Month: joulukuu 2016

Ekox Finland Oy: Uusi elämä toimisto- ja esitystekniikan laitteille

Ekox Finland Oy kerää, lajittelee, korjaa, myy ja vuokraa toimisto- sekä esitystekniikan laitteita. Yritys tuo asiakkailleen suoria kustannussäästöjä tarjoamalla räätälöidyn palvelun poistuvan toimisto- ja esitystekniikan käsittelyssä. Ekox Finland Oy tarjoaa yhteistyökumppaneilleen myös kilpailukykyisiä ja toimivia työvälineitä toimistoihin, tapahtumiin ja opetusympäristöihin, potentiaalisena vaihtoehtona uushankinnalle.

Elektroniikkaromua syntyy Suomessa 150 000 tonnia vuodessa. Koneiden ja laitteiden käyttöikä on paljon luultua pidempi ja huoltamalla uusiokoneet saavat uuden elämän. Ekox Finland Oy pyrkii hyödyntämään käytöstä poistuvista laitteista uusiokäyttöön jopa 80 %.

Ekox Finland Oy voitii vuonna 2016 KasvuOpenin Kiertotalouden Kasvupolun. Yritys valittiin kilpailussa potentiaalisimmaksi kiertotalousalan kasvajaksi.

Lisätiedot:

www.ekox.fi

Jouko Hilden
jouko.hilden@ekox.fi
+358 50 348 8728


Kutsu- ja asiointiliikennettä kehitetään Pöytyällä

Liikkumisen ja logistiikan kehittyviin MaaS (Mobility as a Service) -palveluihin kuuluu myös niin sanotun kutsu- ja asiointiliikenteen kehittäminen. Pöytyän kunnan kutsutaksiperiaatteella toimivassa asiointiliikenteen palvelussa kokeillaan parhaillaan GPS-pohjaista paikannuslaitteistoa. Tarkoituksena on digitalisoinnin avulla helpottaa asiointiliikennepalvelun käyttöä, parantaa palvelutasoa sekä houkutella uusia asiakkaita kyytiin.

Paikannuslaitteiston avulla ajoneuvojen paikkatiedot saadaan näkyville Pöytyän kunnan nettisivuilla olevaan karttaan. Alueen asukkaat saavat kartasta palvelukyytien liikennöintiaikoina reaaliaikaista tietoa ajoneuvojen sijainneista, vapaiden matkustajapaikkojen lukumääristä sekä liikennöintireiteistä ja -aikatauluista.

Pöytyän palveluliikenne on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käyttöön ja kuljettamaan haja-asutusalueen asukkaat palvelujen äärelle. Kunnan haasteena asiointiliikenteessä on ollut vähäiset asiakasmäärät ja kokeilulla halutaan parantaa käyttöastetta.

Pöytyän kokeilu tarjoaa arvokasta tietoa asiointiliikenteen kehittämiseen. Tuloksista voi parhaimmillaan hyötyä Pöytyän kunnan lisäksi muutkin vastaavanlaisten haasteiden kanssa painivat kunnat.

Kokeilu on osa Valonian PASSI-hanketta. Hankkeessa kehitetään asiointiliikennettä Pöytyän ja Auran kunnissa. Keskeisiä tavoitteita hankkeessa ovat kuntalaisten tasapuolisten liikkumismahdollisuuksien edistäminen sekä asiointiliikenteen käyttöasteen ja palvelutason parantaminen. Hanke toteutetaan aikavälillä 1.2.2016 – 30.4.2017. PASSI on saanut rahoitusta LEADER-ryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:ltä Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta.

