Month: joulukuu 2016
Kemian- ja prosessitekniikasta vauhtia muovien kierrätykseen
Turun ammattikorkeakoulun kemiatekniikan koulutuksessa on ollut vahvaa kemian- ja prosessitekniikan osaamista, jota on viime aikoina vahvistettu materiaalitekniikan suuntaan. Materiaali- ja kemiantekniikka ovat myös keskeisiä osaamisalueita kiertotaloudessa. Tällä hetkellä kiertotalouden ajankohtaisimmat ponnistelut koskevat muovien kierrätystä. Muovien prosessoinnin vaativuus, eri muovilajien valtava lukumäärä sekä lajittelematon ja usein likainen muovijäte asettaa paljon haasteita ja ratkaistavia ongelmia, ennen kuin muovien kierrätysaste saadaan vastaamaan lainsäätäjien asettamia tavoitteita.
Pakkaustekniikkaan liittyvien projektien lisäksi yrityksille on tarjolla materiaalitestausta erilaisten tuotteiden ja niiden pakkaamisen kehitystyössä. Testauslaitteella voidaan testata vaikka muovisen elintarvikepakkauksen kuumasaumatun suuaukon kestävyyttä. Turun AMK on mukana esimerkiksi likaisten maatalouskalvojen hyödyntämistä tutkivassa Likaisten muovien kierrätys -hankkeessa.
Lisätiedot:
Liisa Lehtinen, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu
liisa.lehtinen@turkuamk.fi
+358 50 598 5739
Kiertotalouden ja cleantechin testialusta yrityksille
Kiertotalous ja cleantech uudistavat parhaillaan radikaalisti sitä, millaisia palveluja ja tuotteita teemme ja kulutamme. Jotta Suomeen saadaan lisää kiertotalous ja cleantech liiketoimintaa, tarvitaan yrityksille mahdollisuus kokeilla tuotteita ja palveluita yhdessä asiakkaiden, käyttäjien, kaupunkien ja korkeakoulujen kanssa. Tällaista kokeilukulttuuriin ja yhteiskehittämiseen perustuvaa kiertotalouden kokeilualustaa rakennetaan nyt Turussa ja Helsingissä TRY OUT! -hankkeen kautta. Tavoitteena on tarjota yrityksille avoin, monialaiseen kehittämiseen ja kokeiluihin kutsuva ympäristö, jossa on lupa onnistua ja epäonnistua.
TRY OUT! toimii Turussa ja Helsingissä, mutta yhteistyötä tehdään kaikkien kuutoskaupunkien alueella. Hankkeessa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulu, Demos ry, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto.
Lisätiedot:
Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931
Kierrätysmuoveista uutta liiketoimintaa 3D-tulostuksella
3D‐tulostimien käyttöönotolla odotetaan olevan yhtä suuria vaikutuksia maailman muuttumiseen kuin kaupungistumisella ja internetin yleistymisellä on aikoinaan ollut. Kierrätysmateriaalin käyttö 3D‐tulostuksessa on osa kehittyvää kiertotalouden tematiikkaa, ja sen hyödyntämisellä on mahdollisuus luoda Suomeen sekä uutta elinkeinotoimintaa että vahvistaa olemassa olevien yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.
Kehittymisen tueksi tarvitaan uutta tutkimusta kierrätysmuovien hyödynnettävyydestä 3D‐tulostusmateriaalina sekä siitä millaisia liiketoimintamahdollisuuksia teemaan liittyy. Kierrätysmuovien 3D‐tulostuksen sovelluslaboratorio (Kierrätys 3D) on Turun ammattikorkeakoulun, ammattikorkeakoulu Arcadan ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteinen projekti, joka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa.
Lisätiedot:
Kierrätysmuovien 3D‐tulostuksen sovelluslaboratorio -projekti
Jenni Suominen, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
jenni.suominen@turkuamk.fi
+358 40 355 0936
Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämisen avainkohdat 2014–2020
Elinvoimainen ruokaketju – Made in Varsinais-Suomi -asiakirjan tarkoituksena on esitellä Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämisen avainkohdat ohjelmakaudella 2014–2020. Ruoka-asiakirja toimii työkaluna kaikille ruokaketjussa toimiville alueellisille yrityksille, kehittäjille, tutkijoille, koulutuksen järjestäjille sekä muille sidosryhmille.
Varsinais-Suomi on yksi Suomen merkittävimmistä ruoantuotantoalueista. Leipäviljoista kolmannes, öljykasveista vajaa neljännes ja valkuaiskasveista yli kolmannes viljellään Varsinais-Suomessa. 20 prosenttia maan puutarhaviljelmistä sekä avomaan- ja kasvihuonepinta-alasta on varsinaissuomalaisia, varhaisperunasta maakunnassa tuotetaan 70 prosenttia. Maakunta on myös merkittävä sianlihan- ja kananmunantuottaja - neljännes koko Suomen sianlihantuotannosta ja 60 prosenttia kananmunantuotannosta tuotetaan Varsinais-Suomessa. Neljännes Suomen meri- ja sisävesikalastajista toimii Varsinais-Suomen alueella.
