenpiteet suuntautuvat. Yhteistyökuntia ovat Kemiönsaari, Lieto, Loimaa, Somero ja Uusikaupunki. Yhteistyökunnaksi on vielä mahdollisuus ilmoittautua.

Hanketta toteuttaa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia. Hankkeen rahoitus tulee Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

Lisätiedot

Tero Viander, energiatekninen asiantuntija, Valonia
tero.viander@valonia.fi
+358 40 521 2729


Viilea: Ruokapostilaatikko vastaanottaa kotiovella netissä tilatut ruokaostokset

Viilea on ruokapostilaatikko, johon voi vastaanottaa netissä tilatut ruokaostokset ja vuoden 2017 aikana myös muita paketteja. Laatikko sijoitetaan ulkotiloihin asiakkaan haluamaan paikkaan. Viilea on ruostumattomasta teräksestä valmistettu kylmäkaappi, jonka sisälämpötila on aina 5 °C. Näin ruokaostokset pysyvät tuoreina, vaikka kuriiri toimittaisi tilauksen asiakkaan ollessa poissa kotoa. Viilea-palvelulla voi myös jatkossa lähettää paketteja, kuten postipalautuksia.

Ruokapostilaatikon lukkoa ohjataan älypuhelimella. Puhelinsovelluksen kautta hoituu myös pakettien lähetys, reaaliaikainen seuranta sekä pakettien vastaanotto ja palautus. Ruokapostilaatikkoa varten on kehitetty maailman ensimmäinen ulkokäyttöön soveltuva bluetoothilla etäohjattava lukko ja kompressoriteknologia, joka kesällä viilentää ja talvella lämmittää tavoitelämpötilaan.

Ruokapostilaatikon saa omakotitaloihin, rivitaloihin, vapaa-ajan asuntoihin sekä haja-asutusalueelle. Laatikon lähellä on oltava sähköpistoke, johon laatikko kytketään. Alkuun ruokaostoksia voi tehdä paikallisista K-ruokakaupoista, joiden kanssa Viilealla on sopimus. Ruokatoimitusten kuljetusmaksut ovat kauppakohtaisia. Myöhemmin syksyllä 2017 Viilea-palvelun piiriin tuodaan valtakunnallisesti palveleva ruokaverkkokauppa.

Viilean kaltaiset uudet kuluttajalähtöiset palvelut kehittävät ruokajärjestelmää tehostamalla tilaus- ja kulutusprosesseja sekä kuljetuksiin liittyvää logistiikkaa. Kotoa käsin tehtävät tilaukset myös mahdollistavat arkea, joka ei vaadi yksityisautoilua.

Viilea-palvelusta hyötyvät eniten vanhukset ja lapsiperheet. Yhä useampi vanhus tarvitsee apua arkipäivän askareissa, kuten kauppareissuissa. Viilea-palvelua on kokeiltu kahden viime vuoden aikana Raumalla vanhusten palvelukeskuksessa sekä Turun alueella yksityistalouksissa. Palvelu laajenee vaiheittain koko maahan. Viilea-ruokapostilaatikot valmistaa Timpro Oy Salon tehtaalla ja niitä toimitetaan 1.9.2017 alkaen pääkaupunkiseudulle, Turun alueelle ja Saloon sekä kaikkialle Suomeen mikäli yhdeltä postinumeroalueelta löytyy 15 käyttäjää.

Lisätiedot:

www.viilea.fi
Usein kysytyt kysymykset

Hanna Virtanen
+ 358 44 73 76 791
hanna@viilea.fi


Ruoantuottajien tarjousosaamisella lisää lähiruokaa ja ravinnekiertoa

Lähellä tuotettu ja valmistettu ruoka tuottaa tuloa ja elinvoimaisuutta lähialueelle. Kunnilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että tuotteet ja palvelut ovat kestävien periaatteiden mukaisesti tuotettuja ja hankittuja. Yksi tärkeä osa alueiden ravinneneutraaliutta on se, että kunnassa käytetään mahdollisimman paljon lähialueella tuotettuja elintarvikkeita. Tämä osaltaan tehostaa ravinteiden kiertoa kunnan sisällä. Haasteeksi on noussut se, etteivät tuottajat osaa tarjota tuotteitaan julkisille hankkijoille.

Varsinais-Suomessa ruoan alkutuottajia, jatkojalostajia ja logistiikkapalveluiden tuottajia kannustetaan yhteistyöhön toistensa sekä julkisten organisaatioiden hankintahenkilöstön ja ruokapalveluiden kanssa. Yhteistyön avulla paikallisten alkutuottajien ja jatkojalostusta harjoittavien yritysten tuotteiden määrä julkisissa keittiössä lisääntyy. Syyskuussa 2017 alkanutta Tarjousosaamista ruoantuottajille -hanketta toteutetaan pääasiassa Loimaan seudun ja Mynämäen alueella. Tavoitteena on parantaa ruoantuottajien keskinäistä yhteistyötä, elävöittää lähimarkkinoita sekä tehostaa ravinnekiertoa lähiruoan avulla. Lisäksi tavoitteena on kannustaa tuottajia tuotekehitykseen sekä mahdollistaa olemassa olevien, hyvien tuotantotapojen esiintuomista kilpailuvalttina julkisiin hankintoihin. Maatalouden kannattavuushaasteista huolimatta Varsinais-Suomessa on vielä runsaasti maatalouden ja ruoantuotannon volyymia ja ruoantuottajien tarjousosaaminen on asia, johon maakunnassa kannattaa panostaa.