Lisätiedot:

Suora linkki kartta: https://asiointiliikenne.poytya.fi/

Mikko Koskinen
mikko.j.koskinen@valonia.fi
+358 40 148 3605


Toimintamalli rantojen kunnostamiseen ja niittomassojen hyötykäyttöön

Rantojen asukkailla, maanomistajilla ja yhdistyksillä on kiinnostusta ja tahtoa kunnostaa rantoja, mutta heiltä puuttuu usein tietoa, miten lähteä liikkeelle ja mistä saada rahoitusta. Yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia Suomen vesistöissä ovat rehevöityminen, mataluus ja umpeenkasvu. Rantojen kunnostaminen kytkeytyy myös kiertotalouteen, sillä kunnostusten yhteydessä pohditaan myös niittomassojen hyötykäyttöä.

Vesistön kunnostuksessa syntyy ruoppauksen ja vesikasvien niiton tai muun poistotavan jäljiltä ruoppaus- ja kasvimassaa, joka on poistettava vesialueelta. Ruoppaus- tai niittotöiden suunnittelussa on siis selvitettävä myös massojen käsittely ja jatko- ja hyötykäyttö. Ruoppausmassoja voi käyttää muun muassa ruman tai hankalan maastokohdan maisemointiin, pellon pinnan nostoon tai muotoiluun. Kasvimassat soveltuvat maanparannusaineeksi, kateaineeksi, biokaasutukseen tai lantakompostien seosaineeksi.

Maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon -hankkeessa kehitettiin muunneltavissa oleva toimintamalli rantojen kunnostamiseen.  Varsinais-Suomessa pilottikohteena oli Helsinginkylän uimaranta Taivassalossa. Toimintamallin tueksi on laadittu käytännönläheisiä osaohjeita, muun muassa rannan kunnostamisen ABC, vesistön tilan arviointi, rannan perinnebiotoopit, rantametsän hoito, vesikasvillisuuden poisto, suojavyöhykkeet ja kosteikot sekä ruoppaus- ja kasvimassan hyötykäyttö.

Toimintamallia kehitettiin kuudessa maakunnassa: Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Näillä alueilla kunnostettiin ranta-alueita eri menetelmin yhteistyössä vesiensuojeluyhdistysten, osakaskuntien, riistanhoitoyhdistysten, kyläyhdistysten, Vesistökunnostusverkoston sekä lukuisten muiden toimijoiden kanssa. Toimintamalli on tehty joustavaksi, ja sitä päivitetään hankkeen jälkeenkin uudella kokemustiedolla ja hyväksi todetuilla käytännöillä.

Lisätiedot:

Rannat kuntoon -toimintamalli asukkaille ja maanomistajille

Leena Lahdenvesi-Korhonen, kehitysjohtaja, Maa- ja kotitalousnaisten keskus
leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi
+358 40 523 5133

Terhi Ajosenpää, maisemasuunnittelija, ProAgria Länsi-Suomi/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
terhi.ajosenpaa@maajakotitalousnaiset.fi
+358 40 835 6478

 


Qvidjan kartano & Soilfood: ravinnekierron ja maatalouden edelläkävijät

Suomen vanhimmasta kartanosta, Qvidjan kartanosta Paraisilla, rakennetaan parhaillaan ravinteiden kierrätyksen, hiiltä sitovan ja päästöttömän ruuantuotannon kokeilutilaa. Päästöttömässä ruuantuotannossa olennaista on hyväkuntoinen maaperä, joka tekee hyvät sadot, eikä aiheuta päästöjä ilmaan eikä vesistöön. Kartanon nykyiset omistajat Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin korostavat hiilen sitomista maahan ainoana keinona kääntää ilmastonmuutosta.

Kartanolla testataan erilaisia toimia maaperän hyvän kunnon kehittämiseksi. Luonnon monimuotoisuus maan päällä ja alla on kehitystoimenpiteiden pääasia. Tutkimustoimiin sisältyy muun muassa eri maanparannusaineiden ja biostimulanttien käyttö, hiilen lisääminen maaperään ja mikrobitoiminnan edistäminen. Maaperää analysoidaan ja päästöjä mitataan säännöllisesti.

