Year: 2016
Kaavatyössä linjataan keskeisten luonnonvarojen käyttöä
Varsinais-Suomessa on käynnissä luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyö. Kaavatyössä käsitellään kierto- ja biotalouden näkökulmasta keskeisten luonnonvarojen käyttöä ja potentiaaleja. Työ nivoutuu erottamattomasti yhteen maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden ja virkistysmahdollisuuksien turvaamisen kanssa.
Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto käynnisti vaihemaakuntakaavatyön laadinnan vuoden 2015 lopussa. Tarve työlle liittyy erityisesti biotalouden ja kiertotalouden aiheuttamien alueellisten luonnonvarojen käytön lisääntymiseen. Keskeisiä muutoksia aiheuttavat myös kansalliset lainsäädännölliset muutokset jätehuoltosektorilla sekä EU:n tavoitteet kiertotalouteen siirtymisessä.
Kaavatyön sidosryhmätyöskentelyssä tullaan hyödyntämään Varsinais-Suomen liiton hallinnoiman luonnonvarafoorumin tilaisuuksia. Foorumissa on tällä hetkellä käynnissä asiantuntijayhteistyö liittyen alueen kiertotalouden tavoitteisiin. Lisäksi foorumin puitteissa järjestetään temaattisia kokouksia ajankohtaisista aiheista.
Lisätiedot:
Heikki Saarento, suunnittelujohtaja
Timo Juvonen, ympäristösuunnittelija
Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Hyvät viljelykäytännöt tärkeitä myös vuokrapelloissa
Peltomaan hyvä kasvukunto on edellytys tehokkaalle ravinteiden kierrolle. Tällöin ravinteina annetutut panokset saadaan sadon muodossa takaisin ja vesistöihin päätyvän ravinnehuuhtouman riski pienenee. Maan kasvukunnon kohentamiseen on monia toimenpiteitä, jotka kannattaa aina suunnitella ja kohdentaa lohkokohtaisesti.
Suomen peltopinta-alasta 30 % viljellään vuokramaana ja vuokramaiden osuus tulee kasvamaan tulevaisuudessa tilojen lopettaessa omien peltojensa viljelyn. Vuokrapeltojen kasvukuntoon kannattaa panostaa niin vuokranantajan kuin vuokralaisenkin näkökulmasta katsottuna, jotta kotimainen ruoantuotanto säilyy kestävällä pohjalla.
RANKU-hanke työsti yhdessä Turun kaupungin kanssa pellon vuokrasopimuksiin soveltuvan Maan kasvukunnosta huolehtiminen -lisäosan. Turun kaupungin vuokrasopimuksessa on jo otettu huomioon maan kasvukuntoon liittyviä tekijöitä. Sen pohjalta hankkeessa muotoiltiin kaikille vuokramaiden kasvukunnon ylläpidosta kiinnostuneille sopiva mallipohja liitteeksi vuokrasopimukseen ja/tai muokattavaksi kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvaksi.
Lisätiedot:
Ravinneneutraali kunta 2015 – 2017: Hyvät viljelykäytännöt
Ravinteiden kierto mukaan hankintakriteereihin Mynämäellä
Mynämäen kunnan valmistuskeittiöiden peruna, perunatuotteiden sekä tuorejuuresten hankinnassa tarkastellaan uutena asiana mahdollisuutta ottaa kilpailutuksen kriteereihin mukaan myös ravinteiden kierrätystavoitteita edistäminen. Kunta käy asian tiimoilta markkinavuoropuhelua tavarantoimittajien kanssa.
Työtä tehdään osana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen RANKU (Ravinneneutraali kunta) -hanketta. Sen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää uusi Ravinneneutraali kunta -toimintamalli, joka olisi monistettavissa myös muihin kuntiin ja maakuntiin.
Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa.
Lisätiedot:
Ravinneneutraali kunta 2015 – 2017 -hanke
Sitra: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Ravinteiden kierto ja kiertotalous -video (BSAG ja Sitra)
Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä
Turku tavoittelee vuoteen 2040 mennessä hiilineutraaliutta, jota kohti edetään kunnianhimoisilla ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Vuonna 2040 kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen on oltava pienemmät kuin vuotuiset hiilinielut. Toimenpiteiden keskiössä ovat monet kestävään energiajärjestelmään sekä kestävään liikkumisjärjestelmään liittyvät ratkaisut.
Turku on 2000-luvun aikana vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään suhteellisesti eniten Suomen suurista kaupungeista – kokonaispäästöjä on vähennetty yli 20 % ja asukaskohtaisesti laskettuna melkein 25 %.