Hankkeessa mukana olevat alku- ja muut ruoantuottajat sekä liitännäispalveluja tarjoavat tahot tutustutetaan julkisten hankintojen pelisääntöihin, hyviin käytäntöihin, toiminta- ja yhteistyötapoihin ja sopimusjuridiikkaan. Hankkeessa suuri painotus on tuottajien ja hankintayksiköiden välisen vuoropuhelun merkityksen ymmärtämisessä osana hankintojen hyvää valmistelua ja suunnittelua. Tuottajia opastetaan lisäksi omien tuotteiden asianmukaisessa tuotteistamisessa sekä hinnoittelussa. Hankeaikana laaditaan ja pilotoidaan valtakunnalliseen käyttöön soveltuva tarjoajaosaamisen kehittämiseen soveltuva toimintamalli. Neuvonnasta, sparrauksesta, yhteiskoulutuksista sekä työkalupakista koostuva toimintamalli tukee aidosti innovatiivisia, keskustelevia sekä ympäristöllisesti että taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä hankintatapoja julkisen sektorin elintarvikehankinnoissa.

Hanke aloitetaan syyskuussa 2017 kyselykartoituksella, jonka tulosten perusteella varsinaisia koulutuksia vielä muokataan. Koulutukset käynnistyvät alkuvuodesta 2018.

Hanke on saanut rahoituksen Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeesta. Hanketta toteuttaa Valonia yhteistyössä MTK Varsinais-Suomen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta -hankkeen, JuHa Consulting Oy:n sekä Suomen Yrittäjien hankinta-asiamiesverkoston kanssa.

Lisätiedot

Tarjousosaamista ruoantuottajille

Anni Lahtela, projektiasiantuntija, Valonia
anni.lahtela@valonia.fi
+358 40 631 3856


Varsinais-Suomi Itämeren alueen levätutkimuksen kärjessä

Levän viljely sekä suljetun kierron järjestelmissä että vesistöissä on noussut viime aikoina Itämeren alueella kuumaksi nousevaksi alaksi. Leväviljelmistä saatavia tuotteita voidaan hyödyntää monilla eri sektoreilla kuten esimerkiksi lääketieteessä, bioenergian tuotannossa, ihmis- ja eläinravinnossa, kosmetiikassa sekä esimerkiksi myös veden puhdistamisessa. Korkean jalostusasteen tuotteet tarjoavat myös suuria taloudellisia mahdollisuuksia.

Levien viljelyllä on taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi myös ympäristön kannalta suotuisia vaikutuksia. Levät käyttävät hyödykseen vedessä olevia ravinteita eli toisin sanoen niiden viljelyllä voidaan esimerkiksi poistaa liikaravinteita vedestä. Levien viljely onkin erinomainen tapa kierrättää esimerkiksi maataloudesta meriin kulkeutuvia ravinnepäästöjä takaisin kuivalle maalle.

Näitä asioita tutkimaan on perustettu uusi pohjoismainen Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian osaston johtama huippututkimusyksikkö NordAqua (Towards Versatility of Aquatic Production Platforms: Unlocking the Value of Nordic Resources), joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Yksikön toimintaa rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Nordforsk, joka myönsi hankkeelle yhteensä 30 miljoonan Norjan kruunun (noin 3,2 miljoonan euron) tuen. Hanke kestää vuoteen 2022 asti.

Hankkeessa keskitytään erityisesti kaupallisten sovellusten kehittämiseen ja alan yrittäjyyden tukemiseen esimerkiksi start-upien syntymistä edistämällä. Yliopiston huippuluokan molekulaarisen biologian osaaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia levien hyödyntämiseen esimerkiksi geenimuuntelun ja synteettisen biologian avulla. Tutkimuksen keskiössä ovat Pohjoismaissa elävät levälajit, koska alueella ei ympäristöolosuhteista johtuen voida hyödyntää muilta alueilta peräisin olevia lajeja kovinkaan tehokkaasti.

Hankkeessa on mukana tutkimusorganisaatioita sekä kaupallisia ja yhteiskunnallisia toimijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Varsinais-Suomesta mukana on Turun yliopiston lisäksi myös Turku Science Parkin Smart Chemistry Park.

Lisätiedot:

Mediatiedote

Eva-Mari Aro, akatemiaprofessori, NordAqua-huippuyksikön johtaja
evaaro@utu.fi