Kotieläinten kasvatuksessa eläinten hyvinvointi on keskeinen arvo ja eläinten määrä optimoidaan lannantuotantoa ja maisemointia varten, metsänhoidossa pyritään jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Lannasta on tarkoitus jalostaa sekä kierrätysravinteita että biokaasua liikennepolttoaineeksi. Kartanon lämpö ja sähkö on tarkoitus tuottaa bio- ja puukaasulla, joihin yhdistetään mikrobipohjainen biometanointimenetelmä. Alkuperäisenä tähtäimenä oli kartanon ravinne- ja energiaomavaraisuus, mutta todennäköisesti tila toimii bioenergiantuottajana jo lähitulevaisuudessa.

Kankaanrinta ja Herlin ovat myös Soilfoodin perustajajäseniä. Soilfood tarjoaa räätälöityjä palveluja ja tuotteita viljelijöille ja teollisuudelle, tarkoituksenaan edistää maan kasvukuntoa sekä pienentää maanviljelyn kustannuksia ravinteita ja orgaanista ainesta tehokkaammin kierrättämällä. Soilfood panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yritys on mukana myös useassa yhteistyökumppaneiden ja tutkimuslaitosten koordinoimassa tutkimushankkeessa kuten omassa Päästösäästössä, OSMO:ssa ja Luonnonvarakeskuksen monissa hankkeissa.

Lisätiedot:

www.qvidja.fi
www.qvidjakraft.fi
www.soilfood.fi


Biomeiler tuottaa lannasta energiaa

Biomeiler hyödyntää lantaa kompostointimenetelmällä ja tuottaa siitä lämpöä vesikiertoiseen lämmitykseen.  Perusidea biomeilerissä on, että lämpöä tehdään lannan ja hakkeen seoksesta. Lantaa seoksessa voi olla maksimissaan noin 20 %.  Biomeileriin sopii parhaiten kiinteä lanta, näin ollen hevosen ja kanan lanta sopivat prosessiin parhaiten. Tärkeää on, että eläimet eivät ole antibiooteilla lääkittyjä, jotta komposti toimii oikein mikrobien toimesta.

Biomeilerin rakentaminen aloitetaan hamottelemalla esimerkiksi olkipaaleista vettä läpäisemättömälle alustalle pyöreän muotoinen kehä, joka jakaa tasaisesti paineen. Kehä vahvistetaan esimerkiksi harjateräsverkolla koossapysymisen varmistamiseksi.

Olkipaalikehän sisään sijoitetaan kompostiseos, johon mustasta muoviputkesta asetellaan lämmön talteenottojärjestelmä. Muoviputkien etäisyys toisistaan on oltava 70cm, jolloin se nostaa lämpötilaa riittävästi. Muoviputkikerroksia voi asetella päällekkäin neljä, silloin kompostin koko nousee maksimissaan kolmeen metriin. Hyvä apuväline mustien muoviputkien asettamiseen ja kompostin purkamiseen on puu- tai harjateräsverkko, johon mustat muoviputket sidotaan. Komposti käynnistetään kastelemalla, jolloin maatuminen käynnistyy. Talvikäyttöä varten komposti voidaan peittää esimerkiksi lumella.

Kompostin käytöstä syntyvät tuotteet eli käynnistymisessä tuleva vesi on otettava talteen ja sen voi käyttää esimerkiksi kasvavien kasvien kasteluun. Laitteistosta tuleva vesi on lämmöltään 60–70 asteista. On turvallisuussyistä suositeltavaa, että laitteistosta tulevaa vettä ei oteta lämpimäksi käyttövedeksi.

Maatunut hake- tai lantaseos on oikein toimineessa biomeilerissä kokonaan maatunut ja muistuttaa multaa. Se onkin erittäin hyvä maanparannusaine esimerkiksi kasvimaille.

Biomeileristä laaditaan parhaillaan Leader-rahalla rakennusohjetta avuksi kaikille rakentamisesta kiinnostuneille.