Ohjelmakauden tavoitteina ovat ruokakulttuurin vahvistaminen, yritysten toimintaedellytysten parantaminen, ruoan korostaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä vastuullinen ruoantuotanto. Painopistealueiksi ohjelmakaudelle 2014 - 2020 on valittu vihannes-, puutarhamarja- ja hedelmäntuotanto, juoma- ja vesitalous sekä kotimaisen proteiinin tuotanto. Läpileikkaavina teemoina ohjelmakaudella ovat koko ruokaketjun kattavat biotalous ja tuotteistaminen.
Ruoka-asiakirja on tehty osana Turun yliopiston hallinnoimaa Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanketta, Varru, (2011–2014).
Lisätiedot:
Elinvoimainen ruokaketju – Made in Varsinais-Suomi: Ruokaketjun painopistealueet 2014–2020
Loimaasta tulee Hinku-kunta
Loimaan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa kaupunkinsa liittymisen hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoon. Verkostoon liittyminen tukee kunnan energia ja ilmasto-ohjelmaa, joka on osa Loimaan kaupunkistrategiaan. Loimaa on 34. Hinku-verkostoon liittynyt kunta ja viides verkoston varsinaissuomalainen kunta. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin.
Loimaan kaukolämpö tuottaa lämmöstä 90 % uusiutuvilla energialähteillä. Kesällä Loimaalle valmistui yksi Suomen suurimmista aurinkopuistoista. Sallila Energia Oy:n aurinkopuistossa on 2400 aurinkopaneelia 2,4 hehtaarin alueella, ja aurinkoenergiasta innostuneet voivat vuokrata paneeleita itselleen. Loimaan kaupunki on vuokrannut 800 aurinkopaneelia tukeakseen Keskuskoulun Vihreä lippu -hanketta.
Lisätiedot:
Ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyössä on paljon potentiaalia
Suomi on pitkien etäisyyksien ja haastavien maanrakennusolojen maa. Maassamme käytetäänkin vuosittain rekkakuormallinen luonnonkiviaineksia jokaista suomalaista kohden – yhteensä sata miljoonaa tonnia vuodessa.
Merkittävä osa luonnonkiviaineksista voidaan korvata erilaisilla uusiomateriaaleilla. Näitä uusiomaa-aineksiksi kutsuttuja materiaaleja voivat olla monet sivuvirrat, esimerkiksi tuhkat, kuonat ja sivukivet. Varsinais-Suomessa käynnissä olevan ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön puitteissa on kartoitettu maakunnassa syntyviä uusiomaa-ainesresursseja.
Ylijäämämaa-aineksia syntyy maanrakentamisessa tehtävien massanvaihtojen seurauksena. Erityisesti kaupunkiseuduilla ylijäämämaita syntyy paljon, ja tilaa niiden sijoittamiselle on vähän. Ylijäämämaiden sijoituspaikat ovatkin usein kaukana rakennuskohteista, joten ylijäämämaiden kuljetuksista syntyy merkittäviä kustannuksia. Esimerkiksi Helsingin kaupunki säästi vuonna 2014 seitsemän miljoonaa euroa, kun kuljetuksia maankaatopaikoille saatiin vähennettyä maamassojen koordinoinnin avulla.
Varsinais-Suomen julkisille toimijoille toteutetussa kyselyssä neljä viidestä vastaajasta katsoi, että alueella ei huomioida ylijäämämaiden sijoittamista ja käsittelyä riittävällä tasolla. Kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että uusiomaa-ainesten käyttöä rakennushankkeissa tulisi lisätä. Ylijäämä- ja uusiomaa-ainesyhteistyön myötä Varsinais-Suomeen tuodaan käytänteitä, joiden avulla vähennetään taloudellisia kustannuksia, kuljetuksien aiheuttamia päästöjä ja luonnonympäristöihin kohdistuvaa painetta.
Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys on ollut käynnissä vuodesta 2015, ja jatkuu ainakin vuoden 2017 loppuun. Hankkeessa ovat mukana Kaarinan (vuodet 2015-16), Raision, Turun ja Salon kaupungit, Turun Seudun Energiantuotanto, Lounais-Suomen jätehuolto, Nordkalk, Kuntec (vuodesta 2017 alkaen) ja Varsinais-Suomen liitto.