Lisätiedot:
Lue lisää: Hiilineutraali Turku 2040
Varsinais-Suomen materiaalivirtaselvitys valmistuu 2017
Varsinais-Suomen materiaalivirrat selvitetään osana tekeillä olevaa luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaa. Selvityksen tilaavat Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja se valmistuu vuonna 2017. Selvityksen myötä alueen potentiaalit muun muassa kiertotalouteen liittyen saadaan paremmin näkyviin.
Kansantalouden materiaalivirrat -tilasto kuvaa massayksiköin (tonneina) luonnosta käyttöön otetun, siirretyn tai muutetun ainemäärän. Tämä ainemäärä sekä sen suhde muihin kansantalouden kokonaissuureisiin kuvaa kansantalouden materiaaliriippuvuutta ja taloudellisen toiminnan ympäristöön kohdistamaa painetta. Erityinen huomio on kiinnittynyt bruttokansantuotteen ja sen tuottamiseksi tarvittavan ainemäärän suhteen kehityskulkuun.
Lisätiedot:
Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
Kakolan lämpöpumppulaitos tuottaa energiaa jätevedestä
Jäteveden hukkalämpöä hyödyntävä Kakolan lämpöpumppulaitos tuottaa sekä kaukolämpöä että kaukojäähdytystä turkulaisille kiinteistöille. Laitos valmistui 2009 Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen.
Lämpöpumppulaitos tuottaa energiaa uusiutuvasta energialähteestä – puhdistetusta jätevedestä. Se kierrättää puhdistetun jäteveden lämpöpumpun kautta, joka ottaa talteen jäteveden sisältämän lämpöenergian kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi. Laitos tuottaa lisäksi kaukojäähdytystä.
Lisätiedot:
Smart Chemistry Park on kemian alan kiihdyttämö
Vuoden 2015 alussa Raisio Oyj:n tehdasalueella aloitti toimintansa Smart Chemistry Park (SCP), kemian alan kasvuyritysten kiihdyttämö. Smart Chemistry Parkissa toimivat pk-yritykset jalostavat biomassoja, kierrätysmateriaaleja ja teollisia sivuvirtoja uusiksi tuotteiksi kansainvälisille markkinoille. Smart Chemistry Parkin yritykset ovat edelläkävijöitä omilla liiketoimintasektoreillaan.
Smart Chemistry Parkin yritysten ydinosaaminen on kemia ja sen eri osa-alueet. Erityisosaamisellaan yritykset tarjoavat tuotteita tai teknologiaosaamista laajalle teollisuussektorille, esimerkiksi rakennus-, metalli-, energia-, paperi-, pakkaus- ja life science -aloille. Yrityspuiston verkosto sisältää myös konsultoivia yrityksiä, joiden osaaminen täydentää arvoketjua muu muassa kemikaaliturvallisuuteen sekä immateriaalioikeuksiin liittyvillä palveluilla.
Smart Chemistry Park onnistui jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana keräämään saman katon alle 11 kemian alan yritystä. Lisäksi noin 30 kasvuyritystä tekee tiivistä yhteistyötä keskittymän kanssa, ja jopa sadat alan toimijat kuuluvat toiminnan ympärille syntyneeseen sidosryhmäverkostoon.
Lisätiedot:
Linda Fröberg-Niemi, Business Development Manager, Chemical Industry and Cleantech
linda.froberg-niemi@turkusciencepark.com
+358 50 587 3441
Kiertotalouden yrityskehittämö Bastu edistää kiertotaloutta
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vuonna 2015 perustama Bastu on yrityskehittämö, joka avaa uudenlaisia kiertotalouden bisnesmahdollisuuksia. Bastun tavoitteena on muun muassa erilaisten työpajojen kautta synnyttää ja tukea referenssihankkeita, jotka edistävät kiertotalouden etenemistä Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla.
Bastun idea syntyi yrittäjien toiveesta saada tukea uudenlaisen yritystoiminnan kehittämieen. Seudun kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää kyetä kasvattamaan liiketoimintaa aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa. Materiaalien ja energian älykäs käyttö on näistä uusista liiketoiminta-alueista tärkein.
Bastun avulla voidaan aikaansaada konkreettisia kiertotaloutta ja kuudennen aallon yritystoimintaa tukevia ratkaisuja; uusia bisnesinnovaatioita, olemassa olevien yritysten toiminnan suuntaamista kiertotaloutta edistäviksi ja olemassa olevien rakenteiden ja prosessien kehittämistä.
Bastun toiminnan rahoittavat Sitra ja Turun kaupunki.
Lisätiedot:
Keijo Koskinen
keijo.koskinen@utu.fi
+358 44 594 1659
Markku Wilenius
markku.wilenius@utu.fi
+358 50 592 9121