Lisätiedot:

Jukka Kontulainen, asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi
jukka.kontulainen@proagria.fi


Salmonfarm Oy: Kotimaisella kalajauholla Itämeren ravinteet kiertoon

Kasnäsissä sijaitseva Ab Salmonfarm Oy tuottaa ensimmäisenä yrityksenä Suomessa kalajauhoa Itämerestä kalastetusta silakasta ja kilohailista. Kalajauho on tärkeä ainesosa muun muassa kasvatetun kalan rehussa. Saaristomerellä kasvatetaan noin neljä miljoonaa kiloa kalaa vuosittain, minkä suurin ympäristöongelma on rehun mukana mereen kulkeutuvat ravinteet fosfori ja typpi. Kalarehussa käytetty kalajauho on Suomessa pääosin tuontitavaraa, jolloin mereen kulkeutuvat ravinteet ovat syntyneet kaukana Itämerestä.

Silakkaa kalastamalla poistuu merestä fosforia ja typpeä. Itämeren silakasta valmistettu kalajauho rehun raaka-aineena muodostaa kierron, jossa kasvatetun kalan rehu ei lisää meren ravinteita, sillä ravinteet ovat lähtöisin Itämerestä. Sen sijaan, että kalankasvatus olisi ympäristölle riski, voidaan kalankasvatuksessa hyödyntää Itämeressä jo olevaa fosforia ja typpeä. Ab Salmonfarm Oyn Itämeren silakasta valmistetusta kalajauhosta jalostuu kalarehua muun muassa RaisioAgron tehtailla Raisiossa.

Lisätiedot:

www.salmonfarm.fi


PS Prosessing Oy: Styrox-jätteestä uusiomateriaalia

Laitilalainen PS Prosessing Oy kerää ja vastaanottaa pääasiassa kalateollisuuden Styrox- ja EPS-pakkausjätettä ja sivuvirtoja noin 150 kilometrin säteeltä. Styrox- ja EPS-jätteen laajaan ja monipuoliseen keräilyyn, käsittelyyn ja jatkojalustukseen erikoistunut PS Processing Oy jalostaa jätettä tehokkaasti uusiokäyttöön. Yritys auttaa yhteisöjä ja muita yrityksiä hallitsemaan ja hyödyntämään syntyvää styrox-jätettä tilanteen ja tarpeiden mukaan. Yritykseltä voi tilata mm. reaaliaikaista CO² poistuman seurantaa ja raportointia styrox-jätteen osalta.

Vuonna 2015 yritys toimitti noin 420 tonnia paalattua EPS-materiaalia uusiokäyttöön.   Yrityksen käsittelyssä vastaanotetusta jätteestä syntyvä kokoon puristettu ja käsitelty polystyreeni päätyy tällä hetkellä 100% vientiin. Yrityksellä on myös erilaisia projekteja käynnissä EPS:n hyödyntämiseksi kotimaassa.

Toiminnan ansiosta toimittajien Styrox- ja EPS-jäte ei päädy polttoon tai kaatopaikalle vaan se saadaan uusiokäyttöön.

Lisätiedot:

www.ps-processing.fi

Jarno Helistölä
jarno.helistola@ps-processing.fi
+358 400 878 517

 


Maatalouden alkutuotannon sijoittuminen ja taloudellinen potentiaali Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomi on merkittävä maatalousalue Suomessa, ja alueella tuotetaan laajasti elintarviketeollisuuden raaka-aineita. Vuonna 2015 Varsinais-Suomessa oli noin 5 500 maatalous- ja puutarhatilaa, jotka edustavat reilua 10 % prosenttia koko Suomen tiloista. (Luke, Maataloustilastot 2015). Kansallisesti Varsinais-Suomi on merkittävä alue erityisesti viljanviljelyn, puutarhakasvien viljelyn, avomaaviljelyn ja siipikarjatalouden osalta.

Viljelykäytössä olevaa pinta-alaa oli vuonna 2015 noin 273 000 hehtaaria eli 26% Varsinais-Suomen maapinta-alasta. (Varsinais-Suomen ELY-keskus, peltolohkotiedot 2015).