Lisätiedot:
Arttu Koskinen
arttu.koskinen@varsinais-suomi.fi
+358 40 564 6450
Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137
Turun kaupunki on kestävän ja kiertotaloutta tukevan liikkumisen edelläkävijä
Turku haluaa olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä. Liikenne ja liikkuminen ovat tärkeitä osa-alueita tavoitteen saavuttamiseksi. Kohti tätä tavoitetta on pyritään monin eri toimin.
Turun kaupunki julkaisi kesäkuussa ”Wiisaan sähköisen liikkumisen manifestin”, joka ottaa kantaa Turun ja koko Suomen liikkumisratkaisuihin ja liikenteen fossiilisista polttoaineista pois siirtymiseen. Manifestissa kannustetaan kehittämään entistä vahvemmin älykästä sähköistä liikennettä sekä suosimaan enemmän kävelyä ja pyöräilyä. Manifesti myös peräänkuuluttaa taloudellisia ohjauskeinoja edistämään sähköisten kulkuneuvojen hankintaa.
Osana hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tehtävää työtä Turku oli yhtenä kaupunkina mukana ÄSL (Älykäs Sähköinen Liikenne) -hankkeessa, jossa selvitettiin ja edistettiin sähköistä liikennettä ja sen mahdollisuuksia Turun seudulla. Hankkeen aikana muun muassa toteutettiin yli 20 sähköautojen latauspistettä Turkuun sekä laadittiin sähköautojen latauspisteverkoston yleissuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään yleiset kriteerit ja ensisijaiset paikat tuleville latauspisteille.
Osana hanketta myös selvitettiin 150 kaupungin omistaman auton sähköistämispotentiaalia. Lähes 40 % autoista todettiin sellaisiksi, että ne voitaisiin korvata sähköautoilla. Kaupunkikonsernissa on tällä hetkellä käytössä noin kymmenen ladattavaa yhteiskäyttöautoa.
Turku on ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina sähköistämässä kokonaisen bussilinjan, kun vuoden 2016 loppuun mennessä kaiken kaikkiaan kuusi sähköbussia ajaa sataman ja lentoaseman välillä liikennöivää linjaa 1. Turun seudun joukkoliikenne Föli on toiminut edistyksellisesti myös MaaS (Mobility as a Service) -palveluiden edistäjänä, sillä se on toteuttanut mobiililippujärjestelmänsä teknisesti siten, että myös MaaS -palveluiden tarjoajat voivat niitä käyttää. Föli olikin ensimmäinen liikennepalveluiden tarjoaja, jonka lippuja oli mahdollista ostaa MaaS -sovellus Tuupin kautta.
Syyskuussa Turun kaupunki, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa käynnisti Civitas Eccentric -hankkeen, jossa vahvistetaan kestävän liikkumisen toimintaa Turun seudulla. Hankkeessa muun muassa edistetään joukkoliikenteen informaatio- ja maksujärjestelmien kehitystyötä sekä pilotoidaan biokaasun käyttöä. Olennaisena osana hankkeeseen kuuluu myös polkupyörien yhteiskäyttöpalveluiden kehittäminen Turun keskustassa sekä Kupittaalle luotava Liikkumispiste, joka tulee kokoamaan yhteen yhteiskäyttöpyörien ja -autojen lisäksi joukkoliikenteen.
Lisätiedot:
Wiisaan sähköisen liikkumisen manifesti
Älykäs Sähköinen Liikenne -hanke
Fölin ensimmäiset sähköbussit tulevat liikenteeseen
Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus
Varsinais-Suomessa ruoantuotannolla on selkeä yhteys aluetalouteen. Varsinais-Suomi on muun muassa Suomen johtava maatalousalue. Osana Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke VARRU:a haluttiin selvittää Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus ja selvitys aiheesta julkaistiin vuonna 2012. Selvityksen laati Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
Selvityksen johdannossa kerrotaan:
Osana selvitystä toteutettiin kaksi kyselyä: toinen kohdistettiin elintarviketeollisuuden yrityksille ja toinen hankintarenkaille. Yrityskyselyn avulla tiedusteltiin muun muassa, kuinka suuri osa yritysten alkutuotannon raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Vastausten perusteella osuus on noin 40 prosenttia. Hankintarenkaille suunnatun kyselyn avulla tiedusteltiin julkiskeittiöiden omassa maakunnassa tuotettujen elintarvikkeiden käyttöosuutta. Vastausten perusteella noin 20 prosenttia julkiskeittiöiden käyttämistä elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta.
Jos maakunnassa käytettäisiin vain omassa maakunnassa tuotettuja elintarvikkeita ja alkutuotannon raaka-aineita, olisivat toimialojen vaikutukset nykyistä suurempia. Selvityksen tulosten valossa Varsinais-Suomessa ruokaketjun eri osien vaikutus maakunnan talouteen ja työllisyyteen on jo nykyisellään korkea.