Varsinais-Suomen liiton vuonna 2016 tekemässä selvityksessä Maatalouden alkutuotannon sijoittuminen ja taloudellinen potentiaali Varsinais-Suomessa on tarkasteltu vilja- ja puutarhakasvien tuotannon sijoittumista ja alkutuotannon määrää Varsinais-Suomen alueella. Kasvintuotannolle on laskettu suuntaa antavat taloudellisen potentiaalin arvot kertomalla tuotantomäärät tuottajahinnoilla. Tämä tarkastelutapa ei ota huomioon tuotantoon kohdistuvia menoja, toisaalta kerrannaisvaikutuksineen alkutuotannon taloudellinen potentiaali on myös tätä tarkastelua huomattavasti suurempi. Tarkastelu antaa kuitenkin osviittaa siitä, miten merkittävä tekijä maatalouden alkutuotanto on Varsinais-Suomen aluetaloudelle.

Selvityksessä on tarkasteltu vehnän, ohran, kauran, rukiin, rypsin, rapsin, perunan, mansikan ja herneen tuotantoa.

Lisätiedot:

Aleksis Klap
aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
+358 40 7213 137


Kiertotalouden oppimisympäristö tuo opiskelijat ja yritykset yhteen

Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden projektioppimisympäristön (POY) toiminta perustuu ongelmalähtöiseen projektioppimiseen, jossa opiskelijat saavat toimeksiantoja työelämän edustajilta sekä tutkimus- ja kehityshankkeista. Opettaja toimii oppimisympäristössä lähinnä ohjaajana ja mahdollistajana, joka luottaa opiskelijoiden omaan aktiivisuuteen ja osaamiseen. Kiertotalouden POYn tuottama erityisosaaminen perustuu teknisten ja luontoon perustuvien kiertojen ymmärtämiseen ja tieteiden väliseen systeemiajatteluun.

Kiertotalouden POYn tavoitteena on olla alalla toimivien yritysten T&K-kumppani. Turun ammattikorkeakoululla on laaja työelämäverkosto, jota on rakennettu pitkäjänteisesti yhdessä ympäristöalan yritysten kanssa. Työelämäkumppaneille tarjotaan käyttöön tulevaisuuden kiertotalousasiantuntijoiden eli eri alojen opiskelijoiden innovaatiopotentiaali erikseen sovittua korvausta vastaan.

Tähän mennessä projektioppimisympäristöön on hakeutunut opiskelijoita muun muassa energia- ja ympäristötekniikan, muotoilun, kestävän kehityksen, myynnin, kansainvälisen liiketoiminnan, terveyden sekä kulttuurin aloilta. Lisäksi mukana on ollut useampi vaihto-opiskelija, mm. Venäjältä, Itävallasta, Kiinasta ja Nepalista.

Lisätiedot:

http://resurssitehokkuus.turkuamk.fi/projektioppimisymparisto/

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu
piia.nurmi@turkuamk.fi
+358 40 355 0931


Kemianteollisuuden sivuvirroille kehitetään sopivia analyysimenetelmiä

Kemianteollisuuden kiertotalous vaatii toteuttajilta erinomaista kemiantekniikan ja analyysitekniikan osaamista. Aluealla toimii useita kemianteollisuuden pk-yrityksiä, jotka kaipaavat asiantuntija-apua, kun selvitellään, mitä teollisuuden sivuvirrat sisältävät ja kuinka eri ainesosat mahdollisesti reagoivat kemiallisesti keskenään. Lisäksi sivuvirrat ovat hankalia analysoida, sillä niiden koostumus vaihtelee pahimmillaan näyte-erittäin.

SmartResearch-hankkeessa Turun AMK auttaa pk-yrityksiä kehittämällä kierrätysraaka-ainevirroille sopivia analyysimenetelmiä yhdessä Åbo Akademin ja Oulun yliopiston kanssa.

Lisätiedot:

SmartResearch-projekti

Liisa Lehtinen, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu
liisa.lehtinen@turkuamk.fi
+358 50 598 5739