Lisätiedot:
Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys 2012
Muovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoimintaa kehitetään Varsinais-Suomessa
Suomessa syntyy vuosittain merkittävä määrä likaista, sekalaista maatalousmuovijätettä, josta vain murto-osa päätyy kierrätykseen. Pääasiallisesti muovijäte päätyy joko energiaksi tai kaatopaikoille. Maa-, puutarha- ja hevostalousyrittäjät ovat toivoneet nykyistä toimivampia ja kustannuksiltaan edullisimpia keräysjärjestelmiä. Haja-asutusalueilla syntyvän maatalous- ja rakennusmuovijätteen keräys- ja kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen paneudutaan Turun yliopiston Brahea-keskuksen koordinoimassa Likaisen muovijätteen keräys ja kierto (LiMuKe) -hankkeessa.
Likaisen maatalousmuovijätteen keräys- ja kierrätyshankkeessa pilotoidaan Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueilla vaihtoehtoisia alueellisia keräysjärjestelmiä ja tarkastellaan muovijätteen ja sen sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksia uusina kierrätystuotteina.
Tavoitteena on luoda monistettavia alueellisia malleja muovijätteen keräykseen. Näin muovijätteen keräystä ja kierrätystä pystytään tehostamaan. Toisena tavoitteena on löytää ja testata maatalouden muovijätteen ja sen sivuvirran uusia käyttömahdollisuuksia yhteistyössä jalostavien yritysten kanssa. Turun AMK selvittää, kuinka paljon eri maatalousmuoveja voidaan keräyksessä yhdistää siten, että niiden jatkojalostus on edelleen mahdollista. Samalla tutkitaan, minkä verran kyseiset jätteet sisältävät epäpuhtauksia ja minkä verran prosessointimenetelmät sietävät niitä. HAMK:n ohutlevykeskuksessa selvitetään hankkeen aikana kierrätysmuovien mekaanisia ominaisuuksia ja olosuhdekestävyyttä.
Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma.
Lisätiedot:
Likaisen muovijätteen keräys- ja kierto -hanke
Leena Erälinna, projektipäällikkö
leena.eralinna@utu.fi
Turussa edistettiin ravinnekiertoa ja ruokahävikin vähentämistä
Turussa on vähennetty ja ennaltaehkäisty Saaristomeren valuma-alueella syntyvää ruokahävikkiä sekä hyödynnetty ja kierrätetty ruokahävikin sisältämiä ravinteita lähellä hävikin syntysijaa. Toimenpiteet tuottivat positiivisia vaikutuksia Saaristomeren rehevöitymisen vähenemiseksi. Työtä tehtiin Turun yliopiston Brahea-keskuksen VäKi – Vähemmän jätettä, enemmän kiertoa -hankkeessa.
Suomalainen syö kodin ulkopuolella keskimäärin 165 ateriaa vuosittain. Selvitysten mukaan ruokaketjun kokonaishävikki oli noin 400 miljoonaa kiloa vuodessa, josta ravitsemispalveluiden osuus vuonna 2010 oli 75-85 milj. kg. Opiskelijaravintoloissa, päiväkodeissa sekä vanhainkodeissa ja sairaaloissa ruokahävikkiä syntyi jopa 25 % valmistetusta ruoasta, mikä on enemmän kuin ravitsemispalveluissa yleisesti.
VäKi -hankkeen tavoitteena oli löytää monistettava toimintatapa ruokaketjun ruokahävikin vähentämiseksi. Aktiivisen tiedottamisen avulla lisättiin koko ketjun tietoisuutta, vuoropuhelua ja osaamista ruokahävikin ympäristö- ja vesistövaikutusten suhteen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää ammattikeittiöissä syntyvän ruokahävikin laitoskompostointia. Projektissa keskityttiinkin opiskelijoiden käyttämien ruokapalveluiden ruokahävikin synnyn ehkäisyyn. Lisäksi yhdessä opiskelijoiden kanssa pilotoitiin ruokahävikin ravinteiden paikallista kierrätystä kaupunkiviljelyssä. Ammattikeittiössä ruoanvalmistuksessa ja lautashävikkinä syntyvää ruokajätettä kompostoitiin ja kompostoinnin tuloksena syntyvää ravinteikasta multaa hyödynnettiin paikallisesti kaupunkiviljelyssä kaupunkiviljelyosuuskunnan avustuksella.
Aikavälillä 1.1.2015-31.12.2016 toteutettua hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus ja yhteistyökumppaneina ovat Unica Oy ja Biolan Oy.
Lisätiedot:
Leena Erälinna, projektipäällikkö
leena.eralinna@utu.fi
Johanna Mattila, asiantuntija
johanna.mattila@utu.fi